Moikka!

Pohdit onko keholle hyväksi, jos koittaa valvoa väkisin pitkään. Kerroitkin viestissäsi, että sinulle valvomisesta on tullut oksettavaa oloa. Ehkäpä jo siitä huomaakin, että väkisin valvominen ei ole keholle hyväksi. Kun valvoo pitkään, keho ei saa tarvitsemaansa lepoa, mikä voi näkyä juuri esimerkiksi pahoinvointina. Tällaisten valvomisen aikana tuntuvien ”oireiden” lisäksi valvomisen huonot vaikutukset näkyvät usein myös seuraavana päivänä esimerkiksi väsyneenä olona. Väsyneenä ei jaksa tehdä asioita normaaliin tapaan ja keskittyminen vaikkapa koulutehtäviin voi olla hankalaa.

Pääsääntöisesti olisi siis hyvä välttää valvomista ja mennä hyvissä ajoin nukkumaan, jotta saa riittävästi unta. Kun nukkuu riittävästi jaksaa touhuta päivän aikana koulussa ja vapaa-ajalla itselleen mieluisten asioiden parissa. Kysymyksestäsi ei käy ilmi miksi olet koittanut valvoa pitkään. Joskus esimerkiksi kavereiden kanssa voi tehdä mieli valvoa vähän pidempään. Muistathan kuitenkin, että sinun ei tarvitse niin tehdä, jos et halua. Hyvät kaverit eivät myöskään painosta tekemään jotain sellaista, mitä ei halua tehdä.

Lisätietoa aiheesta voit lukea Fressiksen tietopankista.

Kivaa syksyn alkua!

Moikka ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä!

Ihan tarkkaa vastausta tuohon eroon tuntemuksista ”minua väsyttää” ja ”minua nukuttaa” en ehkä osaa antaa, mutta käyn seuraavassa läpi joitain pointteja, jotka liittyvät asiaan.

Kerroit, että sinulla tulee veltto olo esimerkiksi liikuntasuoritusten jälkeen tai jos ruokailusta on liian pitkä aika. Tällainen veltto olo voi liittyä usein siihen, että elimistön energiatasot ovat alhaalla ja keho tarvitsisi energiaa. Veltto olo korjaantuu tällöin usein siten, että saa ravintoa. Rankan liikuntasuorituksen jälkeen myös lepo voi tulla tarpeeseen.

Pohdit viestissäsi myös, että sinua usein väsyttää ennen puoltapäivää. Tämäkin voi liittyä siihen, että aamupalasta alkaa olla kulunut jo hetki ja keho kaipaa lisää energiaa eli toisin sanoen lounasta. Ehkäpä teet ennen puoltapäivää myös esimerkiksi opiskeluhommia tai töitä? Nämä ovat keskittymistä vaativia asioita, jotka vaativat kovaa työtä aivoilta. Keskittymistä vaativan asian jälkeen olo voi usein tuntua väsyneeltä tai nuutuneelta. Opiskelu- tai työhommia kannattaakin pyrkiä tauottamaan päivän aikana, jotta aivot saavat lepoa. Pitkäaikaista paikallaanoloa kannattaa myös tauottaa ja lähteä liikkumaan, jotta keho saa virkistystä ja vetreytystä.

Päivän aikana olo ei ehkä ole kuvaamallasi tavalla juuri sellainen, että meinaisit nukahtaa vaan päivän aikana ilmenevä väsymys on usein seurausta esimerkiksi energiatasojen vaihtelusta. Jos päivänaikainen väsymys olisi ihan jatkuvaa ja esimerkiksi tuntuu, että on vaikea saada asioita aikaiseksi kannattaa asiasta kuitenkin jutella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Joskus jatkuvan väsymyksen taustalla voi olla asioita, jotka tarvitsevat jonkinlaista tarkempaa tarkastelua tai hoitoa.

Viestissäsi pohdit myös nukahtamista ja nukkumaanmenon ajoittamista. Unta ja unentarvettamme säätelee kaksi mekanismia. Niistä ensimmäinen on aivojemme keskuskello. Sen avulla tiedostamme, missä kohden vuorokautta mennään. Keskuskello kertoo myös, koska olisi oikea aika käydä nukkumaan ja koska herätä. Toinen mekanismi on kertyvä unentarve. Se ikään kuin pakottaa lopulta nukahtamaan, vaikka keskuskello olisi sekaisin tai sen viestit yrittäisi jättää huomiotta.

Viestisi perusteella oletkin pyrkinyt selkeästi kuuntelemaan keskuskelloasi ja havainnoimaan, koska olisi sopiva aika käydä nukkumaan. Hieno juttu! Tästä huolimatta joskus käy kuitenkin niin, että nukahtaminen illalla voi olla vaikeaa. Nukahtamiseen vaikuttavat monet muutkin asiat, kuten nukkumisolosuhteet. Tarkistathan siis, että huoneessasi on sopiva lämpötila ja tarpeeksi pimeää nukkumiseen. Myös päivän aikana tapahtuva liikunta sekä säännöllinen ja monipuolinen ravitsemus ovat tärkeitä unta tukevia tekijöitä. Vaikka ennen nukkumaanmenoa olisi puuhaillut jotain rauhoittavaa, kuten kerrot tehneesikin, voi mieli kuitenkin käydä kierroksilla esimerkiksi stressaavien asioiden vuoksi. Jos mielessä pyörii paljon asioita ennen nukkumaanmenoa, kannattaa ne kirjata johonkin ylös, jotta asiat saisi pois mielestä. Joskus stressiä voi aiheuttaa sekin, että ajattelee jo ehkä etukäteen, ettei nukahtaminen onnistu. Lisätietoa aiheesta voit lukea Fressiksen artikkelista ja tietopankista.

Ajoittainen nukahtamisen vaikeus/unettomuus on ihan tavallista. Jos kaipaat vinkkejä unettomuuden omahoitoon, löydät niitä esimerkiksi täältä. Mikäli tilanne kuitenkin jatkuu pidempään, kannattaa asiasta keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Hei nukkumatti!

Kiitos kysymyksestäsi. Kerroit, että menet yleensä nukkumaan 21-21.30 ja heräät varhain eli viideltä. Pohdit nyt, saatko riittävästi unta. Kertomasi mukaan saat unta noin 7.30-8h. Nuorten unentarve vaihtelee pääasiassa 8–10 tunnin välillä. Tarvittavan unen määrä on kuitenkin yksilöllistä. Tärkeää on löytää itselle sopiva unen määrä, joka pitää kehon ja mielen toimintakykyisenä arjessa.

Emme aina nukahda samalla hetkellä, kun käymme nukkumaan, joten todellisen unen määrä voi jäädä sinullakin lyhemmäksi.  Siksi yöunelle varatun ajan pituuteen kannattaa laskea noin 20 minuuttia ylimääräistä aikaa, joka kuluu usein vuoteessa ennen kuin nukahtaa. Jos esimerkiksi tarvitsee kahdeksan tuntia unta ja haluaisi herätä viideltä, nukkumaan kannattaisi mennä viimeistään kaksikymmentä vaille yhdeksän.

Yleensä oma vireystila aamulla ja päivän mittaan kertoo siitä, saako unta riittävästi. Mikäli heräät virkeänä ja energiaa riittää koko päiväksi, niin luultavasti saat ihan riittävästi unta. Mikäli tunnet olosi väsyneeksi, niin suosittelen lisäämään unta vaikkapa tunnin yössä ja tarkastelemaan miltä olo tuntuu muutamien öiden jälkeen.

Huomaathan, että unentarve voi vaihdella myös eri elämänvaiheissa. Kesälomalla valoisaan aikaan voi riittää lyhemmät yöunet, kun muina vuodenaikoina. Nyt kun syksy, koulut sekä mahdolliset harrastukset alkavat voi unentarve lisääntyä. Rankka opiskelujakso väsyttää ja kuormittaa muistia, jolloin myös unentarve suurenee. Myös harrastusten (erityisesti jos liikkuu aktiivisesti) vastapainoksi tarvitaan riittävästi lepoa ja unta, jotta niistä palautuu kunnolla. Tarkkaile siis oloasi ja kokeile mikä unen määrä on juuri sinulle hyväksi.

Tsemppiä syksyyn!