arkirytmi

Moikka ja kiitos hyvästä kysymyksestä!

Ikävä kuulla, että maalla on mielestäsi tylsää! Et varmasti ole ainoa nuori, jolla on tosi tylsää, kun kaverit ovat muualla. Onneksi maaseutu antaa myös paljon aiheita tekemiselle! Onkin hienoa, että pohdit muuta tekemistä puhelimella olemisen sijaan.

Puhelin on hyvä viihdyttämään hetken, mutta ongelmaksi se muodostuu silloin, kun se estää meitä tekemästä oikeasti kiinnostavia asioita. Se saattaa myös helposti passivoida. Sen sijaan, että itse tekisimme kivoja asioita, katsomme kun muut tekevät niitä. On helpompaa vain tarttua internetin loputtomaan viihdemereen kuin tehdä hiukan töitä keksiäkseen itselleen tekemistä!

Oletko tullut ajatelleeksi, että myös tylsyydessä voisi olla siemen moneen upeaan juttuun elämässä? Tylsyys voi saada aikaan esimerkiksi luovia ideoita, joten älä heitä sitä hukkaan. Tylsyys kyllä kehittää sinulle tekemistä, kun et voi paeta sitä puhelimeen. Voisiko siis olla niin, että maaseutu itsessään ei ole tylsä, vaan puhelin tavallaan tekee siitä tylsän?

Valitettavasti en voi keksiä puolestasi poispääsyä tylsyydestäsi. Uskon kuitenkin täysin, että sinä voit tehdä sen, kunhan vain pysähdyt aiheen äärelle kunnolla. En myöskään tiedä, miten kauan tulet maalla aikaasi viettämään, mutta toivon että löydät tylsyydestäkin hyviä puolia. 😊 Ehkä maalla vietetty aika on sellaista, josta voit kertoa myöhemmin kavereillesi, että ”Aluksi luulin kesästä tulevan tylsin kesä ikinä, mutta sitten päätin/kokeilin…”. Ehkä opettelet uuden soittimen tai uuden kielen? Tai tutustut naapureihin ja kuulet heidän erikoisia elämäntarinoitaan? Kenties tienaat rahaa auttamalla muita kotitöissä ja teet rahoilla jotain kivaa myöhemmin. Tai ehkä keksit pelin, josta tulee hitti kavereidesi keskuudessa? Kaikki on mahdollista! 😊

Tsemppiä ja hyviä ideoita kesääsi!

Moikka! Hyvä kysymys!

Pelaamisessa on monia hyviä puolia, kuten pelikaverit tai erilaisten taitojen kehittyminen. Kuten mikä tahansa muukin harrastus, voi pelaaminenkin kuitenkin muuttua liialliseksi. Etenkin kasvuiässä on tärkeää, että arki on tasapainoista ja monipuolista. Hyvinvointia tukeva päivä koostuu koulunkäynnin lisäksi rauhallisista ruokailuhetkistä, itselle tärkeiden ihmisten kanssa vietetystä ajasta, liikkumisesta, riittävästä unesta sekä itselle mieluisten asioiden tekemisestä kuten harrastuksista.

Jokaiseen päivään ei toki mahdu kaikkea, mutta jos useampana päivänä kuluu 10 tuntia pelaamiseen, ei viikon aikana jää riittävästi aikaa muihin tärkeisiin asioihin. Etenkin riittävä uni on tärkeää ja noin hurja määrä pelaamista vaikuttaa siihen varmasti. Pelaaminen kannattaakin aina lopettaa pari tuntia ennen nukkumaanmenoa, jotta mieli voi rauhoittua. Myös jonkinlaista liikkumista olisi syytä olla jokaisessa päivässä, sillä se edesauttaa kehon tervettä kasvua.

Voit koittaa vähentää pelaamistasi sopimalla sille rajoja. Ne voivat olla esimerkiksi sellaisia, että pelaat vain, kun olet saanut läksyt tehtyä tai pidät tunnin välein tauon, jolloin käyt kävelyllä ulkona, ja että lopetat pelaamisen hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Se että kysyit täältä apua, on hyvä merkki siitä, että hyvinvointisi on sinulle tärkeää. Voisit jutella pelaamisestasi myös joko kotona tai koulun terveydenhoitajan kanssa. Voisitte yhdessä miettiä mikä määrä pelaamista on sinulle sopivaa, jotta se ei vaikuta hyvinvointiisi. Yksin sitä voi olla vaikea arvioida ja kertomalla saat vähentämiseen myös aikuisen tuen.

Tsemppiä yhteisiin keskusteluihin!

Moikka Väsynytt,

Kiitos hyvästä kysymyksestä!

Kiva kuulla, että väsymyksestä huolimatta peruselämäntapasi ovat kunnossa. Ne antavat hyvän pohjan terveelliselle ja virkeälle elämälle.

Lähtökohtaisesti väsymys ei ole vaarallista. Viikko voi tuntua pitkältä ajalta, mutta elimistöllä voi kestää toipua erilaisista rasituksista toisinaan kauankin. Esimerkiksi alkava flunssa voi väsyttää kehoa paljon, varsinkin jos elämäntyyli on aktiivinen. Kehoa kannattaakin kuunnella! Mikäli se kaipaa lepoa, ehkä on parempi ottaa rauhallisemmin!

Väsymys voi johtua lukuisista tekijöistä, joista osan osasitkin hyvin poissulkea. Väsymyksen syy olisi kuitenkin hyvä selvittää, sillä on ikävää kärsiä väsymyksestä!

Kirjoittamasi perusteella minun on vaikea arvioida, mistä sinun kohdallasi väsymys voi johtua. Suosittelenkin hakeutumaan kouluterveydenhoitajalle, joka voi kysellä sinulta tarkemmin aiheeseen liittyen. Hänen kanssaan voitte yhdessä selvittää mitä väsymyksen taustalla voisi olla. Hän voi myös arvioida, olisiko hyödyllistä ottaa verikokeita ja selvittää esimerkiksi mahdollisia matalia rauta-arvoja.

Korostan, että ei kannata olla asiasta huolissaan. Uskon, että löydätte väsymykselle syyn, tai vaihtoehtoisesti asia korjaantuu itsestään. Ole kuitenkin yhteydessä terveydenhoitajaan niin saatte asiaan ratkaisun.

Toivottavasti saat virkeytesi pian takaisin!

Hei nukkumatti!

Kiitos kysymyksestäsi. Kerroit, että menet yleensä nukkumaan 21-21.30 ja heräät varhain eli viideltä. Pohdit nyt, saatko riittävästi unta. Kertomasi mukaan saat unta noin 7.30-8h. Nuorten unentarve vaihtelee pääasiassa 8–10 tunnin välillä. Tarvittavan unen määrä on kuitenkin yksilöllistä. Tärkeää on löytää itselle sopiva unen määrä, joka pitää kehon ja mielen toimintakykyisenä arjessa.

Emme aina nukahda samalla hetkellä, kun käymme nukkumaan, joten todellisen unen määrä voi jäädä sinullakin lyhemmäksi.  Siksi yöunelle varatun ajan pituuteen kannattaa laskea noin 20 minuuttia ylimääräistä aikaa, joka kuluu usein vuoteessa ennen kuin nukahtaa. Jos esimerkiksi tarvitsee kahdeksan tuntia unta ja haluaisi herätä viideltä, nukkumaan kannattaisi mennä viimeistään kaksikymmentä vaille yhdeksän.

Yleensä oma vireystila aamulla ja päivän mittaan kertoo siitä, saako unta riittävästi. Mikäli heräät virkeänä ja energiaa riittää koko päiväksi, niin luultavasti saat ihan riittävästi unta. Mikäli tunnet olosi väsyneeksi, niin suosittelen lisäämään unta vaikkapa tunnin yössä ja tarkastelemaan miltä olo tuntuu muutamien öiden jälkeen.

Huomaathan, että unentarve voi vaihdella myös eri elämänvaiheissa. Kesälomalla valoisaan aikaan voi riittää lyhemmät yöunet, kun muina vuodenaikoina. Nyt kun syksy, koulut sekä mahdolliset harrastukset alkavat voi unentarve lisääntyä. Rankka opiskelujakso väsyttää ja kuormittaa muistia, jolloin myös unentarve suurenee. Myös harrastusten (erityisesti jos liikkuu aktiivisesti) vastapainoksi tarvitaan riittävästi lepoa ja unta, jotta niistä palautuu kunnolla. Tarkkaile siis oloasi ja kokeile mikä unen määrä on juuri sinulle hyväksi.

Tsemppiä syksyyn!

Hei ja kiitos viestistäsi.

Kertomasi kuulostaa tosiaan siltä, että jokin poikkeama tulevassa päivässä – vaikka pienikin – aiheuttaa huolta tai hermoilua, ehkä epävarmuuttakin, ja tämä puolestaan voi johtaa levottomaan oloon nukkumaan mennessä ja uni ei tule. Tunnistatko levottomuutta tai hermoilua? Se voi olla myös hyvin huomaamatonta ja alitajuntaista.

Levottomuutta voi rauhoittaa erilaisilla konsteilla. Ensin olisi hyvä pyrkiä tunnistamaan, mikä tulevassa päivässä aiheuttaa stressiä. Esimerkiksi puhelinsoitossa voi huolettaa se, että muistaa ylipäänsä soittaa, tai osaako sanoa oikeat asiat. Tällaisessa tilanteessa voit varautua kirjaamalla jo etukäteen ylös asioita, joita haluat puhelussa kertoa, tai asettamalla muistutuksen aamulle, että et unohda soittoa. Tällainen ennakointi voi poistaa levottomuutta monissa muissakin tilanteissa.

Toisena konstina on ns. huolihetki. Eli hetki, jonka tietoisesti varaat mielessä pyöriville asioille ja jonka aikana kirjaat nämä asiat ylös. Silloin ne ovat pois mielen päältä ja niihin voi tarvittaessa palata aamulla. Hyvä uni rakastaa myös säännöllisyyttä. Esimerkiksi reissut pois kotoa sotkevat herkästi rutiineja ja samalla myös unta. Siksi reissuissakin olisi hyvä pyrkiä pitämään kiinni unta tukevista rutiineista, kuten säännöllisestä nukkumaanmenoajasta, tai iltarituaaleista, kuten puhelimen selailun lopettamisesta vähintään tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Yllä mainittujen vinkkien lisäksi on olemassa monia muita vinkkejä, jotka tukevat ihan joka päiväistä unen tuloa, mutta joihin on hyvä kiinnittää erityistä huomiota silloin jos tiedät, että tulevina päivinä on asioita joiden pelkäät vaikuttavan uneen. Näitä konsteja löydät täältä. Kokeile rakentaa omat iltarituaalit näiden vinkkien pohjalta ja mikäli et huomaa muutosta muutamien viikkojen aikana, voi olla hyvä käydä juttelemassa asiasta vielä oman kunnan/oppilaitoksen/työterveyden terveydenhoitajan kanssa.

Levollista vuoden alkua!

Moikka ja kiitos viestistäsi!

Jos tarkastellaan puhtaasti vain painoa ja pituutta, on painosi lievän alipainon puolella. Painoindeksi ei kuitenkaan ole kovin hyvä mittari kertomaan terveydentilasta ja kehonkoostumuksesta laajemmin. Tärkeämpää, kuin puntarin lukema, on olosi muuten: jaksatko hyvin arjessa ja viihdytkö hyvin kehossasi? Mikäli olosi on hyvä, ei ole tarpeen yrittää nostaa painoa vain siksi, että painoindeksi kertoisi sinun olevan ns. normaalipainoinen – olemme kaikki erilaisia yksilöitä erilaisine kehoinemme. Lisäksi voi olla, että murrosiän myötä painosi nousee itsestään, kun rasvakudoksen määrä lisääntyy muun muassa lantion alueella.

Jos taas sinusta tuntuu, että haluaisit saada painoa vähän nousemaan, niin neuvoisin sinua jättämään vaa’alla käymisen satunnaiseksi asiaksi, ja keskittymään arjen rutiineihin, kuten säännölliseen ateriarytmiin ja mieliruokiesi valitsemiseen. Liikunta, ulkoilu, riittävä uni ja muu mielekäs tekeminen ovat yhtäläillä tärkeitä palasia oman hyvinvoinnin rakentamisessa. Painoa ei kannata tarkkailla kovinkaan usein, koska oma jaksaminen ja olo muutenkin ovat huomattavasti parempia mittareita omalle hyvinvoinnille, kuin numerot puntarissa.

Mukavaa alkanutta vuotta!