Moi nimimerkki itsensäviiltelijä,
Ikävä kuulla, että olet masentunut! On erittäin tärkeää, että saat apua masennukseen. Et ole asian kanssa yksin ja on olemassa ihmisiä ja palveluita, jotka haluavat ja voivat auttaa sinua ❤ Hienoa, että kirjoitit asiasta tänne. Moni muukin kärsii samanlaisista ongelmista, joten vastauksesta voi olla hyötyä myös muille!
Masennus on sairaus, ja siihen on olemassa apua. Samoin kuin ollessamme fyysisesti sairaita, ja menemme lääkärin luo, tulee mielenterveysongelmien kohdalla kääntyä psykologin tai terveydenhoitajan puoleen. Oletkohan käynyt juttelemassa asiasta esimerkiksi kouluterveydenhoitajan tai -psykologin vastaanotolla? On tärkeä tietää, että masennukseen ja viiltelyyn on saatavilla monenlaista apua ja niistä on mahdollista päästä eroon. Koulupsykologin kanssa juttelu voisi olla ehkä sinun kohdallasi tärkein seuraava askel avun hakemisessa. Ole siis yhteydessä häneen vielä ennen koulujen loppumista.
Viiltely voi aiheuttaa monenlaisia tunteita ja on täysin ymmärrettävää, että asiasta on vaikea kertoa eteenpäin. Viiltely on kuitenkin vakava asia, joka kertoo siitä, että sinulla on paljon kipua sisälläsi. Ymmärrän, että haluat peitellä asiaa, mutta jos suinkin mahdollista, vanhempiesi tai jonkun muun luotettavan aikuisen olisi hyvä tietää asiasta, jotta he voivat tarjota sinulle apua. Jos koet, että et halua puhua vanhemmillesi, kannattaa sinun kääntyä jonkun muun aikuisen puoleen. Valitse joku aikuinen johon luotat. Hän voi olla myös edellä mainittujen kouluterveydenhoitajan tai -psykologin lisäksi esimerkiksi opettajasi, koulukuraattori tai nuorisotyöntekijä. He voivat auttaa sinua saamaan tarvitsemasi avun. Jos aikuisille kertominen tuntuu vaikealta, ota ystävä avuksi. Yhdessä voi olla helpompi kertoa asiasta.
Suosittelen sinulle myös Mielenterveystalon omahoito-ohjelmaan tutustumista. Voit käyttää sitä sillä välin kun haet muuta apua. Löydät sen täältä. Omahoito-ohjelmassa on paljon hyödyllistä tietoa masennuksesta. Täältä löydät myös viiltelyn omahoito-ohjelman, joka sisältää tietoa viiltelystä ja voi auttaa löytämään muita keinoja kanavoida pahaa oloa.
Tässä myös muita linkkejä, joista voi olla apua asian puheeksi ottamiseen luotettavan aikuisen kanssa:
Lopuksi vielä lyhyesti viiltelyarvista: Viiltelyarpia on tärkeää hoitaa, että ne eivät pääse tulehtumaan. Haavojen hoitoon kannattaa kysyä apua esimerkiksi kouluterveydenhoitajalta tai apteekista. Haavojen peittäminen voi olla haastavaa kesähelteillä, mutta ohuet pitkähihaiset paidat voivat toimia tällöin.
Tosi paljon tsemppiä tilanteeseesi! Toivottavasti saat pian apua ❤
Hei ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä!
Keho ja mieli ovat yhteydessä toisiinsa, eli se miten mieli voi, voi näkyä kehossa ja toisinpäin. Kehon reaktiot ovat yksilöllisiä, mutta stressi ja usein siihen liittyvä ahdistus voivat näyttäytyä esimerkiksi lihasjännityksenä, päänsärkynä tai vatsan oireiluna. Joillain hengitys voi muuttua pinnalliseksi ja on olo, ettei henki kulje. Sydän voi sykkiä normaalia nopeammin ja olo olla levoton. Pidempään jatkuva stressi voi aiheuttaa niin sanotun stressivatsan, sillä stressillä on yhteys suolen toimintaan ja kipuärsytysten aistimuksiin. Vatsa voi siis reagoida monin tavoin, kuten turvotuksella, mahakipuna tai jopa ärtyneen suolen oireyhtymänä.
Ohimenevinä ahdistus ja stressi kuuluvat lähes jokaisen elämään ja ovat luonnollisia reaktiota elämän haastaviin tilanteisiin. Pitkäkestoisena niihin on kuitenkin syytä puuttua ihan tietoisesti. Joskus oma-apuna riittää, kun tunnistaa ne ja siten pyrkii vähentämään stressin ja ahdistuksen aiheuttavia tilanteita. Apua voi saada myös erilaisista hengitys- ja rentoutusharjoituksista, sekä tarkastelemalla omia ajatusmalleja erilaisten omahoito-ohjelmien kautta.
Nopein apukeino sellaisessa hetkessä, kun tuntuu, että ahdistus alkaa nousta pintaan, on keskittyä hengitykseen. Nyrkkisääntö on, että hengittää ulos pidempään kuin sisään. Eli laskien esimerkiksi neljään sisään hengittäessä (nenän kautta) ja ulos hengittäessä kuuteen (suun kautta), ja toistaa tämän muutamia kertoja. Tärkeää on, että hengityksen rytmi on itselle sopiva, eli ei pakotettu. Hengitys rentouttaa mielen lisäksi usein myös lihaksia ja siten vaikuttaa myös kehon vointiin.
Jos ahdistus tai stressi on pitkäkestoista ja nämä vinkit eivät tunnu auttavan, on asiasta syytä jutella terveydenhuollossa, jotta tilanteet eivät turhaan pitkity tai aiheuta riskiä mielenterveyden häiriöihin sairastumiseen.
Levollista ja keveää kevään jatkoa sinulle!
Moikka ja kiitos tärkeästä viestistäsi. Hienoa, että kirjoitit meille, etkä jäänyt ajatustesi kanssa yksin.
Yliajattelu voi aiheuttaa ahdistuksen tunteita ja yksi ratkaisu voi olla ajatusten jakaminen muille. Niin kuin nytkin hienosti teit. Tällöin ne eivät ole vain oman pään sisällä, sillä siellä ajatuksista voi tulla paljon isompia kuin ne todellisuudessa ovatkaan. Usein omia ajatuksia ruokitaan myös huolipuheella, mikä voi lisätä ahdistuneisuutta. Huolipuhe menee yksinkertaisuudessaan näin: ”Tämä tapahtuma johtaa siihen ja se johtaa tuohon ja se taas tuohon…”. Kun seuraavan kerran huoliajatus tulee mieleen, ja meinaat lähteä ruokkimaan sitä jatkoajatuksilla, koita pysähtyä ja haastaa ajatusta. Jos esimerkiksi ajattelet, että ”En uskalla sanoa, mitä ajattelen, koska kaverini nauraisivat eivätkä enää pitäisi minusta”, kysy itseltäsi mistä tiedät, että näin on? Kaverisi ovat varmasti itsekin sanoneet sinulle asioita, joista olet ollut eri mieltä, mutta silti olette kavereita.
Voit myös kokeilla sanoa huoliasi ääneen itsellesi, tai kirjoittaa niitä ylös. Sekin saattaa saada sinut heräämään siihen, että huoli saattoi olla turha. Voit myös kokeilla kuvitella miten reagoisit, jos joku tuttusi kertoisi sinulle samoja asioita, kuin mitä itse yliajattelet. Miten rauhoittaisit häntä? Lisää vinkkejä löydät täältä.
Omien ajatusten rauhoittaminen voi olla aluksi vaikeaa, mutta helpottuu harjoittelemalla. Toivottavasti tämä viesti antoi jo jotain vinkkejä, mutta voisit käydä myös juttelemassa aikuisen kanssa nimettömänä nuorille suunnatussa chatissa. Voit aloittaa viestittelyn samalla lailla kuin mitä tänne kirjoitit. Jos Momio on sinulle tuttu alusta, löydät sieltä Netarin ohjaajat ma, ti ja to. Voit käydä myös Lasten ja nuorten chatissa, joka on avoinna joka päivä klo 17-20.
Koska keskustelu on nimetön, ei sinun tarvitse olla huolissasi siitä, että kukaan saa tietää. Ehkä keskustelu voisi tuoda myös rohkaisua jutella asiasta kotonakin? Kokemasi asiat ovat nimittäin hyvin tavallisia. Kun tarkemmin asiaa mietit, saatat myös hoksata, että asioiden kertomisesta tuskin seuraa mitään kamalaa, vaan päinvastoin olo voi helpottua ja vanhempasi voivat auttaa sinua pääsemään eteenpäin. Yliajattelu nimittäin vie paljon voimia ❤
Toivon sinulle mukavaa ja huolettomampaa kevään jatkoa!
Moikka nimimerkki tyttö!
Sinulla ei ole syytä huoleen, kuvaamassasi tilanteessa ei ole raskauden mahdollisuutta. Raskaus alkaa tavallisimmin penis-emätinyhdynnässä, jossa ei käytetä mitään ehkäisymenetelmää. Raskaaksi ei siis voi tulla esimerkiksi kahden tytön välisestä seksistä. Lisää raskauden alkamisesta voit lukea täältä ja ehkäisystä täältä.
Kerroit viestissäsi myös, että kuukautisesi eivät ole vielä alkaneet. Kuukautisten alkaminen on tärkeä osa murrosiän kehitystä ja merkki siitä, että tyttökehosta on tullut sukukypsä. Se tarkoittaa sitä, että on kehollisesti valmis lisääntymään. Tavallisesti kuukautiset alkavat 10–16-vuotiaana. Kuukautisten alkamiseen ei pysty itse mitenkään vaikuttamaan, eli voit ihan rauhassa odotella kuukautisten alkamista. Väestöliiton Hyvä Kysymys -palvelusta löydät lisätietoa kuukautisista.
Viestistäsi kävi ilmi, että sinulla on ollut esimerkiksi pahoinvointia. Joskus, kun oikein kovasti jännittää jotakin asiaa tai jokin asia huolettaa, voi se myös aiheuttaa erilaisia oireita kuten pahoinvointia ja sydämentykytyksiä. Tällaisessa tilanteessa oloa voi rauhoittaa, jos pystyy jakamaan itseään huolettavan asian esimerkiksi jonkun läheisen aikuisen kanssa. Voisitko ehkä jutella vielä sinua mietityttävistä asioista jollekin läheiselle? Jos juttelu läheisen kanssa tuntuu hankalalta, voit myös jutella asiasta nimettömästi nuorille tarkoitetussa chatissa.
Hyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä asioista voi hyvin käydä juttelemassa myös esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa. Suosittelen keskustelemaan terveydenhoitajan kanssa myös, jos pahoinvointisi ei tunnu helpottavan.
Mukavaa kevättä sinulle!
Moi ja hyvä kun laitoit viestiä, etkä jäänyt pohtimaan asiaa pidempään yksin.
Yläasteelle siirtymisen aikaan monissa kaverisuhteissa saattaa tapahtua kertomasi kaltaisia muutoksia. Se on nimittäin murrosiän kannalta se aika, jolloin aletaan miettiä hieman enemmän sitä, mitä itse elämältään haluaa ja mitkä asiat itseä kiinnostaa. Tällöin kaverisuhteissa voi tapahtua muutoksia ja kavereiden tarpeet voivat olla erilaisia kuin omat.
Jos nykyiset kaverit eivät enää tunnu siltä, että heidän kanssaan on hyvä olla, voi olla hyvä pohtia löytyisikö koulusta tai harrastuksista uusia kavereita. Myös some on nykyään hyvä paikka tähän, oletko kuullut esimerkiksi Netarista? Se on verkossa toimiva nuorisotalo, jossa voi jutella itseä kiinnostavista asioista muiden nuorten kanssa ja löydät sen täältä.
Kerroit myös, että et ehdi tehdä niitä asioita, joita oikeasti haluaisit tehdä. Se, että kerrot haluavasi vain olla kotona tekemättä mitään, kuulostaa hieman huolestuttavalta. Murrosiässä on luonnollista, että oma mieliala on välillä maassa, ja mikään ei kiinnosta. Mutta jos olo jatkuu pidempään, tai ennen kiinnostaneet asiat – kuten harrastukset – eivät enää kiinnosta, on tilanteen äärelle syytä pysähtyä. Se, että kirjoitit tänne, on jo valtavan hieno alku ja kertoo siitä, että haluat tilanteeseen muutosta.
Muutosta on usein hankala lähteä tekemään yksin, ja siksi usein näissä tilanteissa kannustetaan juttelemaan asiasta aikuisen kanssa kotona tai koulussa. Jos koulupsykologille meno kuitenkin tuntuu ahdistavalta, niin mitä jos kävisit ensi alkuun juttelemassa nuorille tarkoitetussa chatissa? Chatit ovat nimettömiä, joten niissä voi olla helpompi jutella aikuisen kanssa omasta tilanteesta. Eri chatteja löydät täältä.
Tärkeintä on, että saisit mahdollisimman pian avattua omia ajatuksiasi ja sitä kautta pääsisit tilanteessa eteenpäin. Kertomasi tilanne on nimittäin raskas kannatella yksin ja voi pidemmän päälle alkaa vaikuttaa myös kouluusi ja sitä kautta tulevaisuuteesi. Usein jo yksi keskustelu voi auttaa itseä eteenpäin, joten älä jää tilanteesi kanssa yksin ❤
Tsemppiä sinulle!
Moikka ja kiitos tärkeästä kysymyksestäsi!
Ikävä kuulla, että olet masentunut. Masennus on valitettavan yleistä ja tätä pohtii varmasti moni muukin nuori. Hienoa kuitenkin, että haluat hakea siihen apua. Tänne kysymyksen lähettäminen onkin hyvä askel matkalla kohti parempaa mielialaa. Avun hakeminen on tärkeää, sillä masennuksesta ei kannata kärsiä yksin. Sen hoitoon on olemassa monenlaisia keinoja.
Ensimmäiseksi neuvoisin sinua pyytämään apua joltain läheiseltäsi. Avun hakeminen yksin voi tuntua vaikeammalta kuin jonkun toisen kanssa. Ystävän kanssa jutteleminen on myös tärkeä apu ennen kuin pääset ammattiavun piiriin. Olisiko sinulla on joku luotettu ystävä, sukulainen tai muu aikuinen, jolle voisit kertoa asiasta? Pyydä häntä auttamaan sinua hakemaan ammattiapua masennukseen. Voitte yhdessä miettiä, mikä olisi sinulle paras paikka hakea apua.
Seuraavaksi helpoin askel on hakeutua juttelemaan oman oppilaitoksen oppilashuollon kanssa. Mikäli olet jonkun koulun tai korkeakoulun oppilas, ota yhteyttä oppilashuollon henkilökuntaan. He auttavat sinut varmasti tarvittavan avun luokse. Mikäli olet vakituisessa työssä, helpointa on olla yhteydessä omaan työterveyteen.
Mikäli oppilashuolto tai työterveys ei tule kysymykseen sinun kohdallasi, kaupunkisi tai kuntasi alueella toimii varmasti jonkinlainen mielenterveyspalvelu. Yhteystiedot tähän löydät helpoiten hakemalla Googlesta oman asuinpaikkasi nimi ja ”mielenterveyspalvelut”. Sitä kautta löytyy useimmiten ohjeet mielenterveyspalveluihin hakeutumiseen ja yhteystiedot. Jos tämä tuntuu vaikealta, yritä pyytää joltain ystävältäsi apua.
Kunnan tai kaupungin lisäksi apua tarjoavat toisinaan erilaiset järjestöt kuten mielenterveysseurat ja seurakunnat. Nuorisotalot ohjaavat myös avun piiriin, ja heillä on hyvä tieto paikallisista palveluista. Lisätietoa näistä löydät hakemalla tietoa internetistä. Voit halutessasi tutustua myös masennuksen omahoito-ohjelmaan Mielenterveystalon sivuilta. Vaikka tämä onkin hyvä matalan kynnyksen apu, kannustan silti hakeutumaan myös ammattiavun piiriin.
Muista että aina on olemassa myös matalan kynnyksen jutteluapua sekä netissä, että puhelimitse. Mieli ry:n kriisipuhelin palvelee ympäri vuorokauden. Sekasin-chat on nuorille suunnattu chat-kanava netissä, jossa voit puhua tilanteestasi. Nuorten netti on myös paikka, jonne nuoret voivat ottaa yhteyttä.
Tärkeintä on, ettet jää yksin masennuksesi kanssa <3 Masennuksen hoitoon on olemassa paljon keinoja, eikä kenenkään kuulu jäädä kamppailemaan masennuksen kanssa ilman apua. Hienoa, että olet tunnistanut tilanteesi ja haluat hakea apua. Toivottavasti löydät sitä näiden vinkkien avulla!
Kaikkea hyvää sinulle!
Hyvät elintavat, parempi mieli
Terveelliset elintavat tukevat mielen hyvinvointia. Kun mieli voi hyvin, on myös enemmän voimavaroja tehdä muita hyviä valintoja omassa arjessa.
Alkoholittomuuden top4 -hyödyt
Alkoholittomuus on fiksu valinta. Sekä keho että mieli voivat paremmin ilman alkoholia.
Moikka! Kysyitpä hyvän kysymyksen!
Aloitan muistuttamalla, että ahdistus on luonnollinen tunne, jota jokainen kokee jossain vaiheessa. Se on itse asiassa tärkeä tunne, sillä se kertoo meille, että elämässä on jotain sellaista, joka vaatii ehkä korjaamista, tai johon pitäisi sopeutua. Ahdistus ei ole siis sairaus tai mielenterveyden häiriö, mutta pitkittyessään ahdistus voi muuttua ahdistuneisuushäiriöksi. Siihen voi sairastua muun muassa silloin, jos omat huolet käyvät liian isoiksi tai niitä kannattelee liian pitkään yksin ilman aikuisen tukea. Siitäkin voi parantua, eli mistään pysyvästä ei ole kuitenkaan kyse.
Viime vuodet ovat pitäneet sisällään monia sellaisia tekijöitä, joiden voidaan arvella lisänneen nuorten ahdistuneisuutta. Korona-aikana moni on kokenut epävarmuutta ja pelkoa, jotka lisäävät myös ahdistuneisuutta. Rutiinit ovat tärkeitä hyvinvoinnin kannalta ja luovat turvallisuuden tunnetta. Koronan myötä moni tuttu rutiini kuitenkin muuttui – koulu siirtyi osin etäopetukseen, tuttuja kavereita tai opettajia ei nähnyt samaan tapaan kuin ennen ja harrastukset jäivät ehkä tauolle. Samalla moni nuorten tukipalvelu oli katkolla, eikä nuorten elämässä ollut välttämättä aikuisia (esim. opettajat tai kouluterveydenhoitaja) läsnä, joille kertoa huolista, kuten normaalisti. Moni saattoi jäädä omien ajatusten kanssa tällöin aika yksin. Korona aiheutti myös pelkoa joko oman tai läheisten sairastumisesta. Kaikki tämä on voinut lisätä ahdistusta ja se on ihan ymmärrettävää.
Myös Ukrainan sota on voinut aiheuttaa huolta etenkin armeijaan menossa olevilla tai siellä jo olevilla nuorilla. On myös tutkimuksia siitä, että älypuhelinten lisääntyminen ja sitä mukaa lisääntynyt somen käyttö olisi lisännyt nuorten ahdistuneisuutta. Some tuo mukanaan paljon hyvää, mutta voi aiheuttaa myös ahdistavaakin vertailua muihin, tai viedä ison osan vapaa-ajasta, jolloin muut hyvinvointia lisäävät asiat kuten harrastukset, liikkuminen tai kaverisuhteet voivat jäädä vähemmälle.
Ahdistuneisuudesta puhutaan myös ehkä avoimemmin kuin ennen niin mediassa kuin nuortenkin kesken. Ei ole siis ihan varmaa onko ahdistus oikeasti lisääntynyt, vai osataanko nykyään siitä puhua avoimemmin ja hakea myös apua jos tunteet käyvät liian suuriksi. Lisääntynyt puhe on hyvä juttu, mutta voi luoda mielikuvan siitä, että lähes kaikki nuoret olisivat ahdistuneita. On siis hyvä muistaa, että suurin osa nuorista voi yhä hyvin. Ja nyt kun palvelut ovat käytössä, saavat huonomminkin voivat nuoret taas paremmin tukea niin koulusta, kuin muistakin nuorten palveluista.
Mukavaa ja huoletonta vuoden alkua!
Hei ja kiitos viestistäsi.
Kertomasi kuulostaa tosiaan siltä, että jokin poikkeama tulevassa päivässä – vaikka pienikin – aiheuttaa huolta tai hermoilua, ehkä epävarmuuttakin, ja tämä puolestaan voi johtaa levottomaan oloon nukkumaan mennessä ja uni ei tule. Tunnistatko levottomuutta tai hermoilua? Se voi olla myös hyvin huomaamatonta ja alitajuntaista.
Levottomuutta voi rauhoittaa erilaisilla konsteilla. Ensin olisi hyvä pyrkiä tunnistamaan, mikä tulevassa päivässä aiheuttaa stressiä. Esimerkiksi puhelinsoitossa voi huolettaa se, että muistaa ylipäänsä soittaa, tai osaako sanoa oikeat asiat. Tällaisessa tilanteessa voit varautua kirjaamalla jo etukäteen ylös asioita, joita haluat puhelussa kertoa, tai asettamalla muistutuksen aamulle, että et unohda soittoa. Tällainen ennakointi voi poistaa levottomuutta monissa muissakin tilanteissa.
Toisena konstina on ns. huolihetki. Eli hetki, jonka tietoisesti varaat mielessä pyöriville asioille ja jonka aikana kirjaat nämä asiat ylös. Silloin ne ovat pois mielen päältä ja niihin voi tarvittaessa palata aamulla. Hyvä uni rakastaa myös säännöllisyyttä. Esimerkiksi reissut pois kotoa sotkevat herkästi rutiineja ja samalla myös unta. Siksi reissuissakin olisi hyvä pyrkiä pitämään kiinni unta tukevista rutiineista, kuten säännöllisestä nukkumaanmenoajasta, tai iltarituaaleista, kuten puhelimen selailun lopettamisesta vähintään tuntia ennen nukkumaanmenoa.
Yllä mainittujen vinkkien lisäksi on olemassa monia muita vinkkejä, jotka tukevat ihan joka päiväistä unen tuloa, mutta joihin on hyvä kiinnittää erityistä huomiota silloin jos tiedät, että tulevina päivinä on asioita joiden pelkäät vaikuttavan uneen. Näitä konsteja löydät täältä. Kokeile rakentaa omat iltarituaalit näiden vinkkien pohjalta ja mikäli et huomaa muutosta muutamien viikkojen aikana, voi olla hyvä käydä juttelemassa asiasta vielä oman kunnan/oppilaitoksen/työterveyden terveydenhoitajan kanssa.
Levollista vuoden alkua!
