Moikka!
Tosi kiva kuulla, että olet löytänyt itsellesi mieleisiä harrastuksia. Liikkumisessa yksi tärkeimmistä asioista onkin liikkua sellaisilla tavoilla, joista itse tykkää.
Lapsille ja nuorille suunnatuissa liikkumissuosituksissa suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä. Liikkuminen voi koostua monista pienistä palasista pitkin päivää ja onkin hyvä pyrkiä olemaan aktiivinen päivän mittaan. Suurimman osan liikkumisesta olisi hyvä olla kestävyystyyppistä. Tämän lisäksi lihasvoimaa ja luustoa vahvistavaa liikkumista olisi hyvä tehdä vähintään kolmena päivänä viikossa. Tämä suositus täyttyy kohdallasi varmasti aika hyvin päivittäisten kävelyjen ja monipuolista liikkumista sisältävien harrastusten myötä. Liikkumisen määrä vaikuttaa siis tämän perusteella ihan sopivalta. Voit mielestäni ihan hyvin itse pohtia, tuntuuko sinusta siltä, että jaksat vielä yhdet lisätreenit viikkoon.
Liikkumisen lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota palautumiseen. Riittävä yöuni antaa keholle aikaa palautua päivän rasituksista. Nuori tarvitsee keskimäärin unta 8-9h joka yö. Myös säännöllinen ja monipuolinen syöminen tukee hyvinvointia ja palautumista, ja antaa keholle tärkeää polttoainetta liikkumiseen. Lisäksi on hyvä muistaa kuunnella omaa kehoa ja mieltä. Joskus ne saattavatkin rasittavan treenin sijaan kaivata lepoa.
Lisätietoa aiheesta löydät Fressiksen tietopankista.
Tsemppiä kevääseen!
Moikka ja kiitos viestistäsi!
Muistathan, että olet vielä kasvuiässä. Painon lisääntyminen murrosiässä on tyypillistä, kun kehon rasvakoostumus muuttuu. Lisäksi saatat hyvinkin kasvaa vielä pituutta. Kehosi kehitys on siis vielä kesken ja kehonkoostumuksessasi voi tapahtua vielä kovastikin muutoksia murrosiän myötä. 🙂
Ylimääräiset kilot johtuvat useimmiten siitä, että ravinnosta saa enemmän energiaa kuin sitä kuluttaa. Esimerkiksi herkuttelu ja epäsäännöllinen syöminen johtaa helposti siihen, että saa enemmän energiaa mitä ehtii päivän aikana kuluttaa. Kerrot itsekin, että koet syöväsi herkkuja liikaa. Herkuttelu voi johtua joskus siitä, ettei muuten päivän aikana syö säännöllisesti. Minkälaiset sinun arkesi ruokailutottumukset ovat? Syötkö säännöllisesti? Kasvavan nuoren olisi hyvä syödä säännöllisesti ja monipuolisesti 5 kertaa päivässä (aamupala, lounas, iltapala ja muutama välipala). Kun ruokailurytmi on säännöllinen, ei tule tarvetta täyttää mahaa herkuilla. Herkkuhetkillekin on toki paikkansa, eikä ruokailun suhteen pidä olla liian ehdoton!
Tärkeää hyvinvoinnin kannalta on myös riittävä liikkuminen ja lepo. Kerrot, että harrastat liikuntaa neljästi viikossa ja käyt myös lenkeillä, hienoa! Säännöllinen ruokailu on myös tärkeää liikuntaharrastusten kannalta, että jaksaa ja voi kehittyä 🙂 Myös levolla ja nukkumisella on iso vaikutus kehoon ja hyvinvointiin, nukuthan öisin tarpeeksi? Liikkuminen, ulkoilu ja lepo lisäävät hyvää oloa tuottavia hormoneja ja auttavat sinua pitämään itsestäsi huolta.
On luonnollista olla kiinnostunut, ja joskus jopa huolissaankin omasta painosta. Kasvavalle nuorelle ei kuitenkaan pääsääntöisesti ole hyväksi laihdutus, vaan panostus nimenomaan terveellisiin elintapoihin. Toit hienosti itsekin esille, että haluat laihtua terveyden vuoksi ehkä noin muutamassa vuodessa. Vaa’alla käymisen ja painon mittaamisen sijaan kannattaa keskittyä terveellisiin ja säännöllisiin elintapoihin ja sellaisiin arjen rutiineihin, jotka tuottavat sinulle hyvää mieltä ja tukevat jaksamistasi. Muista myös viettää aikaa ystävien kanssa ja tehdä asioita, joista nautit! Vaikka tavoitteenasi olisikin, että terveellisillä elämäntavoilla saisit pudotettua painoa, ei painoa kannata tarkkailla ainakaan päivittäin. Oma jaksaminen ja fiilis ovat huomattavasti parempia mittareita omalle hyvinvoinnille, kuin vaa’an lukemat.
Jos koet että haluaisit lisätukea tai vinkkejä, kannattaa keskustella asiasta vanhempien ja kouluterveydenhoitajan kanssa. Vanhemmat voivat vaikuttaa arjen ruokailuihin ja kouluterveydenhoitajalta saa tukea terveellisiin elintapoihin.
Tsemppiä, iloa ja valoa kevääseen!
Moikka! Kiva kun laitoit meille viestiä.
Kerrot, että sinua mietityttää se, oletko ylipainoinen. Mikähän on saanut sinut pohtimaan asiaa? Oletko kenties ollut koulun terveystarkastuksessa, jossa painostasi olisi keskusteltu? Vai oletko verrannut itseäsi muihin?
Olet kasvuiässä, ja saatat hyvinkin kasvaa vielä pituutta. Kehosi kehitys on muutenkin vielä kesken, ja kehonkoostumuksessasi voi tapahtua vielä kovastikin muutoksia murrosiän myötä. Kasvuiässä on tärkeää huolehtia siitä, että syö riittävästi, monipuolisesti ja säännöllisesti päivän aikana, jotta keholla on käytössä tarpeeksi energiaa ja ravintoaineita, joita se tarvitsee kasvuun ja kehittymiseen. Jos syö liian vähän, keho ei voi hyvin. Huonosti syöminen myös vaikuttaa jaksamiseen, keskittymiseen ja mielialaan.
Tärkeää hyvinvoinnin kannalta on myös riittävä liikunta ja lepo. Liikutko päivisin kuinka paljon? Harrastatko kenties jotain liikuntalajia, tai voisitko aloittaa sellaisen? Liikkuminen, ulkoilu ja lepo lisäävät hyvää oloa tuottavia hormoneja ja auttavat sinua pitämään itsestäsi huolta. Voisit vaikka mahduttaa jokaiseen päivään 30 minuutin kävelylenkin ulkona ja pyrkiä syömään säännöllisesti viisi kertaa päivässä. Tiedäthän, että herkuttelu on myös sallittua. Lue täältä, miten sen voi tehdä hallitusti.
On luonnollista olla kiinnostunut, ja joskus jopa huolissaankin omasta painosta. Vaa’alla käymisen ja ylipainon mittaamisen sijaan voisi olla hyvä, että keskittyisit edellä mainittuihin terveellisiin ja säännöllisiin elintapoihin ja sellaisiin arjen rutiineihin, jotka tuottavat sinulle hyvää mieltä ja tukevat jaksamistasi. Painoa ei kannata tarkkailla ainakaan päivittäin: oma jaksaminen ja olo muutenkin ovat huomattavasti parempia mittareita omalle hyvinvoinnille, kuin numerot puntarissa. Oman painon tarkkailu ja ylipainon murehtiminen vie myös paljon energiaa ja aiheuttaa pahaa mieltä, etenkin jos sitä tekee vertaamalla itseään muihin. Ruumiinrakenteet ovat yksilöllisiä ja jokaisella meistä on omat juttumme, joihin emme ole kehossamme tyytyväisiä, eikä siksi vertailua kannata tehdä. Moni ikäisesi pohtii paljon omaa kehoaan ja kokee sen suhteen epävarmuutta. Et ole tämän asian kanssa siis yksin.
Jos haluat keskustella aiheesta lisää, voisi olla hyvä, että kävisit juttelemassa ajatuksistasi kehoosi ja painoon liittyen esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa. Hän osaa tukea sinua kehosi hyvinvoinnin, monipuolisen ruokavalion ja liikkumisen suhteen. Voit myös jutella niistä nimettömästi luotettavan aikuisen kanssa esimerkiksi MLL:n lasten ja nuorten chatissä. Avoinna olevat nuorten chatit löydät Netarista. Voisit myös koittaa listata itsellesi asioita, joihin olet kehossasi tyytyväinen ja joista muutenkin pidät itsessäsi. Ne voivat olla mitä tahansa, eikä niiden tarvitse liittyä ulkonäköön. Tämä auttaa sinua näkemään itsessäsi puolia, joista voit iloita! Niitä on varmasti monia. <3
Nappaa täältä vielä talteen Fressiksen vinkit liikkumiseen ja lue lisää myös säännöllisestä ateriarytmistä.
Kivaa joulunodotusta!
Moikka!
Koululiikunnassa tehdään ja kokeillaan erilaisia liikuntalajeja ja -harjoituksia, ja valitettavasti kaikki eivät aina tykkää kaikesta. Myöskään opettaja ei aina voi vaikuttaa siihen, mitä asioita liikuntatunneilla tehdään, koska tietyt jutut on tehtävä opetussuunnitelman mukaisesti.
Ikävä kuulla, että pitkän matkan juokseminen harmittaa sinua noin paljon. Onneksi liikuntatunneilla tehtävät jutut kuitenkin vaihtelevat, joten toivottavasti jokin toinen liikuntalaji olisi sinulle mieluisampi ja tuottaisi hyvää mieltä ja oloa. Jos et koe liikunnan iloa liikuntatunneilla, voisitko harrastaa vapaa-ajalla jotain sellaista liikuntaa, josta pitäisit? Liikuntamuotoja ja -lajeja on monia. Myös arkiliikunta, kuten pyöräileminen tai käveleminen kouluun, tai portaiden valitseminen hissin sijaan on hyvä tapa lisätä päiviin liikkumista.
Lisää liikkumisesta voit lukea Fressiksen tietopankista.
Aurinkoista syksyä!
Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!
Kiva kuulla, että olet löytänyt itsellesi mukavia tapoja liikkua 😊
Lasten ja nuorten liikkumissuosituksissa suositellaan reipasta, rasittavaa ja monipuolista liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä. Kertomasi perusteella tämä täyttyy sinulla varmaankin monena päivänä lenkkien ja välituntipelien parissa. Todennäköisesti liikut siis pääsääntöisesti ihan riittävästi 😊 Tärkeää on myös se, että liikut tavoilla, joista itse tykkäät ja sinulle tulee hyvä mieli.
On myös hyvä muistaa, että ”liikuntaharrastuksia” voi täydentää arjessa liikkumisella. Päivittäinen liikkuminen voi siis rakentua lenkkeilyn ja pelailun lisäksi esimerkiksi koulumatkojen kulkemisesta kävellen/pyörällä tai portaiden käytöstä hissin sijaan.
Lisätietoa aiheesta voit lukea Fressiksen tietopankista.
Kivaa syksyä!
Namikolinx ja muistoja koululiikunnasta
Videolla Namikolinx kertoo koululiikunnan aiheuttamista negatiivista fiiliksistä ja siitä, miten hän kokee, ettei ole kovin liikunnallinen ihminen. Ala-asteella hän suorastaan kieltäytyi osallistumasta liikuntatunneille, mutta mitä tapahtui, kun lukioaikaan hän...Julia Ahonen: ”Motivaatiota & Vinkkejä liikuntaan”
Julia Ahoinen kertoo Youtube-vidoellaan liikkumisen motivaation löytämisestä. Julia pohtii, miten motivoitua liikkumaan ja millaisia muutoksia rutiineihin voi tehdä helpoti. Kun liikkeen lisäämiseen lähtee pienillä teoilla, kuten rappusten valinnalla hissin...Hei ja kiitos kysymyksestäsi!
Sinun ei tarvitse olla huolissasi asiasta, sillä television katselu ei ole vaarallista eikä se aiheuta syöpää.
Arkeemme sisältyy nykypäivänä usein paljon istumista ja myös erilaisten ”ruutujen” ääressä olemista. Pitkäaikainen paikallaanolo ja ruudun ääressä oleminen voi kuitenkin saada olon tuntumaan ”vetämättömältä” ja aiheuttaa esimerkiksi niska- tai selkäkipuja.
Ihmiskeho- ja mieli tarvitsevatkin istumisen ja paikallaanolon vastapainoksi myös liikettä pysyäkseen terveenä ja hyvinvoivana. Istumista ja paikallaanoloa on hyvä pyrkiä tauottamaan esimerkiksi jaloittelemalla. Lisäksi arkipäivään on hyvä sisällyttää myös säännöllistä ja monipuolista liikuntaa. Liikkumalla säännöllisesti voi helposti edistää omaa hyvinvointiaan ja saada lisää energiaa arkipäivän puuhiin. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö vapaa-ajalla voisi myös hyvin löhöillä telkkaria katsellen. Oman hyvinvoinnin kannalta kyse on ennen kaikkea tasapainosta arjen eri toimintojen välillä.
Tsemppiä kevääseen!