Liike

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Lenkkeily on oiva harrastus ja liikuntamuoto. Lenkkeily kasvattaa erityisesti kestävyyskuntoasi ja sillä on monia hyviä vaikutuksia niin fyysisen kuin psyykkisen terveytesi kannalta.

Ensinnäkin sydän-, verenkierto- ja hengityselimistösi toimintakyky paranee. Säännöllisesti lenkkeilemällä kuntosi ja hapenottokykysi nousee. Huomaat tämän siitä, että joidenkin viikkojen kuluessa sama rasitustaso hengästyttää sinua vähemmän ja sykkeesi ei kohoa enää niin paljon. Tämä johtuu sydämen iskutilavuuden kasvamisesta: sydän jaksaa pumpata kerralla suuremman määrän hapekasta verta lihaksille.

Liikunta myös tutkitusti parantaa unen laatua, kohentaa mielialaa ja lievittää stressiä. Jaksatkin paremmin keskittyä ja mielialasi on virkeämpi. Nämä vaikutukset huomaat varmasti pian, koska ulkoilu raittiissa ilmassa usein virkistää jo kertalaakista!

Säännöllinen kestävyysliikunta on pitkällä tähtäimellä myös sijoitus tulevaisuuteen, koska se parantaa rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa, auttaa painonhallinnassa ja laskee verenpainetta. Näin riski sairastua elintapasairauksiin kuten diabetekseen tai verenpainetautiin myöhemmällä iällä pienenevät. Säännöllisesti liikkumalla pidät itsesi terveenä myös aikuisena!

Olisi tärkeää muistaa aloittaa uusi lenkkeilyharrastus maltilla: pidä vauhti kurissa, syke riittävän matalla ja kasvata kilometrejä rauhallisella tahdilla. Jos et ole aiemmin harrastanut lenkkeilyä, juoksulenkki neljä tai viisi kertaa viikossa on itse asiassa aika paljon. Voisit hyvin varsinkin alkuun korvata jonkin juoksulenkin kävelyllä, kuntopiirillä tai salitreenillä. Lihaskunto- ja liikkuvuusharjoittelu tukevat juoksuharrastusta! Muista myös, että lepo on todella tärkeä asia kunnon kehittymiselle ja viikossa tulisi olla sen vuoksi myös lepopäiviä. Alkuun suosittelisin, että pitäisit viikossa ainakin 2 kokonaista lepopäivää.

Hyviä lenkkejä ja syksyä sinulle!

Hienoa kuulla, että olet motivoitunut panostamaan terveellisiin elintapoihin – jotta voi tehdä muutoksia, täytyy ensin olla motivaatiota! Liikkeelle kannattaisi lähteä kartoittamalla nykytilannettasi: Millaiset elintapasi ovat tällä hetkellä? Minkä suhteen kannattasi tehdä muutoksia? Minkälaisiin muutoksiin olet itse valmis? Terveellisiin elintapoihin lukeutuu esimerkiksi terveellinen ja monipuolinen ruokavalio, riittävä uni ja lepo, säännöllinen liikunta ja päihteettömyys. Hyvään ja terveelliseen elämään kuuluu kuitenkin myös esimerkiksi se, että nauttii olostaan ja on läheisiä ja tärkeitä ihmissuhteita.

Kaikkea ei tarvitse eikä kannatakaan muuttaa kerralla. Mieluummin kannattaa edetä askel kerrallaan ja tehdä muutoksia siinä tahdissa, että pystyy pitämään niistä kiinni. Näin muutoksista tulee lopulta osa arkea pysyvästi. Jos on hyvin ehdoton ja ankara itselleen, saattaa oma puhti loppua kesken. Tällöin voi kokea heti epäonnistuneensa ja luovuttaa kokonaan.

Jos tuntuu, että kaipaat lisätukea muutoksiin, voisit hakeutua esimerkiksi kouluterveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolle ja voisitte yhdessä käydä läpi tilannettasi. Voit itse jo valmiiksi miettiä, mitkä asiat koet itsellesi tärkeimmäksi muuttaa ja mitä olisit valmis tekemään muutoksien eteen. Kaverin voi myös houkutella mukaan esimerkiksi liikunta- tai ruokavaliohaasteeseen. Voitte esimerkiksi aloittaa yhdessä uuden liikuntaharrastuksen tai sopia, että herkkuhetki rajoittuu yhteen päivään viikossa tai että joka aterialla täytyy syödä kasviksia.

Mukavaa syksyä sinulle!

Hei ja kiitos kysymyksestäsi! Mielestäni tavoitteesi tulla pikemminkin vahvemmaksi kuin hoikaksi kuulostaa hienolta tavoitteelta. Terve itsevarmuus kumpuaa ryhdikkyydestä ja itsensä kunnioittamisesta, silloin myös näyttää hyvältä!

Terveellisen ruokailun kannalta tärkeitä asioita ovat ruokailurytmi ja ruoan sisältö. Ruokailurytmin olisi hyvä olla säännöllinen. Syödä siis pitää, mutta terveellisesti ja säännöllisesti. Ruokailun voi rytmittää 3-5 tunnin välein esimerkiksi näin: aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala sekä lisäksi 1-2 välipalaa. Ruokavaliossa kannattaa suosia kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljaa, hyviä proteiinin lähteitä sekä hyvänlaatuisia rasvoja. Näin täyttää vatsan terveellisellä ruoalla pysyen kylläisenä eikä tule herkuteltua koko ajan. Kannattaa kuitenkin ruokavalionkin suhteen muistaa se, että täysvaltainen ehdottomuus on harvoin hyvä asia ja joskus elämästä saa myös nauttia. Viikosta voi esimerkiksi päättää yhden päivän, jolloin suo itselleen herkkuhetken. Kaikenlaiset kaalikeitto- ja mehudieetit kannattaa ehdottomasti unohtaa. Etenkään kasvavan nuoren ei pitäisi koskaan noudattaa tällaisia laihdutuskuureja.

Liikunnan lisääminen on tärkeää ennen kaikkea sen vuoksi, että liikunnalla on niin monia hyviä vaikutuksia terveydelle: sydän- ja verenkierto elimistö kiittää ja aineenvaihdunta, mieliala, keskittymiskyky sekä unen laatu paranevat. Lisäähän liikunta lisäksi energian kulutustakin. Säännöllinen liikunta saa sinut kuitenkin ennen kaikkea kokonaisvaltaisesti voimaan paremmin ja siksi siitä kannattaa pitää kiinni!

Pidäthän mielessäsi sen, että sinulle on tärkeämpää tulla vahvemmaksi kuin hoikaksi. Pohdi, miten voisit muuttaa ruokavaliota terveellisemmäksi ja tee muutoksia asteittain niin, että pystyt pitämään niistä kiinni arjen tiimellyksessä. Kerroit jo esimerkiksi karsineesi ruokavaliostasi sokeria ja se on jo oikein hyvä muutos. Lisäksi pidä yllä tuo hyvä motivaatiosi liikuntaan eli jatka nyrkkeilyä ja lenkkeilyä. Nyrkkeillessä saa esimerkiksi yläkropan vahvistumaan ja lenkkeily on hyvää aerobista treeniä, näiden lajien parissa saat myös ajatukset kiireisestä arjesta hetkeksi pois. Samalla saat myös ryhdikkään olemuksen ja kepeät tanssiaskeleet, joten tulet näyttämään varmasti upealta vanhojen tansseissa!

Jos kaipaat lisäneuvoja, voit hakeutua kouluterveydenhoitajan luokse. Voitte käydä yhdessä läpi tilannettasi ja voit esimerkiksi saada lähetteen ravitsemusterapeutille. Voit lukea Fressiksen tietopankista lisää ruoasta ja liikunnasta.