Ruoka

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi!

Mahtavaa, että olet löytänyt itsellesi mielekkään liikuntaharrastuksen. Ja hienoa kuulla, että kuntosalilla käymisen myötä olet saanut kehitettyä lihasvoimaasi, sillä lihasvoiman kehittymisellä on paljon positiivisia vaikutuksia terveyden kannalta.

Lihasvoimaharjoittelun lisäksi liikunnan olisi hyvä sisältää myös kestävyyskuntoa sekä liikkuvuutta kehittävää harjoittelua. Voisitkin kokeilla alkuun lisätä harjoitteluusi kuntosalin lisäksi muutaman kerran viikossa esimerkiksi pyöräilyä tai kävelyä. Liikkuvuutta tukevaa harjoittelua voit tehdä esimerkiksi kuntosaliharjoittelun yhteydessä vaikkapa alkulämmittelynä. Myös kaikenlainen arkiaktiivisuus, kuten portaiden kävely hissin käytön sijasta, on hyväksi terveydelle.

Liikunnan ohella myös terveellinen ravinto on tärkeä hyvinvoinnin kulmakivi. Ruokavaliossa kannattaa suosia kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljoja, hyvänlaatuisia rasvoja sekä hyviä proteiininlähteitä. Toitkin kysymyksessäsi esiin erityisesti proteiinin saannin. Proteiinit toimivat mm. lihaskudoksen rakennuspalikoina. Tavallisesta ruoasta, kuten kalasta, kanasta ja palkokasveista, saa usein riittävästi proteiinia, joten tarvetta esimerkiksi erillisille proteiinilisille ei yleensä ole. Liiallinen proteiini muuttuu energiaksi, joka varastoituu usein kehoon rasvakudoksena. Ravinnon sisällön lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota säännölliseen ateriarytmiin. Säännöllinen ateriarytmi pitää verensokerin tasaisena, auttaa syömään kohtuullisesti yksittäisillä aterioilla ja vähentää houkutusta naposteluun. Lisätietoa ravitsemuksesta voit lukea Fressiksen sivuilta.

Keho ja mieli tarvitsevat jaksaakseen myös unta ja lepoa. Oman hyvinvoinnin kannalta on myös tärkeä muistaa, että tekee asioita, joista tulee itselle hyvä mieli ja olo. On myös hyvä tiedostaa, ettei vaaka useinkaan kerro koko totuutta. Tärkeämpää on tuntea olonsa jaksavaksi ja hyvinvoivaksi.

Sama aihe on mietityttänyt myös nimimerkkiä Angela H.

Tsemppiä syksyyn!

Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!

Tosi hyvä että kysyit tätä aihetta, joskin emme osaa antaa ihan täydellistä vastausta. Gfuel on Yhdysvalloissa tuotettava energiajuoma, jota markkinoidaan etenkin e-urheilua harrastaville. Juomaa myyvä Gamma Labs ei kuitenkaan ilmoita juoman lyijypitoisuutta. Tämän vuoksi mahdotonta sanoa, kuinka vaarallista se on tai kuinka paljon sitä on sen lyijypitoisuuden puolesta turvallista juoda. Tällä hetkellä Yhdysvalloissa vaikuttaisi olevan vireillä oikeusjuttu yrityksen puutteellisista pakkausmerkinnöistä johtuen.

Huolenaiheesi on kuitenkin hyvin tärkeä, sillä lyijy on sekä ihmisten terveydelle että ympäristölle haitallinen raskasmetalli, ja etenkin lapsille ja nuorille lyijyn saaminen voi olla vaarallista. Lyijy ei nimittäin poistu elimistöstä kuten monet muut aineet, vaan se varastoituu sisäelimiin ja voi aiheuttaa jopa pysyviä vaurioita etenkin hermostolle, munuaisille, maksalle ja sydämen toiminnalle. Tällaiset vauriot syntyvät kuitenkin suuren altistumisen seurauksena esimerkiksi vanhoista lyijypohjaisista maaleista.

Euroopassa ruokien turvallisuutta ja myös niiden lyijypitoisuutta valvotaan tarkasti. Euroopan ruokaturvallisuusviranomainen on asettanut suosituksen, ettei ruoasta tai juomasta tulisi saada yli 0,5 mikrogrammaa (µg) lyijyä painokiloa kohden vuorokaudessa. Jos painaa siis esimerkiksi 50 kilogrammaa, ei päivittäinen lyijymäärä saisi olla yli 25 mikrogrammaa (µg). Mikäli saat jostain selville, paljonko lyijyä GFuelissa on, voit itse verrata, paljonko saat tuotteesta lyijyä näihin suosituksiin nähden.

Energiajuomia ylipäänsä kannattaisi kuitenkin välttää, sillä niissä on paljon sokeria sekä kofeiinia. Lisätietoa energiajuomista voit lukea Fressiksestä.

Mukavaa syksyn jatkoa!

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Normaalipainolle on laskettu raja-arvot, jotka perustuvat nimenomaan terveydellisiin seikkoihin. Normaalipainoinen ihminen on todennäköisesti terveempi, kuin henkilö, jolla on yli- tai alipainoa. Toki on ihmisiä, joilla lievä ali- tai ylipaino ei aiheuta ongelmia, mutta yleisimmin, kun ihmisiä tarkastellaan isoina tuhansien ihmisten joukkoina, nähdään selvästi, että normaalipaino on terveyden ylläpitämisen kannalta hyvä tila.

Ihmiset ovat hyvin yksilöllisiä sen suhteen, miten keho reagoi alipainoon. Osan kohdalla jo pienikin alipaino voi näkyä esimerkiksi kuukautiskierron häiriöinä, viluisuutena, ummetuksena, sydämen pulssin hidastumisena, matalana verenpaineena, väsymyksenä ja jaksamattomuutena.

Kerroit, että nykyisillä elintavoillasi painosi on pysynyt normaalipainon alarajalla. Miksi siis haluaisit vielä pudottaa painoa lisää? Koetko paineita pudottaa painoa ulkonäköön liittyvien asioiden vuoksi? On tärkeää muistaa, ettei kenenkään ulkonäkö tai ulkomuoto kuitenkaan määritä sitä, millaisia me olemme ihmisenä ja persoonana. Voit lukea lisää aiheesta Nuortennetin sivuilta.

Jos painoon liittyvät asiat mietityttävät sinua paljon, huomaat pohtivasi usein syömistäsi tai esimerkiksi olet lisännyt liikuntaa laihtuaksesi, olisi hyvä käydä juttelemassa asiasta esimerkiksi terveydenhoitajan kanssa. Voit myös jutella asiasta nimettömänä esimerkiksi Nuortennetin chatissa tai  Sekasin-chatissa.

Tsemppiä syksyyn! Olet hyvä juuri sellaisena kuin olet!

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi!

Hienoa, että olet saanut kesän aikana voimiasi takaisin! On vaikeaa sanoa, kummasta pulssin lasku johtuu – kunnosta vai alhaisesta painosta. Joillakin ihmisillä pulssi on myös luonnostaan harva. Kannustaisin sinua keskustelemaan asiasta lääkärin tai hoitajan kanssa. Kannattaa myös muistaa, että toipuminen syömishäiriöstä vie aikaa ja on välttämätöntä, että se tapahtuu hallitusti. On tärkeää, että liikut vain sen verran, kuin toipuvalle kehollesi on sopivaa ja että ravitsemuksen määrä on liikuntamääriin nähden riittävä.

Syömishäiriöliiton SYLI-chat ja tukipuhelin tarjoavat myös keskusteluapua ja vertaistukea, jos koet sille tarvetta.

Tsemppiä syksyyn!

Moikka! Kiitos kysymyksestä herkutteluun liittyen. Herkut kuuluvat olennaisesti osaksi elämää ja etenkin juhlahetkiin, mutta toki kohtuullisissa määrin. Sopiva määrä on esimerkiksi yksi pieni herkku päivässä tai kohtuullinen herkkupäivä viikossa – sen mukaan mikä omalla kohdalla tuntuu järkevältä.

On tärkeää, että ruokavalion perusta on kunnossa. Eli paljon kasviksia ja hedelmiä, kuitupitoista täysjyvää sekä proteiinia ja pehmeää rasvaa. Herkut ovat niin sanottua sattumaosastoa, joita voi syödä nimensä mukaisesti satunnaisesti. Nälän kurniessa kannattaa syödä monipuolista perusruokaa ja vasta kylläisenä vähän herkutella. Herkkujen määrää on helpompi kontrolloida, kun niitä ei syö nälkäänsä.

Joillekin ihmisille toimii hyvin tyyli, että syö joka päivä yhden pienen herkun. Toiset taas keskittävät herkuttelun esimerkiksi viikonlopulle. Tällöin kuitenkin riskinä on, että kun koko arkiviikon odottaa viikonvaihteen herkkuhetkeä, lähtee viikonloppuna herkuttelu lapasesta. Toimivampi tyyli voisi olla niin, ettei herkkujen syöminen ole milloinkaan kiellettyä, mutta samalla kiinnittää huomiota määrään – suuria herkkumääriä ei tule syödä päivittäin.

Herkuista ovat kysyneet myös nimimerkit t19 ja Makea-addiktoitunut. Vinkit helppoihin makupaloihin Fressiksestä.

Heippa! Kiitos kysymyksestäsi. Pikaruokaravintoloissa syömisessä pätee vahvasti sama periaate, kun ruokailussa yleensäkin – kaikkea mahtuu ruokavalioon, mutta määrä ratkaisee. Pikaruokaravintoloissa käyminen satunnaisesti on ihan ok, kunhan huolehtii, että muu ruokavalio koostuu terveellisestä perusruosta eikä energiansaanti nouse pilviin.

Pikaruokaravintoloissa tarjoiltavat ruoat, kuten hampurilaiset, ranskalaiset, limsat sekä kaikki mahdollinen uppopaistettu sisältää usein paljon energiaa, kovaa rasvaa, suolaa ja sokeria. Pikaruokaravintolan ruoissa ei ole paljoakaan jaksamiselle ja terveydelle tärkeitä ravintoaineita, kuten kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita sekä proteiinia. Syömällä yhden hampurilaisaterian saa helposti jopa koko päivän energiamäärän ja lisäksi reilusti kovaa rasvaa ja suolaa.

Omassa ruokailussa hyvä nyrkkisääntö on, että kun 80 % on hyvää ja terveellistä ruokaa, niin 20 % voi jättää esimerkiksi herkuttelulle. Tällä ajatuksella pikaruokaravintoloissa käyminen välillä on ihan ok, jos ruokavaliosi on muutoin tasapainossa ja syöt päivittäin paljon vihanneksia ja kasviksia. Fressis suosittelee kokeilemaan pikaruokapaikoissakin erilaisia vaihtoehtoja; voit esimerkiksi korvata ranskalaiset kasvis- ja porkkana-annoksilla tai vaihtaa limun soodaveteen 😊

Lisää monipuolisesta ravitsemuksesta Fressiksen tietopankissa.

Tänne sivulle on koottu eri pikaruokaravintoloiden ruoka-annosten energiapitoisuuksia sekä rasva- ja suolamääriä.

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi liittyen välipaloihin! Välipalat ovat vähintäänkin yhtä tärkeä osa ruokavaliota kuin pääruoat. Terveellinen välipala kannattaa rakentaa kolmesta osasta: kasvis, vilja ja proteiini – esimerkiksi täysjyväleipä runsailla kasviksilla ja kananmunalla sekä lisäksi hedelmä. Ateriavälin pitäminen säännöllisenä kannattaa, jottei nälkä (tai nälkäkiukku!) pääse yllättämään ja jaksaa pysyä virkeänä läpi päivän.

Välipalan koostamisessa kannattaa hyödyntää samaa lautasmalliajattelua kuin pääruoillakin: kasvista, viljaa sekä jokin proteiinin lähde. Kasvisosa voi olla esimerkiksi hedelmä, leivän päällä olevat vihannekset, marjoja puurossa tai pieni lasillinen täysmehua. Viljoista kannattaa valita täysjyvävaihtoehto, sillä ne sisältävät enemmän kuitua kuin vaaleat viljat – näin nälkä pysyy pidempään loitolla. Hyvä viljavaihtoehto välipalalle on esimerkiksi ruisleipä, tuorepuuro tai sokeroimaton granola. Proteiininlähteeksi voi valita oman mielen mukaan esimerkiksi maitotuotteita, juusto leivälle tai kananmuna. Viimeisen silauksen välipalaan tuo pehmeän rasvan lähde, kuten muutama pähkinä tai margariini leivällä. Fressiksen videolta vinkit välipalan koostamiseen.

Terveellisiin välipaloihin liittyy ei vain se mitä ne sisältävät, vaan myös se milloin välipaloja syö. Välipaloja tai pienempiä aterioita on hyvä syödä 2-3 kertaa päivässä riippuen nälän tuntemuksista – kurnivaa vatsaa kannattaa kuulostella ja keskittää syömiset niihin hetkiin, kun huomaa olevansa nälkäinen. Näin välttyy myös turhalta napostelulta. Välipalat kannattaa ajoittaa ruokailujen väliin, esimerkiksi iltapäivälle ennen iltaruokaa ja mahdollisesti aamupäivälle ennen lounasta – riippuen toki omasta ruokailurytmistä. Monille sopiva rytmi on 3-6 ateriaa päivässä ja 3-5 tunnin välein.

Paljon sokeria sisältäviä välipalat tulisi säästää herkkuhetkiin, sillä ne eivät pidä nälkää loitolla kovin kauaa. Jos harrastaa paljon liikuntaa, huolehdi myös siitä, että välipalalla on tarpeeksi hyviä hiilihydraattien lähteitä eli ensisijaisesti viljoja. Terveellisen välipalan kasaaminen onnistuu myös liikkeellä ollessa. Kurkkaa vinkit edulliseen ja nopeaan välipalaan Fressiksestä.