Moikka,
Onpas hyvä kysymys! En ole ihan varma ymmärsinkö kysymyksesi oikein. Oletan, että tarkoitat että pidät esimerkiksi siivoamisesta tai käsitöistä ja nyt mietit, miten saisit liikunnastakin hauskaa tai miten voisit yhdistellä näitä asioita. Kannattaa tosiaan muistaa, että kaikesta liikkumisesta on hyötyä, ja voit liikkua arjessakin monella tavalla siivouksen ja käsitöiden ohella. Siivous itsessään on myös hyvää arkiliikuntaa. Siivotahan voi vaikka musiikin tahdissa tai äänikirjaa tai podcasteja kuuntelemalla. Jos tästä tykkää niin joskus samaa voi kokeilla myös ulkoilmassa kävellen. Näin saa mukavia ja rentoja kävelyhetkiä arkeen.
Käsitöidenkin lomaan saa helposti liikettä, kun vähentää istumista ja pitää virkkauksesta taukoa. Voit ottaa vaikka tavoitteen, että aina tietyn rivimäärän virkkauksen jälkeen pidät tauon, nouset ylös, oikaiset selän, venyttelet ja liikut vähän. Voit tehdä esimerkiksi muutaman kyykyn, punnerruksen sekä vatsalihas- ja selkäliikkeen. Sitten voit jatkaa taas virkkausta. Jos virkkaus on sinulle todella mieluista, voi se toimia myös palkintona. Voit päättää tehdä ensin pienen kävelyn, jumpan tai venyttelyn, ja sitten saat rauhoittua virkkaamaan. Voisitko myös virkata jotain, mikä innostaisi liikkumaan? Vaikkapa nyt syksyä varten uudelle pipolle, kaulaliinalle tai heijastimelle olisi lenkillä käyttöä!
Kaiken kaikkiaan arkeen saa huomaamattakin lisää liikettä, kun vain päättää suosia esimerkiksi kävelyä tai pyöräilyä liikkumiseen ja valitsee rappuset hissin sijaan tai nousee välillä seisomaan sohvalta.
Joskus varsinaisen liikunnan ilon löytäminen voi olla haastavaa, mutta kun se onnistuu, siitä voi tulla tärkeä osa elämää.
Jos arkiliikunnan lisäksi on vaikea löytää intoa kunnon hikiliikunnalle tai lihaskunnon kehittämiselle niin kannattaa rohkeasti lähteä kokeilemaan erilaisia lajeja. Näin voi löytää yllättävästikin jonkin mielenkiintoisen ja hauskan tavan liikkua. Voi myös auttaa, jos pyytää kaverin mukaan harrastamaan. Silloin voi samalla jutella ja liikunta hoituu vähän huomaamattakin. Usein auttaa myös se, että asettaa realistisia tavoitteita. Olisiko vaikkapa kolme liikuntahetkeä viikossa, tai kymmenen minuuttia päivässä sinulle sopiva tavoite? Voit pitää vaikka kirjaa, tai mitata liikkumista liikuntakellon tai sovelluksen avulla, jos se tuntuu sinusta itsellesi sopivalta ajatukselta.
Kun liikkuu, pysyy terveempänä ja saa hyvää mieltä. Jokainen askel on tärkeä mutta myös hengästymistä ja lihaksia tarvitaan. Näin pysyy virkkauspuikotkin paremmin kädessä, vielä vanhanakin. 💪
Ps. Viralliset liikkumisen suositukset kuuluvat näin:
-Unta tarpeeksi
-Taukoja istumiseen aina kun voi (muista tämä virkatessa)
-Kevyttä liikkumista aina kun mahdollista (esim. pyöräily tai kävely kouluun)
-Reipasta liikkumista 2h 30min viikossa (reipas siiivoaminen tai kävelylenkki)
TAI 1h 15min rasittavaa liikkumista (Sitä hikiliikuntaa esim. jonkin uuden harrastuksen myötä tai esim. vartti päivässä kotosalla)
-Lihaskuntoa tai tasapainoa 2x viikossa (tämäkin sujuu vaikkapa virkkauksen ohessa tauoilla)
Toivottavasti näissä vinkeissä oli jotain sellaista, johon voisit tarttua ja jota kokeilla!
Liikkumisesta hyvää mieltä ja oloa
Miten liikunta vaikuttaa hyvinvointiimme? Liikunta lisää huomattavasti koko kehon hyvinvointia, niin fyysistä kuin psyykkistä.
Miksi tasapainoinen arkirytmi on tärkeää?
Säännöllinen ruokailu ja liikkuminen ovat tärkeä osa arkirytmiä. Arkirytmi on tärkeää sillä se auttaa ylläpitämään terveellistä ja tasapainoista elämää.
Heippa! Kiitos kysymyksestäsi. Valitettavasti tämä on aihe, johon meillä ei ole kovinkaan syvällistä osaamista.
Voin vain arvailla asiaa, mutta kyse saattaa olla esimerkiksi jalkasilsasta. Voit lukea siitä lisää Terveyskirjaston artikkelista ja pohtia kuulostavatko oireet samalta kuin sinulla. Voit hyvin myös varata ajan esimerkiksi terveydenhoitajalle, joka terveydenhuollon ammattilaisena pystyy arvioimaan asiaa paremmin. Myös apteekin henkilökunta osaa neuvoa millaisia tuotteita voi kokeilla kutievien varpaanvälien hoitoon. Voit siis hyvin kysyä apua myös sieltä!
Jalkojen hikoamisesta meiltä on kysynyt myös nimimerkki ”Sukka#dunkkis”, jonka kysymykseen ja vastaukseen pääset tutustumaan täältä. Ehkä siitäkin voi olla sinulle apua. 😊
Toivottavasti saat vaivaasi avun! Mukavaa kevättä sinulle!
Moikka! Hyvä kysymys!
Pelaamisessa on monia hyviä puolia, kuten pelikaverit tai erilaisten taitojen kehittyminen. Kuten mikä tahansa muukin harrastus, voi pelaaminenkin kuitenkin muuttua liialliseksi. Etenkin kasvuiässä on tärkeää, että arki on tasapainoista ja monipuolista. Hyvinvointia tukeva päivä koostuu koulunkäynnin lisäksi rauhallisista ruokailuhetkistä, itselle tärkeiden ihmisten kanssa vietetystä ajasta, liikkumisesta, riittävästä unesta sekä itselle mieluisten asioiden tekemisestä kuten harrastuksista.
Jokaiseen päivään ei toki mahdu kaikkea, mutta jos useampana päivänä kuluu 10 tuntia pelaamiseen, ei viikon aikana jää riittävästi aikaa muihin tärkeisiin asioihin. Etenkin riittävä uni on tärkeää ja noin hurja määrä pelaamista vaikuttaa siihen varmasti. Pelaaminen kannattaakin aina lopettaa pari tuntia ennen nukkumaanmenoa, jotta mieli voi rauhoittua. Myös jonkinlaista liikkumista olisi syytä olla jokaisessa päivässä, sillä se edesauttaa kehon tervettä kasvua.
Voit koittaa vähentää pelaamistasi sopimalla sille rajoja. Ne voivat olla esimerkiksi sellaisia, että pelaat vain, kun olet saanut läksyt tehtyä tai pidät tunnin välein tauon, jolloin käyt kävelyllä ulkona, ja että lopetat pelaamisen hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Se että kysyit täältä apua, on hyvä merkki siitä, että hyvinvointisi on sinulle tärkeää. Voisit jutella pelaamisestasi myös joko kotona tai koulun terveydenhoitajan kanssa. Voisitte yhdessä miettiä mikä määrä pelaamista on sinulle sopivaa, jotta se ei vaikuta hyvinvointiisi. Yksin sitä voi olla vaikea arvioida ja kertomalla saat vähentämiseen myös aikuisen tuen.
Tsemppiä yhteisiin keskusteluihin!
Älä anna nikotiinin jarruttaa unelmiasi
FC Lahtea edustava ja U19-maajoukkueessa pelaava jalkapalloilija Akseli Puukko ja entinen jalkapalloammattilainen Markus Halsti ovat päättäneet elää ja urheilla ilman nikotiinituotteita. Omalla esimerkillään he haluavat rohkaista nuoria urheilijoita valitsemaan nikotiinittomuuden.
Moikka kuntoilija!
Ensinnäkin on ihana kuulla, että olet löytänyt sinulle sopivia ja sinua inspiroivia tapoja liikkua! Liikkuminen on tosi tärkeää terveyden, hyvinvoinnin ja myös esimerkiksi murrosiän kehityksen kannalta. Ennen kaikkea liikkumisen tulisi kuitenkin olla mukavaa. Kuulostaa siltä, että sitä se sinulle myös on.
Pohdit kuitenkin nyt ylikunnon riskiä koska urheilukellosi on varoitellut sinua siitä. Luultavasti tuo varoitus johtuu siitä, että olet lisännyt 30min aamutreenit päiviisi, ja treenimäärät aikaisempaan verrattuna ovat siis yhtäkkiä lisääntyneet. Aina kun treenimäärät kasvavat, onkin syytä olla valppaana ja tarkastella palautuuko treeneistä, ja miten lisääntynyt treenimäärä vaikuttaa muuten omaan hyvinvointiin. Tätä kellot eivät osaa arvioida. Tärkeämpää on itse tarkastella omaa oloa. Ylikunnon ja alipalautumisen oireita voivat olla mm. väsymys, uupumisen tunteet, unihäiriöt, muutokset ruokahalussa, hermostuneisuus, ahdistuneisuus, lievä kurkkukipu tai muut flunssaoireet sekä suorituskyvyn heikkeneminen. Oletkohan huomannut tällaisia oireita? Joskus ylikuntoisuus näkyy myös siinä, että on ylivirittynyt, jolloin tuntuu, että energiaa on jakaa vaikka muillekin. Tällöin liiallinen treenaaminen voi näkyä vaikkapa vain uniongelmina.
Mikäli treenaaminen ei ole aiheuttanut sinulle mitään tällaisia oireita voit huoletta nauttia treenaamisesta. Lasten ja nuorten liikkumissuosituksissa reipasta liikkumista suositellaan tehtävän tunnin päivässä. Tämähän voi tarkoittaa ihan arkiliikuntaa. Tämän lisäksi tulisi liikkua reilusti sykettä nostaen ja hengästyen kolme kertaa viikossa sekä vahvistaa lihasvoimaa ja luustoa kolme kertaa viikossa. Voit ehkä tämän perusteella arvioida omaa treenimäärääsi, miltä ne vaikuttavat suositusten valossa.
Tärkeintä on, että liikunnasta tulee hyvä olo, ja mieli sekä keho pysyvät virkeänä ja terveenä. Muistathan levätä tarpeeksi ja syödä hyvin ja monipuolisesti treenaamisen vastapainoksi. Yksi lepopäivä viikossa voisi tehdä myös hyvää, ja auttaa sinua kehittymään urheilussa <3
Tosi hienoa, että huolehdit terveydestäsi, ja pysähdyit nyt pohtimaan treenimääriäsi kellon varoitusten takia. Erittäin fiksua! Treeni-iloa ja leppoisia lepopäiviä sinulle!
Voit halutessasi lukea vielä lisää aiheesta Fressiksen tietopankista.
Salilla käynti ei ole ainut tapa liikkua
Etkö ole innostunut urheilusta? Eikö kuntosali tunnu yhtä innostavalta, kuin muut saavat sen näyttämään? Sosiaalinen media on täynnä erilaisia salivideoita. Kun ihmisiä kehotetaan liikkumaan, heitä usein kannustetaan salille. Vaikka kuntosali on erittäin hyvä tapa liikkua ja kehittää fyysisiä ominaisuuksia, kannattaa muistaa, ettei se ole ainut tapa liikkumiseen. Joillekin se herättää intoa, joillekin ei. Liian moni […]
Andreas Tolonen: ”Pienikin määrä liikuntaa tekee hyvän olon”
Kempeleestä kotoisin oleva 21-vuotias Andreas Tolonen tunnetaan humoristisista somevideoistaan. Nuoren miehen TikTok- ja YouTube-kanavilla on jo reilusti yli 400 000 tilaajaa. Vuosi sitten Tampereelle muuttanut sometähti liikkuu päivittäin, sillä siitä tulee yksinkertaisesti hyvä olo.
Moikka Poika!
Hyvä, että laitoit meille viestiä. Moni ikäisesi pohtii omaa kehoaan ja kokee oman kehon suhteen epävarmuutta. Et todellakaan ole tämän asian kanssa siis yksin.
Pohdit miten tuleva murrosikään liittyvä kasvupyrähdys vaikuttaa kehoosi, eli laihdutko pituuskasvun myötä. Niin kuin olet ehkä kuullutkin, murrosikä ja kasvupyrähdys tosiaan muuttavat kehoa. Pojilla kasvupyrähdys on yleensä voimakkaimmillaan keskimäärin 13-14 vuoden iässä. Kasvupyrähdyksen aikana pituutta voi tulla jopa 10 senttiä vuodessa. Silloin usein painoa ei ehdi kertymään samaa tahtia kuin pituutta ja lapsuuden pyöreys häviää. Kun kasvu alkaa olla lopuillaan, alkaa ruumiinrakennekin usein vahvistumaan ja lihasmassaakin kertymään. Jokainen keho ja ruumiinrakenne on tietenkin yksilöllinen.
Lievästä ylipainosta ja lapsuuden pyöreydestä ennen murrosikää ei siis kannata todellakaan olla huolissaan. Terveelliset elintavat ovat tietysti tärkeitä ja ne myös tukevat kasvua ja kehitystä. Kerrotkin, että harrastat jääkiekkoa ja pidät myös pesäpallosta. Todella hienoa! Kannustan jatkamaan näitä sinulle mieluisia liikunnallisia harrastuksia ja myös kiinnittämään huomiota muihin terveisiin elintapoihin kuten monipuoliseen ja säännölliseen syömiseen sekä lepoon. Lisätietoa säännöllisestä syömisestä voit katsoa esim. Tixtuu youtube videolta “24h lautasmallin mukaan”.
Mikäli asia vielä huolettaa niin voit käydä esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa juttelemassa ajatuksistasi kehoosi ja painoon liittyen. Voit myös lukea mitä muut ovat kysyneet murrosikään, kehoon ja kasvupyrähdykseen liittyen esimerkiksi täältä ja täältä. Jos haluat vielä jutella aiheesta lisää nimettömästi netin välityksellä, voit olla yhteydessä esimerkiksi MLL:n lasten ja nuorten chatiin.
Kivaa kesää ja hyviä harrastushetkiä sinulle!