ruoka

Moikka! Kiitos kysymyksestäsi. Millaiseksi koet suhtautumisesi ruokaan noin muuten? Mikä yhdessä ruokailussa on sinusta kaikista vaikeinta? Tuntuuko sinusta epämiellyttävältä, että muut näkevät, kun syöt? Entä jos olette esimerkiksi viettämässä iltaa kavereiden kanssa, ja teillä on jotain naposteltavia, niin syötkö tällaisissa tilanteissa lainkaan mitään?

Kuulostaa siltä, että olet tottunut syömään rauhassa ja ruokaan keskittyen, ja siksi sosiaaliset ruokailutilanteet ovat sinulle haasteellisia. Taustalla voi toki olla myös sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Yksi melko tavallinen sosiaalisten tilanteiden pelon muoto on pelko syödä niin, että muita ihmisiä paikalla. Toki asiaa on vaikea arvioida tämän tarkemmin näin sähköpostin välityksellä.

Mitä mieltä olet, voisiko syömistä harjoitella perheenjäsenen kanssa menemällä julkiseen paikkaan syömään? Tällöin voisi selvitä, onko kyse siitä, että muut näkevät, vai enemmän siitä että perheenjäsenen kanssa on ok olla hiljaa, koska olette niin aina ruokaillessa toimineet. Entä olisiko ystävillesi mahdollista sanoa kevyesti se, että olet tottunut syömään hiljaisuudessa, ja että haluat syödä rauhassa ja vasta sitten jutella? Tällöin asia olisi sanottu ääneen, eikä sitä tarvitsisi silloin samalla lailla jännittää. Joka tapauksessa olisi hyvä, että saisit olla tällaisissa tilanteissa luontevasti oma itsesi, ja syödä keskustelematta muiden kanssa, jos niin haluat.

Näkisin, että olisi hyvä, jos pääsisit keskustelemaan tästä aiheesta vielä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, mieluiten ehkäpä psykologin. Vaihtoehtoisesti voit olla yhteydessä myös Syömishäiriöliittoon. Syömishäiriöliitto tarjoaa keskusteluapua kaikille, joita askarruttavat ruokaan ja syömiseen liittyvät asiat. Tukea pohdintoihisi voit saada myös esimerkiksi Mieli ry:n chat-palveluista.

Sosiaalisuus liittyy vahvasti ruokailuun monissa tilanteissa, ja kuten kerrotkin, niin pidemmän päälle ruokailutilanteiden välttely ei varmastikaan tule onnistumaan, tai voi johtaa eristäytymiseen. Siksi olisi hyvä löytää keinoja syömisen sujumiseen muiden ihmisten seurassa – parhaimmillaan yhdessä syöminen on nautinnollista ja mukavaa!

Heippa!

Ruoansulatuksen kannalta siitä ei ole haittaa, ettei aterialla juo ruokajuomaa. Suolisto ei voi tästä tukkeutua, sillä ruoansulatusentsyymit niin mahalaukussa kuin ohutsuolessa pilkkovat syömämme ruoan hyvin tehokkaasti pieniksi osasiksi niin, että ravintoaineet pääsevät imeytymään. Tähän ei tarvita erikseen nestettä, vaan pilkkoutumisprosessi kyllä toimii joka tapauksessa. Eli päivittäisen nestetarpeen voi täyttää kyllä aterioiden välilläkin.

Juomista aterian yhteydessä kuitenkin puoltaa suun ja hampaiden terveys. Makeat ja happamat juomat aikaansaavat happohyökkäyksen suussa, mikä vaurioittaa hampaiden kiillettä. Jos aterioiden välissä juo usein, niin happohyökkäyksiä tulee enemmän ja samoin hampaat kuormittuvat enemmän, mikä altistaa reikiintymiselle. Vesi ei saa aikaan happohyökkäystä, eli sitä voi juoda huoletta aterioiden välissäkin.

Kannattaa lukea vielä lisätietoa artikkelistamme liittyen suun terveyteen ja ruokailuun, jos aihe kiinnostaa enemmänkin.

Hei!

Kuulostaa siltä, että suhtautumisesi ruokaan ja syömiseen on oikein hyvällä pohjalla – satunnainen herkuttelu esimerkiksi juuri kuvaamallasi tavalla muutaman kerran viikossa on varmasti sopiva määrä. Terveellinen ruokavalio voi sisältää ihan kaikenlaisia ruoka-aineita, myös voita, mutta määrä ratkaisee. Yleispätevä neuvo on, että jos ruokavaliosta 80 % on terveellistä ja monipuolista ruokaa, niin lopuilla 20 %:lla ei ole niin paljon väliä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi pari kertaa viikossa voi ihan hyvällä omalla tunnolla herkutella ruisleivällä, jonka päällä on voita, kunhan pääasiallinen rasva on mieluiten margariini tai öljy, joista saa myös elimistölle välttämättömiä rasvahappoja.

Ruokakolmio antaa raamit sille, miten usein ja kuinka paljon mitäkin eri ruoka-aineita monipuoliseen ja terveelliseen ruokavalioon sopii. Pohjalla ovat kasvikset ja hedelmät, sen jälkeen täysjyvävilja, kuten jälkiuuniruisleipä ja seuraavaksi hyviä proteiinin ja rasvan lähteitä. Ruokakolmiossa ylimpänä palkkina ovat sattumat, jonne myös voi voidaan sijoittaa. Eli ihan hyvällä omalla tunnolla voit herkutella voilla voidellulla leivällä silloin tällöin, kunhan saat muuten riittävästi myös pehmeää rasvaa ruokavaliosi on monipuolinen.

Kannattaa lukea myös artikkelimme herkuttelusta Fressiksen sivuilta.

Mukavaa alkanutta vuotta!

Moikka ja kiitos kysymyksestäsi. Käyt siinä jo itse hyvää pohdintaa aiheesta.

Tällaiset linjaukset siitä, kuinka haluaa tarkalleen toimia tai makumieltymykset siitä, tykkääkö rommikarkeista tai muista vastaavista, ovat kuitenkin yksilön omia valintoja ja siksi niihin ei ole antaa tarkkaa vastausta.

Pohdit, että saattaisi olla loukkaavaa suositella vääränlaista annosta ulkona syödessä kaverille, joka on absolutisti. Mikäli sinulla on ympärillä henkilöitä, joita tämä koskee, niin kehottaisin sinua pohtimaan, voisiko asiasta ihan hyvin keskustella yhdessä. Mieltymyksistä ja yksilön valinnoista voi ystävällisesti kysyä ja kertoa, että sinua asia kiinnostaa. Toisaalta voit myös sanoa, ettei asiasta ole pakko puhua, jos toinen ei halua. Parhaassa tapauksessa käy niin, että toinen haluaa mielellään jutella aiheesta ja kokeekin sen kivana asiana, kun joku on kiinnostunut hänestä ja myös tästä aiheesta.

Hyvä kysymys siis, mutta valitettavasti siihen ei ole yhtä oikeaa vastausta. Toivottavasti sait tästä viestistä kuitenkin rohkaisua jutella tästä aiheesta näiden ihmisten kanssa!

Heippa!

Kiitos kysymyksestäsi! Kysymyksesi taustatiedoista käy ilmi, että olet yli 18-vuotias, joten vastaamme sinulle sen mukaisesti, että kehossasi ei enää tapahdu juurikaan murrosiän tuomia muutoksia, kuten pituuskasvua.

Heti alkuun haluamme korostaa sitä, että paino itsessään on lukema, ja sen tarkkailua tärkeämpää on kuulostella omaa vointiaan ja sitä, millainen olo omassa kehossa on. Koska emme tunne sinua tai tilannettasi, emme voi myöskään suoraan suositella sinulle laihduttamista ja siksi suosittelemme, että hakeudut terveydenhoitajan vastaanotolle keskustelemaan asiasta.

Yleisesti painonpudotuksessa ja -hallinnassa kaikista keskeisimmässä roolissa ovat monipuolinen ruoka, sopivat annoskoot ja säännöllinen ruokailurytmi. Näihin liittyen on siis hyvä miettiä esimerkiksi tällaisia asioita: Syötkö tasaisesti pitkin päivää niin, että ateriahetket ovat selkeitä kokonaisuuksia vai saatatko olla vaikka tuntikausia syömättä, minkä seurauksena nälkä yllättää myöhemmin tosi kovana, ja päädyt joko napostelemaan pitkin iltaa tai syömään suuria annoksia? Tärkeää olisi ajoittaa ruokailuhetket päivän mittaan tasaisesti ja huolehtia, että jokaisella aterialla on monipuolisesti kasviksia, proteiinia ja hiilihydraatteja; kuituja sekä täysjyvää. Päivä on hyvä aloittaa monipuolisella aamiaisella, jotta jaksaa hyvin lounaaseen ja jatkaa samaa linjaa läpi päivän. Monella painonhallinnan haasteena on liian kevyt syöminen aamupäivisin, minkä seurauksena niin kutsuttua nälkävelkaa kasaantuu iltaan, mikä taas puolestaan ajaa naposteluun. Säännöllisestä ateriarytmistä kannattaa lukea lisää täältä Fressiksen sivuilta.

Voi olla haastava tietää, mikä on itselle sopiva annoskoko, ja sen oppiminen vaatiikin oman kehon tuntemusten tarkkailua. Energian tarpeeseen vaikuttaa myös se, miten aktiivinen olet ollut päivän aikana. Yksinkertainen vinkki annoskoon arvioimiseen on ainakin se, että ruokalautasen kasaa lautasmallin mukaisesti. Kun lautasen täyttää ensin kasviksilla ja salaatilla vähintään puolilleen, niin runsasenergisempien ruokien osuus jää pakostakin pienemmäksi. Aterian aikana kannattaa myös pysähtyä kuulostelemaan tuntemuksia kehossa. Kun olo tuntuu kylläiseltä, on hyvä hetki lopettaa syöminen – kylläisyysviesti tulee aivoille hieman viiveellä, eli todennäköisesti energiantarpeesi on tällöin jo täyttynyt. Tärkeää on saada vatsa täyteen, muttei liian täyteen. Lisää vinkkejä ravitsemukseen painonhallinnassa löytyy täältä.

Herkuista ei kannata pyrkiä kieltäytymään täysin, sillä se vain yleensä lisää herkkuhimoa. Herkkuja mahtuu myös painonhallitsijan ruokavalioon, kunhan määrät ovat sopivia. Kun ruokavalion pohja kootaan kasviksista, täysjyväviljatuotteista ja hyvistä proteiininlähteistä, niin runsasenergisiä herkkuja voi huoletta nauttia silloin tällöin. Olet varmaan kuullut ruokakolmiosta aiemmin. Ruokakolmion ylimmässä lokerossa ovat sellaiset ruuat, joita kutsutaan sattumiksi. Ne voivat hyvin olla osa monipuolista ja terveyttä edistävää ruokavaliota, kunhan niitä syödään suhteessa pienempiä määriä verrattuna ruokakolmion muilla tasoilla oleviin ruokiin. Kannattaa myös tutustua Fressiksen artikkeliin herkuttelusta.

Oman hyvinvoinnin kannalta keskeistä on myös liikkua monipuolisesti, riittävästi ja itselle mieluisilla tavoilla. Lue lisää liikkumisesta Fressiksestä.

Tsemppiä sinulle syksyyn!

Moikka ja kiitos kysymyksestäsi! 🙂

Yksi yksinkertainen apu kaupassakäynnin haasteisiisi voisi olla Sydänmerkki-tuotteiden suosiminen. Voi olla, että Sydänmerkki onkin entuudestaan sinulle jo tuttu, mutta lyhyesti sanottuna merkki tarkoittaa, että kyseinen tuote on terveellisempi vaihtoehto omassa tuotekategoriassaan. Jos siis haluat suosia terveellisiä ruokia, mutta et oikein osaa päättää minkä tuotteen valitset, niin katso löytyisikö joukosta Sydänmerkittyä vaihtoehtoa. Sydänmerkki kertoo siitä, että esimerkiksi leivässä on enemmän kuitua ja vähemmän suolaa, tai levitteissä on enemmän pehmeää rasvaa. Sydänmerkittyjen tuotteiden kirjo on laaja ja siihen voi luottaa, että sydänmerkitty tuote on kahdesta samanlaisesta tuotteesta terveellisempi, koska merkin kriteerit ovat moniammatillisen asiantuntijaryhmän luomia. Tuoteryhmäkohtaisiin kriteereihin voi tutustua täällä.

Onko sinulla muuten ruokahaluttomuutta tai laihtumista? Entä oletko tyytyväinen kehonkuvaasi? Maistuuko sinulle lämmin ruoka lainkaan vai syötkö pääsääntöisesti välipaloja? Jos pohdit näitä asioita, suosittelen että otat yhteyttä esimerkiksi terveydenhoitajaan, jotta pääset keskustelemaan niistä ammattilaisen kanssa.

Kuvailemissasi välipaloissa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta jotta saisit riittävästi energiaa sekä monipuolisesti eri ravintoaineita, joita kehosi tarvitsee toimiakseen optimaalisella tavalla, olisi hyvä syödä vähintään kerran päivässä lämmin ruoka. Se sisältää kasviksia, hiilihydraatin lähteen (peruna/riisi/pasta mieluiten täysjyvänä) sekä proteiinin lähteen (kasviproteiini, kala, kana, satunnaisesti myös liha).

Lautasmalli on hyvä ohjenuora tasapainoisen aterian kokoamiseen. Lisäksi on hyvä muistaa, että ruokavalio on kokonaisuus, johon mahtuu mukaan myös sattumia ja niitä niin sanotusti epäterveelliseksikin ajateltuja ruokia. Kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta ei haittaa yhtään, vaikka silloin tällöin söisikin jonkin runsassokerisen tai -rasvaisen herkun, kunhan ruokavalion pohja on kunnossa ja koostuu hyvistä valinnoista.

Jos koet tarvitsevasi vielä henkilökohtaisempaa ohjausta ja tukea ruokien valintaan liittyvissä asioissa, niin kannattaa siinäkin tapauksessa pyrkiä terveydenhoitajan vastaanotolle keskustelemaan aiheista.

Tsemppiä ruokaostoksiin!

Hei vaan ja kiitos kysymyksestä.

Yleinen ohjenuora on, että jos pääosin syö terveellistä ja monipuolista ruokaa, niin silloin tällöin voi hyvin syödä mitä vaan. Tällaiset ruokavaliomme ”sattumat” löytyvät ruokakolmion ylimmästä kerroksesta, ja niitä on hyvä syödä ruokakolmion osoittamassa suhteessa – kannattaa tutustua ruokakolmioon täällä. Hampurilainen ei ole välipalana parhaasta päästä, sillä se sisältää usein runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sekä vain vähän kuitua tai kasviksia. Suosittelisin siis pääsääntöisesti valitsemaan jotain muuta, kuten esimerkiksi mainitsemiasi hedelmiä tai yosa-jogurttia. Mutta aina välillä voi toki hampurilaisellakin herkutella!

Mitä proteiinin saantiin tulee, en usko, että sinun tarvitsee siitä olla valtavan huolissasi. Proteiinin puutos on erittäin harvinaista etenkin nuorilla, ja itseasiassa suomalaiset saavat keskimäärin jopa turhan paljon proteiinia. Jokaisella aterialla ei tarvitse olla proteiinin lähdettä ja lihan sekä kanan lisäksi proteiinia saa muun muassa maitotuotteista ja viljoista. Jos olet kuitenkin kovin huolissasi proteiinin saannista, voisit ehkä hakeutua esimerkiksi terveydenhoitajan vastaanotolle puhumaan aiheesta, ja ehkä hän voi ohjata sinut ravitsemusterapeutille, jolta voisit saada apua myös ARFID:n kanssa elämiseen.

Täällä sivustolla on hyvin avattu proteiinin tarvetta ja esitelty esimerkkiruokavalio, jossa proteiinin tarve täyttyy 58 kg painavalla naisella sekä 85 kg painavalla miehellä. Kannattaa tutustua, ja voit vaikka vähän verrata omaa ruokailuasi esimerkkiin.

Fressiksessä on aiemminkin kyselty neuvoja ARFID-oireiluun. Kysymys ja vastaus löytyvät täältä.

Kivaa kevättä!

Hei nimimerkki ”Huolissaan kaverista”,

kiitos yhteydenotostasi ja siitä, että pidät kaveristasi huolta. Maitoa ei tarvitse juoda janoon, mutta jokaisen lapsen pitäisi saada kotona ruokaa. Teetkin siis aivan oikein pyytäessäsi tukea tilanteeseen, jonka edessä olet ehkä neuvoton. Itse asiassa on aikuisten tehtävä selvittää kaverisi tilannetta ja auttaa häntä. Pyydänkin, että ottaisit huolesi puheeksi huoltajiesi tai vaikka koulun terveydenhoitajan kanssa. Tai onko koulussa joku muu aikuinen, jonka koet turvalliseksi ja jolle voisit huolesi jakaa?  Heidän tulisi kuulla huolesi ja hoitaa asiaa eteenpäin. Myös oman kunnan lastensuojeluun voi ottaa yhteyttä, kun on huolissaan kaverin hyvinvoinnista. Jos haluat jutella asiasta lisää, niin se onnistuu Sekasin-chatissa: https://sekasin247.fi/

Toivon kovasti, että joku aikuinen ottaa kaverisi tilanteen selvittelyyn. Jos toisin käy, siinäkin tilanteessa voit olla yhteydessä Sekasin-chatiin. Toivottavasti vastauksestani on sinulle apua ja kiitos vielä, kun huolehdit kaveristasi.

Hyvää kevättä sinulle!