Ruoka

Hei!

Kiinnostava ja ajankohtainen kysymys, sillä on totta, että makeutusaineiden mahdollisesta lihottavasta vaikutuksesta puhutaan paljon tällä hetkellä. Makeutusaineiden lihottavaa vaikutusta on toistaiseksi tutkittu varsin vähän ja pääasiassa eläinkokeilla. Kokeiden tulokset eivät ole mitenkään yksiselitteisiä, eikä niistä voida vetää johtopäätöksiä siitä, että makeutusaineet sotkisivat elimistöä sillä tavoin, että kalorit palaisivat heikommin tai että ihminen lihoisi helpommin.

Vastaus kysymykseesi on siis, että sokeriton limsa on parempi vaihtoehto verrattuna sokeri limsaan. Tulee kuitenkin muistaa, ettei kumpaakaan vaihtoehtoa kannata juoda päivittäin. Painonhallintaan ja ihan  muutenkin paras juomavaihtoehto on vesi.

Hyvä kysymys! Juomissa on erilaisia happoja ja osa niistä on hampaille haitallisia, koska ne ohentavat hampaan kiillettä. Kun kiille ohenee, hampaat haurastuvat ja lohkeilevat helpommin.

Hapoista haitallisia ovat askorbiinihappo (E300), omenahappo (E296), sitruunahappo (E330) ja fosforihappo (E338). Näitä voi olla juomissa luonnostaan tai lisättynä. Hapot laskevat juoman pH:ta ja alhainen ph (alle 5,5) taas aiheuttaa kiilteen ohenemista.  Jos siis juoman ainesosaluettelossa on mainittu jokin seuraavista hapoista tai niiden E-koodi, tietää, että juoma on hampaille haitallinen eikä sitä kannata juoda säännöllisesti.

Tavallinen, maustamaton vissy on turvallinen valinta hampaiden kannalta, koska kuplivuuden aiheuttava hiilihappo on hampaille turvallista. Sen sijaan maustetut vissyt saattavat sisältää edellä mainittuja haitallisia happoja. Samoin monet limsat ja energiajuomat sisältävät näitä haitallisia happoja, mahdollisen sokerin lisäksi, joka on myös hampaille haitallista. Janojuomaksi hyvä valinta on vesi tai maustamaton vissyvesi.

Hyvää syksyn jatkoa!

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Kysymykseesi ei voi vastata suoraan, koska sekä vegaani- että sekaruokavalion voi muodostaa hyvin tai huonosti. Eli pelkän ruokavalion nimen perusteella on hankalaa, ellei mahdotonta arvioida ruokavalion terveellisyyttä. Siksi enemmän kannattaa miettiä sitä, miten hyvä ruokavalio muodostuu.

Yleisesti ottaen paljon kasviksia sisältävä ruokavalio on terveydelle hyväksi. Tämä tarkoittaa sitä, että joka aterialla kannattaisi syödä jotain kasviksia, mielellään mahdollisimman monipuolisesti. Hyvään ruokavalioon kuuluu muitakin ”perusjuttuja” kuten, että kannattaa pyrkiä syömään säännöllisesti (noin 5 ateriaa päivässä) ja syödä sen verran, kun on nälkä.

Myös monipuolisuus kuuluu terveelliseen ruokavalioon, noudattaa sitten vegaani- tai sekaruokavaliota, tai aivan jotain muuta ruokavaliota. Kasvisten syönnin lisäksi olennaista on saada ruoasta hiilihydraatteja (hyviä lähteitä mm. peruna, pasta, leipä, puurot, jotkut murot ja myslit) ja proteiineja (kasviproteiineista, maitotuotteista, kalasta, munista ja lihasta). Rasvan suhteen kannattaa valita pehmeän rasvan lähteitä eli margariineja ja öljyjä. Eri tuoteryhmissä Sydänmerkki auttaa löytämään terveelliset valinnat. Vegaaniruokavaliota ovat myös pohtineet nimimerkit S.S. ja meow.

Karkkia tai mitä tahansa muita, suolaisia ja makeita herkkuja mahtuu hyvään ruokavalioon, mutta ei kovinkaan paljon. Asian voi miettiä vaikka niin, että jos oma ruokavalio olisi kolmion mallinen, niin herkut saisi olla vain yksi kolmion kärki. Muu osa kolmiota tulisi olla ”oikeaa ruokaa”.

Kysymyksessäsi pohdit myös lapsen/ teinin unen määrää. Unen tarve on jossain määrin yksilöllistä, mutta keskimäärin nuori tarvitsee unta 8–10 tuntia joka yö. Unen tarve voi kasvaa, kun fyysinen ja psyykkinen kuorma lisääntyy. Unen aikana keho palautuu fyysisestä rasituksesta ja lataa akkuja seuraavaa päivää varten. Myös aivot tarvitsevat unta, sillä unen aikana aivot käsittelevät edellisenä päivänä opitut asiat ja päivän tapahtumat. Riittävä uni tukee siis uuden oppimista, luovuutta ja tunteiden käsittelemistä. Unen merkityksestä voit lukea lisää täältä ja täältä. Myös nimimerkki S.K. on pohtinut nuoren unen tarvetta.

Toivottavasti tämä selkeytti asiaa.