LiikeRytmi

Andreas Tolonen: ”Pienikin määrä liikuntaa tekee hyvän olon”

Kempeleestä kotoisin oleva 21-vuotias Andreas Tolonen tunnetaan humoristisista somevideoistaan. Nuoren miehen TikTok- ja YouTube-kanavilla on jo reilusti yli 400 000 tilaajaa. Vuosi sitten Tampereelle muuttanut sometähti liikkuu päivittäin, sillä siitä tulee yksinkertaisesti hyvä olo.

Andreas Tolonen: ”Pienikin määrä liikuntaa tekee hyvän olon”

Olen viihtynyt kameran edessä jo lapsena, mutta rohkeus omien videoiden julkaisemiseen löytyi vasta vuonna 2019. Silloin päätin luoda oman TikTok-tilin ja aloin julkaista videoita avoimesti kaikille. Kolmen kuukauden jälkeen seuraajia oli 12, mutta se ei minua lannistanut. Seuraajamäärä kasvoi hiljalleen.

Koen olevani tuottaja, joka luo tarinoita. Olen matkustanut Suomesta Afrikkaan viikossa nollabudjetilla, ajanut sohvalla ulkomaille ja haastanut itseäni monin eri tavoin. Tarinoideni pitää olla sellaisia, että kun joskus kerron niitä lapsenlapsilleni, he eivät usko niitä todeksi!

Tänä vuonna aion haastaa itseni juoksemalla 24 tuntia. Olen valmistautunut koitokseen juoksemalla ja huoltamalla kehoa. Tempaus on jatkoa aiemmalle haasteelle: pari vuotta sitten juoksin sata kilometriä. Aikaa matkaan kului reippaat 13 tuntia.

Vähästä liikkeelle

Olen aina liikkunut paljon. Pienestä pitäen arkeeni on mahtunut monenlaisia pihapelejä, kesäisin jalkapalloa ja talvisin ulkojäillä pelailua. Yläasteikäisenä aloin tehdä myös lihaskuntoharjoittelua ja lenkkeillä. Nykyään juoksen paljon, mutta sen ohella kiinnitän huomiota myös kehonhuoltoon. Olen ottanut tavaksi aloittaa päivän kymmenen minuutin kehon herättelyllä. Teen jotain kivaa, kuten tanssin tai venyttelen, jotta keho herää uuteen päivään.

Monilla kynnys liikunnan aloittamiseen on korkea. Ajattelemme usein, että liikkuminen tarkoittaa tunnin rääkkiä salilla tai pitkiä juoksutreenejä. Luulemme, että liikkumiseen pitää käyttää paljon aikaa ja vaivaa. On hyvä muistaa, että lyhytkin liikuntahetki on hyvä juttu! Vaikka aina ei tekisi mieli liikkua, liikunnan jälkeen olo on aina parempi.

Jos käytät vaikka 20 minuuttia rauhalliseen kävelyyn tai teet kotona jotain yksinkertaisia liikkeitä, se riittää. Aina ei tarvitse lähteä salille huhkimaan tai edes poistua kotoa.

Kuva Andreas Tolosesta

Arjen jäsentelyä

Minulla on jo pidempään ollut kotona tussitaulu, johon merkkaan joka päivä kolme asiaa, jotka haluan sinä päivänä saada tehtyä. Yksi asioista liittyy aina työhön, toinen liikuntaan ja hyvinvointiin ja kolmas ihmissuhteisiin. Kun olen toteuttanut kaikki kolme kohtaa, voin mennä hyvillä mielin illalla nukkumaan. Tällainen jäsentely helpottaa oman arjen hallintaa ja arkirytmissä pysymistä.

Päivän tavoitteiden ei tarvitse tai pidäkään olla vaikeita ja ylitsepääsemättömiä. Tärkeintä on, että itselle luvatut asiat tulevat tehdyksi. Ihmissuhteisiin liittyvä lupaus voi olla vaikka puhelu kaverille, ja liikunnaksi riittää esimerkiksi rento venyttelytuokio, jos se tuntuu juuri siinä hetkessä hyvältä.

Olen oppinut tämän lähestymistavan omien virheiden kautta. Esimerkiksi ihmissuhteisiin kannattaa panostaa, sillä ne tukevat hyvinvointia monella tavalla. Lisäksi pitää olla sataprosenttisesti läsnä siinä mitä tekee. Kun tekee töitä, niin pitää keskittyä siihen, ja kun vietetään aikaa läheisten kanssa, niin annetaan myös heille se sataprosenttinen läsnäolo.

Monipuolista liikuntaa ja erikoisia tempauksia

Yritän liikkua mahdollisimman monipuolisesti. Esimerkiksi jooga on sopinut minulle, sillä se auttaa ehkäisemään loukkaantumisia. Kun juoksin pari vuotta sitten sata kilometriä, minulle tuli juoksijan polvi. Sen jälkeen en voinut juosta kymmeneen kuukauteen ja päätin alkaa kiinnittää enemmän huomiota kehonhuoltoon.

Liikunnan lisäksi pidän hyvinvoinnista huolta nukkumalla riittävästi. Olen löytänyt itselleni sopivan unirytmin testaamalla äärirajoja. Yhdessä vaiheessa menin nukkumaan todella aikaisin ja heräsin jo ennen kukonlaulua. Nykyisin herään seitsemän ja yhdeksän välillä.

Pyrin lukemaan joka päivän ainakin vähän. Välillä myös meditoin. Kaiken kaikkiaan yritän tehdä asioita, joista nautin ja jotka lisäävät hyvää oloa. Kokeilen myös mielelläni uusia juttuja ja poistun mukavuusalueelta. Esimerkiksi jokin aika sitten kävelin kaupassa osastolle, jolla en yleensä käy, ostin maalaustelineen ja maalasin vanhan Ikea-taulun uudelleen. Erikoiset tempaukset ruokkivat luovuutta, ja niistä tulee myös hyvä mieli.

Kuva Andreas Tolosesta

Pidä huolta ihmissuhteista

Jos liikunta tuntuu pakkopullalta tai esimerkiksi koululiikunta on ahdistanut, liikkumiseen kannattaa suhtautua lempeästi ja kokeilevasti. Paras tapa lähteä liikkeelle on aloittaa pienestä ja pyytää vaikkapa kaveri mukaan. Yhdessä ystävän kanssa on helpompi myös kokeilla uusia lajeja, kuten frisbeegolfia tai tennistä. Itseään voi motivoida pienillä palkinnoilla, kuten leffan katselulla tai vaikka TikTokin selailulla liikunnan jälkeen.

Kymmenen minuuttia rauhallista kävelyä ulkona raittiissa ilmassa on hyvä startti, jos liikuntaa ei ole tullut harrastettua vähään aikaan. Hyvinvointia voi lisätä myös tekemällä mahdollisimman paljon niitä asioita, joista itse tykkää, ja viettämällä aikaa niiden ihmisten kanssa, joiden seurassa viihtyy. Tärkeintä oman hyvinvoinnin kannalta on olla ystävällinen muille ja pitää huolta ihmissuhteista!

 

Teksti Tytti Wallenius, kuvat Nikita Touvike

Katso myös

Kysymys
Liike
Nimimerkki: kuntoilija
Ikä: 13-15v
Miten ehkäistä ylikuntoa? moikka! oon 14v tyttö. mä harrastan urheilua aika paljon, mulla on treenit 3-4 krt/vk, ja jos ei ole treenejä käyn 2km kävelyllä ja itse...
Fressis

Moikka kuntoilija!

Ensinnäkin on ihana kuulla, että olet löytänyt sinulle sopivia ja sinua inspiroivia tapoja liikkua! Liikkuminen on tosi tärkeää terveyden, hyvinvoinnin ja myös esimerkiksi murrosiän kehityksen kannalta. Ennen kaikkea liikkumisen tulisi kuitenkin olla mukavaa. Kuulostaa siltä, että sitä se sinulle myös on.

Pohdit kuitenkin nyt ylikunnon riskiä koska urheilukellosi on varoitellut sinua siitä. Luultavasti tuo varoitus johtuu siitä, että olet lisännyt 30min aamutreenit päiviisi, ja treenimäärät aikaisempaan verrattuna ovat siis yhtäkkiä lisääntyneet. Aina kun treenimäärät kasvavat, onkin syytä olla valppaana ja tarkastella palautuuko treeneistä, ja miten lisääntynyt treenimäärä vaikuttaa muuten omaan hyvinvointiin. Tätä kellot eivät osaa arvioida. Tärkeämpää on itse tarkastella omaa oloa. Ylikunnon ja alipalautumisen oireita voivat olla mm. väsymys, uupumisen tunteet, unihäiriöt, muutokset ruokahalussa, hermostuneisuus, ahdistuneisuus, lievä kurkkukipu tai muut flunssaoireet sekä suorituskyvyn heikkeneminen. Oletkohan huomannut tällaisia oireita? Joskus ylikuntoisuus näkyy myös siinä, että on ylivirittynyt, jolloin tuntuu, että energiaa on jakaa vaikka muillekin. Tällöin liiallinen treenaaminen voi näkyä vaikkapa vain uniongelmina.

Mikäli treenaaminen ei ole aiheuttanut sinulle mitään tällaisia oireita voit huoletta nauttia treenaamisesta. Lasten ja nuorten liikkumissuosituksissa reipasta liikkumista suositellaan tehtävän tunnin päivässä. Tämähän voi tarkoittaa ihan arkiliikuntaa. Tämän lisäksi tulisi liikkua reilusti sykettä nostaen ja hengästyen kolme kertaa viikossa sekä vahvistaa lihasvoimaa ja luustoa kolme kertaa viikossa. Voit ehkä tämän perusteella arvioida omaa treenimäärääsi, miltä ne vaikuttavat suositusten valossa.

Tärkeintä on, että liikunnasta tulee hyvä olo, ja mieli sekä keho pysyvät virkeänä ja terveenä. Muistathan levätä tarpeeksi ja syödä hyvin ja monipuolisesti treenaamisen vastapainoksi. Yksi lepopäivä viikossa voisi tehdä myös hyvää, ja auttaa sinua kehittymään urheilussa <3

Tosi hienoa, että huolehdit terveydestäsi, ja pysähdyit nyt pohtimaan treenimääriäsi kellon varoitusten takia. Erittäin fiksua! Treeni-iloa ja leppoisia lepopäiviä sinulle!

Voit halutessasi lukea vielä lisää aiheesta Fressiksen tietopankista.

Oliko vastauksesta hyötyä?
Artikkeli
Rytmi

Uni on supervoima – vaali sitä!

Unella on suorastaan supervoimia, eikä siitä kannata nipistää. Lue lisää miksi.

Kysymys
Rytmi
Nimimerkki: Nimimerkki
Ikä: 9-12v
Onko keholle hyväksi, jos koittaa valvoa väkisin pitkään? Onko se hyväksi keholle jos valvoo väkisin koska minulle tulee aina oksetus olo kun koitan valvoa pitkään?
Fressis

Moikka!

Pohdit onko keholle hyväksi, jos koittaa valvoa väkisin pitkään. Kerroitkin viestissäsi, että sinulle valvomisesta on tullut oksettavaa oloa. Ehkäpä jo siitä huomaakin, että väkisin valvominen ei ole keholle hyväksi. Kun valvoo pitkään, keho ei saa tarvitsemaansa lepoa, mikä voi näkyä juuri esimerkiksi pahoinvointina. Tällaisten valvomisen aikana tuntuvien ”oireiden” lisäksi valvomisen huonot vaikutukset näkyvät usein myös seuraavana päivänä esimerkiksi väsyneenä olona. Väsyneenä ei jaksa tehdä asioita normaaliin tapaan ja keskittyminen vaikkapa koulutehtäviin voi olla hankalaa.

Pääsääntöisesti olisi siis hyvä välttää valvomista ja mennä hyvissä ajoin nukkumaan, jotta saa riittävästi unta. Kun nukkuu riittävästi jaksaa touhuta päivän aikana koulussa ja vapaa-ajalla itselleen mieluisten asioiden parissa. Kysymyksestäsi ei käy ilmi miksi olet koittanut valvoa pitkään. Joskus esimerkiksi kavereiden kanssa voi tehdä mieli valvoa vähän pidempään. Muistathan kuitenkin, että sinun ei tarvitse niin tehdä, jos et halua. Hyvät kaverit eivät myöskään painosta tekemään jotain sellaista, mitä ei halua tehdä. 🙂

Lisätietoa aiheesta voit lukea Fressiksen tietopankista.

Kivaa syksyn alkua!

Oliko vastauksesta hyötyä?