Mieli

Moikka ja kiitos meille lähettämästäsi viestistä!

Olet tosi hienosti kuunnellut omaa oloasi ja pysähtynyt sen äärelle pohtimaan, mikä sinulla voisi olla. Mieleen liittyvät sairaudet eivät ole ihan yhtä yksinkertaisia kuin vaikka flunssan toteaminen. Siksi olisi tärkeää, että niistä juteltaisiin aina terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa.

Kerroit, että sinulla on todettu aikanaan masennus. Masennuksesta toipuminen voi viedä aikaa ja joskus masennus voi palata uudelleen myös itsestä riippumattomista syistä. Näin voi olla kohdallasi. Se ei välttämättä tule takaisin heti yhtä isosti kuin aiemmin, vaan ikään kuin koputtelee ja antaa pieniä merkkejä itsestään. On tärkeää, että niihin tarttuu silloin, jotta olo ei pääse kurjemmaksi. Omaa oloa ja ajatuksia voi pysähtyä tarkastelemaan erilaisten tehtävien kautta. Masennuksen hoidon tueksi on kehitetty nuorille oma ohjelma, josta löydät tällaisia tehtäviä. Tehtäviä voit tehdä, vaikka sinulla ei masennusta olisikaan. Löydät ohjelman täältä: https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/itsearviointi_omaapu/oma-apu/masennuksen_omahoito/Pages/default.aspx.

Jos tehtäviä, tai niihin liittyviä tekstejä lukiessasi sinulla herää ajatuksia ja koet, että olosi ei parane, on hyvä jutella aikuisen kanssa. Tarkastele oloasi myös esimerkiksi joululomalla – koetko päivien aikana iloa ja hyviä hetkiä? Mitä asioita voisit arjessasi tehdä, jotka ruokkivat hyvää mieltä – kaverille viestittely, tunteiden ilmaisu esim. maalaamalla tai musiikin kuuntelu. Jos tuntuu, että joululomalla olosi on pääasiassa kurja, juttele siitä rohkeasti sinulle tärkeille ihmisille. Jos et tiedä kenen puoleen kääntyä, voit jutella esim. nuorille tarkoitetussa chatissa nimettömästi: https://www.netari.fi/avoimet-chatit/. Tärkeintä on, että et jää ajatustesi kanssa yksin, sillä ansaitset voida hyvin.

Levollista ja lämmintä loppuvuotta sinulle!

Hei ja kiitos viestistäsi!

Hienoa, että otit meihin yhteyttä, etkä jäänyt pohtimaan asiaasi yksin. Viiltely on oire jostakin ja vahingollinen tapa käsitellä pahaa oloa. Ensisijaisen tärkeää olisi selvittää mistä tarve viiltelylle johtuu. Onko elämässäsi tapahtunut asioita, jotka aiheuttavat sinulle pahaa oloa – riitoja kotona tai ystävien kanssa, menetyksiä, ikäviä kokemuksia tai murheita? Vai onko olosi kokonaisvaltaisesti niin paha, että viiltely tuntuu olevan ainoa ratkaisu? Viiltely syntyy tarpeesta päästä ikävästä tunteesta eroon. Tärkeää lopettamisen onnistumiselle on erilaisten tunteiden tunnistaminen ja sietäminen, sekä se, että uskaltaa kertoa ja ilmaista niitä myös muille. Muuten ikävät tunteet patoutuvat sisällesi ja vievät kaiken tilan ilolta.

Kun opit käyttämään muita keinoja tunteiden käsittelyyn, tarve viiltelyyn vähenee. Tämä voi olla kuitenkin vaikeaa yksin. Viiltelyn lopettamisen ja oman käytöksen ymmärtämisen avuksi on kehitetty nuorille oma-apuohjelma. Löydät sen täältä: https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/itsearviointi_omaapu/oma-apu/vapaaksi_viiltelysta/Pages/default.aspx. Sivulla on tehtäviä, jotka auttavat sinua ymmärtämään miksi viiltelet ja antavat vaihtoehtoisia toimintamalleja. Omaa pahaa oloaan voi purkaa myös eri ilmaisukeinoin. Piirrä tai maalaa paha olo paperille – käytä värejä ja muotoja, jotka kuvaavat omaa oloasi. Tai kirjoita tai videoi ajatuksesi – anna sanojen vain tulla, älä mieti onko ulos tuleva teksti järkevää. Mitä useammin ilmaiset tunteitasi eri tavoin, sen helpommaksi se muuttuu.

Vaikka omaa oloaan voi helpottaa omalla toiminnalla, on tilanteesi kuitenkin sellainen, että on tärkeää, että kerrot siitä aikuiselle. Kenenkään ei kuulu selvitä pahasta olosta yksin – ei sinunkaan. Viiltelyn ei tarvitse olla ainoa vaihtoehto, sillä pahasta olosta on mahdollista päästä yli. Yksin se vain on usein liian raskasta, kun olo on päässyt riittävän pahaksi. Kertominen ei ole helppoa, mutta avun pyytämistä ei tarvitse hävetä tai pelätä. Kaikkea ei tarvitse kertoa kerralla, vaan voit lähettää esim. terveydenhoitajalle tai opettajalle viestin, jossa kerrot voivasi huonosti, tai tarvitsevasi apua. Voit myös näyttää tämän meille kirjoittamasi viestin. Aikuisen tehtävänä on ottaa vastuu siitä eteenpäin ja auttaa sinua voimaan paremmin. He ymmärtävät kyllä, että avun pyytäminen ei ole ollut sinulle helppoa.

Koska joululoma on nurkan takana, voi olla, ettet ehdi jutella asiasta ennen sitä. Älä jää kuitenkaan tunteidesi kanssa yksin, vaan käy juttelemassa olostasi turvallisten aikuisten kanssa esimerkiksi chatissa. Avoinna olevat chatit löydät täältä: https://www.netari.fi/avoimet-chatit/

Ensimmäinen askel on aina vaikein, mutta pystyt siihen varmasti. Ota asia rohkeasti esille, sinä ansaitset voida paremmin!

Hei ja kiitos tärkeästä viestistäsi!

Kerrot että kohdallesi on osunut murhetta, menetyksiä ja riitoja ja myös tilanne kotona on vaikea. Kerroit myös, että otat paljon kantaaksesi ystäviesi huolia, mutta et saa itse kerrottua omistasi. Tuntuu, että kannat paljon vastuuta muiden hyvästä olosta, mutta oma olosi jää taustalle. Kasvuun kuuluu ajoittaiset mielialanvaihtelut, mutta kertomasi kuulostaa siltä, että kyseessä voisi olla jotakin muuta. Masennuksen tunteet voivat olla ohimeneviä, mutta mikäli olo jatkuu yli kahden viikon ajan, voi kyseessä olla masennus, joka vaatii hoitoa. Kertomasi olotila, sekä mainitsemasi viiltely kertovat, että kyseessä voi olla tällainen tilanne, ja nyt olisi tärkeää, että saat oloosi pian apua.

Kenenkään ei tarvitse selvitä yksin ja harva on niin vahva, että selviää kaikista elämän koettelemuksista ilman apua. Avun pyytäminen ei ole helppoa ja se vaatii rohkeutta. Uskon kuitenkin, että sinusta on siihen. Ensimmäisen askeleen ottaminen on kuin laastarin irti repäisy – jännittää ja kihelmöi, mutta pahin on nopeasti ohi ja olo alkaa helpottaa, kun tunteita puhuu ulos. Kuvaat viestissäsi tosi hienosti omia tunteitasi ja ajatuksiasi. Mitä jos näyttäisit kirjoittamasi viestin koulussa terveydenhoitajalle tai jollekin opettajista, jos terveydenhoitajan luo meno jännittää? Oikeastaan sillä ei ole väliä kenen aikuisen puoleen käännyt, kunhan käännyt. Kertomastasi olosta on mahdollista päästä eteenpäin ja voida hyvin. Yksin se on vaikeaa, eikä sinun tarvitse siihen pystyä. Ympärilläsi on ihmisiä, jotka välittävät sinusta ja kysyvät vointiasi, koska haluavat sinun voivan hyvin. Anna heille mahdollisuus olla vaihteeksi sinun tukenasi.

On hienoa, että pystyt vielä kokemaan iloa ja onnellisuutta ystäviesi kanssa, vaali näitä hetkiä. On kuitenkin aikuisten vastuulla huolehtia, että saat keskittyä kasvamiseen ja ilon aiheisiin kaikkina päivän hetkinä, etkä jää murheidesi tuoman taakan alle yksin. Mitä jos ystäväsi kertoisi sinulle saman, jonka kerroit nyt viestissäsi? Kehottaisit häntä varmastikin juttelemaan asiasta aikuisen kanssa, koska olisit hänestä huolissasi. Miksi et toimisi samoin itsesi kohdalla?

Jos olosi tuntuu joululoman aikana kurjalta, kun koulu on tauolla, tai jos kotona on hankalaa olla, voit käydä juttelemassa olostasi myös nimettömässä chatissa aikuisten kanssa. Avoinna olevat chatit löydät täältä: https://www.netari.fi/avoimet-chatit/

Rohkeutta sinulle! Pidä itsestäsi huolta, olet sen arvoinen!

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Olet siis huolissasi runsaan pelaamisen ja sydän- ja aivoinfarktin välisestä yhteydestä. On tietysti totta, että sydän- ja verisuonitautien (sydän- ja aivoinfarkti kuuluvat sydän ja verisuonitautien vakaviin seuraamuksiin) riskitekijöihin kuuluu esimerkiksi vähäinen liikunta. Riskitekijöitä kuitenkin ovat myös erityisesti tupakointi, epäterveellinen ruokavalio, ylipaino, pitkään kestänyt kova stressi ja erityisesti ikä. Vanhemmilla ihmisillä on huomattavasti suurempi riski sairastua kuin nuorilla, joilla riski on kyllä hyvin pieni. Elintavat ovat kokonaisuus ja kun arjessa pitää huolen siitä, että harrastaa liikuntaa säännöllisesti, syö pääsääntöisesti terveellisesti, ei tupakoi ja huolehtii myös levosta, niin pystyy parhaiten estämään vakaviin sydän- ja verisuonsairauksiin sairastumisen aikuisena. Lisäksi on myös tärkeää osata ottaa rennosti ja nauttia elämästä.

Pelaaminen ei sinänsä ole huono asia, jos siitä nauttii ja sen kautta on saanut myös esimerkiksi kavereita. Pelaaminen on monelle nuorelle nykyään tärkeä harrastus. On kuitenkin tärkeää, että koulun jälkeen ja viikonloppuisin olisi myös muutakin tekemistä kuin pelaaminen. Pelaamisen lomassa täytyisi muistaa pitää taukoja, koska niin aivot kuin kehokin tarvitsevat liikuntaa ja taukoa ruudun ääreltä. Kavereita on hyvä myös tavata kasvokkain, koska toisten ihmisten läsnäolo on meille ihmisille tärkeää ja samalla oppii tärkeitä sosiaalisia taitoja. Iltaisin pelaaminen on hyvä lopettaa ajoissa viimeistään 1-2 tuntia ennen nukkumaan menoa, jotta saa nukahdettua. Aivot jäävät helposti kierroksille ja rentoutuminen voi olla vaikeaa, jos pelaa myöhään. Lisäksi on hyvä miettiä, minkälaisia pelejä pelaa. Tietynlaiset pelit voivat kehittää esimerkiksi ongelmanratkaisukykyä ja toimimista ryhmässä, mutta esimerkiksi jatkuva väkivaltaisten räiskintä- ja sotapelien pelaaminen ei tee kellekään hyvää ja voi vaikuttaa mieleen ja ajatuksiin ikävällä tavalla.

Arki on siis kokonaisuus ja pitkällä tähtäimellä jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa omaan riskiinsä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Nuorena sinun riskisi on vielä hyvin pieni. Pystyt kuitenkin jo nyt opettelemaan sellaisia tapoja, joiden avulla voit vaikuttaa siihen, että voit viettää terveellistä elämää myös aikuisena. Neljä tuntia päivässä pelaamista etenkin ilman taukoja kuulostaa aika paljolta. Et varmastikaan nyt saa sydän- tai aivoinfarktia sen vuoksi, mutta ajattelen enemmän kokonaisvaltaista terveyttäsi ja hyvinvointiasi. Onko sinun vaikea lopettaa pelaamista tai onko vaikea keksiä muuta tekemistä? Jos näin on, niin voisit jutella asiasta esimerkiksi vanhempasi tai koulukuraattorin kanssa. Voisitte yhdessä miettiä, miten pelaamista olisi hyvä tauottaa tai rajata ja mitä kaikkea muutakin mukavaa voisit tehdä. Se ei tarkoita, ettetkö voisi pelata ollenkaan.

Pelaamiseen liittyvät teemat ovat mietityttäneet myös nimimerkkiä I dont have life.

Mukavaa syksyn jatkoa!

Moikka ja kiitos viestistäsi!

Kysymyksesi ei ollut ollenkaan outo, vaan pohdit itse asiassa hyvin samoja asioita, kuin moni muukin nuori. Ja mahtavinta on, että et jäänyt pohtimaan niitä yksiksesi, vaan haluat asiaan muutosta ja kirjoitit meille.

Kuten viestissäsi kirjoitit, on pelaamiselle ja ruudun ääressä olemiselle tosiaan asetettu tiettyjä suositusaikoja. Ne lähtevät siitä ajatuksesta, että päivässä olisi muitakin kivoja asioita kuin pelaaminen. Jatkuva ruudun edessä istuminen rasittaa myös silmiä ja muuta kroppaa, ja voidakseen hyvin mieli tarvitsee muita virikkeitä ja keho liikuntaa.

Voisitteko sopia kavereiden kanssa, että kun olette yhdessä, laitatte kännykät pois ja teette asioita yhdessä ilman puhelimia? Ehdota kavereille vaikka kilpailua, jossa voittaja on se, joka pystyy olemaan kauiten katsomatta puhelintaan. Jos asiasta on yhdessä puhuttu, on siihen helpompi sitoutuakin ja voi olla, että myös kaverisi ovat pohtineet samoja asioita.

Kotona ollessasi voisit aloittaa pienin askelin. Jätä puhelin esimerkiksi toiseen huoneeseen ja keskity yhteen tekemiseen kerrallaan. Jos katsot telkkaria, älä vilkuile puhelinta mainostauoilla. Bussimatkalla kouluun tai muihin menoihin laita sen sijaan kuulokkeet korville, kuuntele lempimusiikkiasi ja anna silmien levätä. Se on jo pieni teko itsesi hyväksi, ja voit vaikka palkita itsesi jollain kivalla asialla onnistuttuasi vaikka viikon ajan toimimaan näin. Myös ennen nukkumaanmenoa on hyvä rauhoittaa ilta. Voit esimerkiksi kuunnella sängyssä mielimusiikkiasi tai lukea kirjaa.

Pelaamisen rinnalle voisi olla hyvä miettiä myös jotain harrastusta. Sen ei tarvitse olla ohjattua, vaan esimerkiksi jonkin soittimien soiton voi aloittaa ilman ohjausta. Voit kysyä esim. koulun musiikinopettajalta vinkkejä mistä oman soittiminen voisi saada edullisesti tai lainaan. Soittamisessa on vähän sama ajatus kuin pelaamisessa – siinä voi haastaa itseään tulemaan koko ajan paremmaksi. Jos joku kaverisi kiinnostuu, niin voitte kokeilla yhdessä jotain uutta harrastusta.

Muun tekemisenkään ei tarvitse olla mitään erityistä. Oman huoneen siivoaminen, piirtäminen, spotify-soittolistan tekeminen tai välipalan laitto ovat kaikki asioita, jotka katkaisevat pelaamisen. Jos haluat, voisit jutella muiden nuorten kanssa siitä, mitä he tykkäävät tehdä vapaa-ajalla. Keskustella voit nimettömästi esimerkiksi Sekasin Discord-alustalla.

Elämän tarkoituksen pohtiminen on iso asia, eikä siihen ole oikeastaan vastausta. Voisiko kuitenkin ajatella, että kaikkien päivien ei tarvitse olla sen kummemmin merkityksellisiä? Että ajoittainen tylsyys, ihan vaan oleminen ja tavallinen arki ovatkin ihan kaikkien elämään kuuluvia asioita. Usein nämä vaiheet voivat kestää pitkäänkin ja se on ihan normaalia. Jossain vaiheessa taas tulee vaihe, jossa huomaa elämän olevan aika jees. Oman elämän tarkoitusta voi myös pohtia pysähtymällä miettimään, mitkä asiat ovat itselle tärkeitä ja mitä elämässä arvostaa. Näitä voit pohtia erilaisten tehtävien avulla, joita löydät esimerkiksi Vahvistamon Hyvän mielen treenivihkosta. Voit tulostaa vihkon itsellesi koulussa tai tehdä tehtäviä omalle paperille ohjeiden mukaan. Tee vaikka yksi tehtävä päivässä illalla ennen nukkumaanmenoa.

Olet jo pitkällä, kun olet havahtunut, että haluat tehdä asialle jotain. Vaikeinta on omien tapojen muuttaminen. Usein ihmiset aloittavat isolla rytinällä ja kun se ei onnistu, se harmittaa. Aloita siis pienin askelin ja tarkastele millainen olo sinulle siitä tulee. Pienet askeleet motivoivat sinua isompiin muutoksiin.

Tämän viestin luettuasi, kehotan sinua nousemaan ylös, laittamaan musiikkia korville ja lähtemään pienelle kävelylle ulos, satoi tai paistoi. Lupaa itsellesi, että kävelet vaikka neljän kappaleen verran ja sen jälkeen voit palata aiemman tekemisen äärelle. Se on se ensimmäinen pieni askel 🙂

Pelaamiseen liittyvät teemat ovat mietityttäneet myös nimimerkkiä Peliriippuvainen

Mukavaa syksyn jatkoa sinulle!