Kysy asiantuntijalta

Mikä mietityttää?

Moikka!

Koululiikunnassa tehdään ja kokeillaan erilaisia liikuntalajeja ja -harjoituksia, ja valitettavasti kaikki eivät aina tykkää kaikesta. Myöskään opettaja ei aina voi vaikuttaa siihen, mitä asioita liikuntatunneilla tehdään, koska tietyt jutut on tehtävä opetussuunnitelman mukaisesti.

Ikävä kuulla, että pitkän matkan juokseminen harmittaa sinua noin paljon. Onneksi liikuntatunneilla tehtävät jutut kuitenkin vaihtelevat, joten toivottavasti jokin toinen liikuntalaji olisi sinulle mieluisampi ja tuottaisi hyvää mieltä ja oloa. Jos et koe liikunnan iloa liikuntatunneilla, voisitko harrastaa vapaa-ajalla jotain sellaista liikuntaa, josta pitäisit? Liikuntamuotoja ja -lajeja on monia. Myös arkiliikunta, kuten pyöräileminen tai käveleminen kouluun, tai portaiden valitseminen hissin sijaan on hyvä tapa lisätä päiviin liikkumista.

Lisää liikkumisesta voit lukea Fressiksen tietopankista.

Aurinkoista syksyä!

Fressis
Suosittelemme

MattePlays: 24h liikuntahaaste

Youtube-videollaan Matte näyttää, että liikunta on oikeasti hauskaa! Matte inspiroi juuri sinua liikkumaan ja näyttää hauskoja erilaisia lajeja.

MattePlays

Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!

Kiva kuulla, että olet löytänyt itsellesi mukavia tapoja liikkua 😊

Lasten ja nuorten liikkumissuosituksissa suositellaan reipasta, rasittavaa ja monipuolista liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä. Kertomasi perusteella tämä täyttyy sinulla varmaankin monena päivänä lenkkien ja välituntipelien parissa. Todennäköisesti liikut siis pääsääntöisesti ihan riittävästi 😊 Tärkeää on myös se, että liikut tavoilla, joista itse tykkäät ja sinulle tulee hyvä mieli.

On myös hyvä muistaa, että ”liikuntaharrastuksia” voi täydentää arjessa liikkumisella. Päivittäinen liikkuminen voi siis rakentua lenkkeilyn ja pelailun lisäksi esimerkiksi koulumatkojen kulkemisesta kävellen/pyörällä tai portaiden käytöstä hissin sijaan.

Lisätietoa aiheesta voit lukea Fressiksen tietopankista.

Kivaa syksyä!

Fressis

Namikolinx: ”Vihasin koululiikuntaa”

Videolla Namikolinx kertoo koululiikunnan aiheuttamista negatiivista fiiliksistä ja siitä, miten hän kokee, ettei ole kovin liikunnallinen ihminen. Ala-asteella hän suorastaan kieltäytyi osallistumasta liikuntatunneille, mutta mitä tapahtui, kun lukioaikaan hän...

Julia Ahonen: ”Motivaatiota & Vinkkejä liikuntaan”

Julia Ahoinen kertoo Youtube-vidoellaan liikkumisen motivaation löytämisestä. Julia pohtii, miten motivoitua liikkumaan ja millaisia muutoksia rutiineihin voi tehdä helpoti. Kun liikkeen lisäämiseen lähtee pienillä teoilla, kuten rappusten valinnalla hissin...

MattePlays: ”Vein toimistoäijät kiipeilemään”

Youtube -videollaan MattePlays vie kollegoitaan kokeilemaan harrastustaan kiipelyä, eli boulderointia. Videon aikana hän innostaa etsimään ja kokeilemaan itseä kiinnostavia lajeja ja jakaa vinkkejä helppoon liikkeen lisäämiseen arjessa. Liikkeen lisääminen...

Millainen liikkuja olet?

Miten liikut arjessasi? Testaa millainen liikkujapersoona olet!

Tee testi
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

On tosi hienoa, että haluat pitää huolta terveydestäsi. Kerrot, että haluaisit polttaa rasvaa. Ikäisellesi emme suoraan suosittelisi varsinaista ”rasvanpolttoa”, koska keho kasvaa, kehittyy ja muovautuu muutenkin vielä. Tavoitteena voisi rasvanpolton sijaan olla esimerkiksi fyysisen kunnon kehittäminen tai oman hyvinvoinnin tukeminen.

Kropan ja mielen hyvinvointia tukee parhaiten monipuolinen liikkuminen, terveellinen ravinto ja riittävä palautuminen. Kun liikkuu monipuolisesti, syö terveellisesti ja säännöllisesti sekä muistaa välillä löysätä tahtia palautumisen kannalta, vaikuttaa se myös kehon koostumukseen. Tiukat ruokarajoitukset tai liikkumismäärän raju lisääminen tuottavat usein ainoastaan lyhytkestoisia vaikutuksia. Lisäksi monelle se voi aiheuttaa enemmän stressiä kuin mielihyvää.

Pidempiaikaiset ja pienet muutokset arjessa auttavat paremmin löytämään tasapainoisen ja terveellisen tavan liikkua, syödä ja palautua. Tällä tavalla terveyttä tukevista elintavoista tulee vähitellen luonteva osa arkea.

Alkuun on hyvä pohtia omia liikkumis- ja ruokailutapojaan. Ikäiselläsi liikkumista, liikettä ja hengästymistä olisi hyvä tulla päivittäin. Lisäksi lihaskuntoa, ketteryyttä ja liikkuvuutta oli hyvä harjoitella useampi kerta viikossa. Myös kaikenlainen arkiaktiivisuus ja paikallaan olon tauottaminen, kuten portaiden kävely hissin käytön sijasta tai pienet taukojumpat, ovat hyväksi terveydelle. Tärkeää on löytää itselleen mielekkäät tavat liikkua. Liikkumisesta voit lukea Fressiksen liike-kanavalta.

Liikkumisen lisäksi terveellinen ravinto on tärkeä hyvinvoinnin kannalta. Ruokavaliossa kannattaa suosia kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljoja, hyvänlaatuisia rasvoja sekä hyviä proteiininlähteitä. Tavallisesta ruoasta, kuten kalasta, kanasta ja palkokasveista, saa usein riittävästi proteiinia, joten tarvetta esimerkiksi erillisille proteiinilisille ei yleensä ole. Ravinnon sisällön lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota säännölliseen ateriarytmiin. Säännöllinen ateriarytmi pitää verensokerin tasaisena, auttaa syömään kohtuullisesti yksittäisillä aterioilla ja vähentää houkutusta naposteluun. Lisätietoa ravitsemuksesta voit lukea Fressiksen sivuilta.

Keho ja mieli tarvitsevat jaksaakseen myös unta ja lepoa. Oman hyvinvoinnin kannalta on tärkeä muistaa, että tekee asioita, joista tulee itselle hyvä mieli ja olo.

Jos kaipaat tarkempia ohjeita esimerkiksi harjoitteluun tai monipuoliseen ravitsemukseen, voit hyvin kysyä vinkkiä esimerkiksi koulun liikunnan- ja terveystiedon opettajalta tai terveydenhoitajalta. Monilla kuntosaleilla on myös nykyään erilaisia palveluita, joita voi tiedustella. Erilaisia treeniohjelmia löytyy esimerkiksi Smart Movesin sivuilta.

Kivaa kevään jatkoa!

Fressis

Kotitreeni – helppo kunto-ohjelma koko viikoksi

Kaipaatko salille tai harjoituksiin? Kokeile monipuolisesti eri lajeja! Kokosimme viikkolukujärjestyksen, jonka avulla löydät liikkumisen ilon.

”Elämääni mahtui vain treenaaminen”

Katariina sairastui ylikuntoon lukiossa. Omaan kehoon rakastuminen on vaatinut aikaa, mutta nyt Katariina on onnellisempi kuin koskaan.

”Haluan tehdä historiaa paralympialaisissa”

Synnynnäinen selkäydinvamma ja pyörätuoli ei ole hidaste, kun Helmi innostuu uudesta lajista. Hänen unelmansa on hypätä benjihyppy.

Teethän nämä 3 suosittua saliliikettä oikein?

Näissä konkarikin voi mennä vipuun! Liikunnanohjaajaksi opiskeleva Velu Immonen, 22, neuvoo vinkit oikeaan tekniikkaan kolmessa suositussa saliliikkeessä.