Tietoa ja tipsejä hyvään oloon

Fetissit ja fantasiat ovat osa seksuaalisuutta. Ne ovat hyvin henkilökohtainen asia ja niiden jakaminen vaatii suhteelta luottamusta ja turvallisuutta. Fetisseistä keskusteleminen on helpompaa, jos keskusteluyhteys kumppaneiden välillä on hyvä ja seksistä on pystynyt puhumaan avoimesti aikaisemmin. Omien mieltymysten jakaminen ei ole pakollista, toisaalta salaaminen voi aiheuttaa ahdistusta.

Jos olet epävarma tyttöystäväsi suhtautumisesta, voit ensin ottaa fetissit puheeksi yleisellä tasolla. Näin tuot asian keskusteluun turvallisemmin. Voit kysyä myös tyttöystäväsi mieltymyksistä; keskusteleminen molempien toiveista yhdistää.

Jos päätät kertoa asian henkilökohtaisella tasolla, sinun on kuitenkin hyvä tiedostaa, että tyttöystävän reaktio voi olla kaikkea ymmärryksestä järkytykseen. Mikäli tyttöystäväsi on hämmentynyt kuulemastaan, anna hänelle aikaa. Kerro hänelle myös, mitä asian esiintuominen sinulle merkitsee. Voitte tutustua yhdessä aiheeseen esimerkiksi kirjallisuuden avulla.

Hei ja kiitos kysymyksestäsi! Joskus stressi ja ahdistus voivat aiheuttaa myös fyysisiä oireita. Oireena voi esiintyä esimerkiksi vatsakipua, rintapistosta tai ahdistusta rintakehällä, käsien tärinää, hikoilua, sydämen tykytystä tai huimausta ja päänsärkyäkin. Näiden oireiden johtuessa ahdistuksesta ja stressistä tilanteessa ei sinänsä ole mitään vaarallista. Fyysiset oireet johtuvat kehon reaktiosta stressaavaan tilanteeseen eivätkä ole merkki mistään sairaudesta.

Ahdistusta ja stressiä ja niiden aiheuttamia fyysisiä oireita on mahdollista lievittää ja stressin hallintaakin voi opetella. Joskus jo pelkkä puhuminen toiselle henkilölle omista tuntemuksista ja huolenaiheista auttaa. Myös hyvinvoinnin peruspilarit eli riittävä uni, säännöllinen syöminen ja liikunta auttavat hallitsemaan stressiä. Mieluisat harrastukset, luovuus ja hauskanpito sekä läheisten ihmisten kanssa vietetty aika saa ajatuksia pois koulusta ja muista rutiineista. Lisäksi lepohetket ja joutenolokin silloin tällöin ovat todella tärkeitä, koska mieli ja keho tarvitsevat lepotaukoja arjen kiireen keskellä.

Omaa mieltään pystyy myös harjoittamaan, jolloin pystyy paremmin rauhoittumaan ja keskittymään itselleen stressaavassa tilanteessa. Olet ehkä kuullut puhuttavan mindfulnessista eli tietoisuus- ja läsnäolotaidoista. Näitäkin taitoja pitää jokaisen ensin harjoitella kuten mitä tahansa muutakin uutta asiaa. Harjoituksissa keskitytään esimerkiksi omaan hengitykseen tai tuntemuksiin eri kehonosissa ja alkuun se voi tuntua hyvinkin vaikealta. Harjoittelu tekee kuitenkin mestarin!

Etenkin, jos olet usein pahalla päällä ja stressaantunut, sinun kannattaisi ehkä keskustella jonkun luotettavan aikuisen kanssa. Hän voi olla vaikka vanhempasi tai koulusi terveydenhoitaja, psykologi tai kuraattori. Voitte yhdessä miettiä, miten olotilaasi voisi helpottaa. Jos rintapistosta esiintyy usein ja toistuvasti tai tilanteissa, joissa et koe olevasi stressaantunut tai ahdistunut, on hyvä käydä myös lääkärin vastaanotolla. Lääkäri voi arvioida, tarvitaanko tutkimuksia muiden syiden kuin stressin poissulkemiseksi.

Lisää tietoa mielen hyvinvoinnista löydät esimerkiksi Nuorten mielenterveystalon sivuilta. Sieltä löytyy esimerkiksi harjoituksia stressin lievittämiseen ja voimavarojen ylläpitämiseen sekä tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista.