Kysy asiantuntijalta

Mikä mietityttää?

Hei ja kiitos kysymyksestäsi! Päivät ovat usein täynnä kaikenlaista ja yö tulee aina yhtä nopeasti, vaikka kuinka yrittää päästä ajoissa nukkumaan. Siksi onkin tosi hyvä, että kiinnität huomiota, että saisit riittävästi unta ja lepoa.

Ensinnäkin nukahtamisen helpottamiseksi voi tehdä jo monta asiaa. Meillä jokaisella on oma sisäinen keskuskello ja jokaisella on oma yksilöllinen luontainen vuorokausirytmi. Sen vuoksi jotkut meistä ovat enemmän aamuvirkkuja tai jotkut kukkuvat helposti myöhään yöhön. Toki unen tarpeeseen vaikuttavat myös monet muut asiat. Mutta nukahtamisen helpottamiseksi hengästyttävä liikkuminen pari tuntia ennen nukkumaan menemistä voi jo auttaa. Myös iltaisin on hyvä rauhoittaa tekemisiään, esimerkiksi jättää puhelin syrjään, vähentää valaistusta ja puuhastella jotain rauhallista ennen nukkumaanmenoa. Joillekin toimii esimerkiksi kirjan lukeminen tai rauhallisen musiikin kuuntelu. Nukahtamista eivät edistä puhelimen selaaminen vuoteessa tai television katselu. Näyttöpäätteiden sininen valo enemmänkin virittää aivoja kuin rauhoittaa. Usein myös somesta ja televisiosta tulee kiinnostavia tai jännittäviä asioita, mitkä eivät auta kehoa ja mieltä rauhoittumaan.

Muutoin riittävän unen määrän turvaamiseksi auttavat tasapainoinen arkirytmi ja liikkuminen sekä monipuolinen ja säännöllinen ruokavalio. Kun arjessa on riittävästi lepoa, työtä/ opiskelua ja vapaa-aikaa, sujuvat arjen askareetkin paremmin. Nuorella yöunen tarve vaihtelee 8-10 tunnin välillä. Unen tarpeeseen vaikuttavat arjen fyysiset ja psyykkiset kuormitustekijät. Jos arjessa on paljon erilaisia kuormitustekijöitä, kuten esimerkiksi raskas fyysinen liikuntaharrastus, stressaava jakso koulussa ja kärhämää ystäväpiirissä, on unentarve myös usein suurempi.

Eli nukahtamisen helpottamiseksi ja riittävien yöunien takaamiseksi kannattaa huolehtia, että arjessa on sopivasti fyysistä rasitusta, riittävästi lepoa sekä riittävästi rentoa ja mielekästä tekemistä. Kun keho saa tarpeeksi monipuolista ravintoa ja kropan pistää liikkeelle ja hengailee kavereiden kanssa, niin myös uni maistuu paremmin.

Lisää vinkkejä riittävään uneen ja lepoon Fressiksen tietopankista.

Fressis
Suosittelemme

LCMDF: ”On hyvä olla oman tiensä kulkija”

Kulttimaineeseen jo vuonna 2008 singahtanut LCMDF näyttää muillekin mimmeille tietä musa-alalle ja haaveilee gaalasta, jossa palkittaisiin ”kaikki parhaat muijat”.

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Hienoa, että pohdit unentarvettasi. Nuoren yöunen tarve vaihtelee 8-10 tunnin välillä ja oman unentarpeen selvittäminen onnistuu parhaiten kuuntelemalla omaa kehoaan. Kerroit, että vaikka olet nukkunut yli 8 tuntia, koet olevasi herätessäsi väsynyt. Sinun kannattaa siis kuulostella, onko 8 tunnin yöunet sinulle riittävät? Myös arjen kiireet ja stressi sekä muu fyysinen ja psyykkinen kuormitus vaikuttavat tarvitsemaamme unen ja levon määrään. Siksi onkin tärkeää muistaa riittävien yöunien lisäksi antaa itselleen aikaa palautua ja rentoutua myös hereillä ollessaan. Luppoaika ja pelkkä oleminen ja rentoutuminen ovat tärkeä osa arkea ja auttavat palautumisessa.

Oman unen tarpeen selvittämisen lisäksi kannattaa siis tarkastella, kuinka paljon arjessa on menoa ja melskettä. Myös ruudun ääressä olemista ja älypuhelimen selaamisen määrää kannattaa miettiä. Somessa tai pelatessa saattaa helposti vierähtää pidempikin aika. Yhteydenpito kavereiden kanssa on toki tärkeää, mutta on hyvä muistaa, että aivot tarvitsevat välillä myös lepoa.

Kysyit, mitä voisit tehdä, ettet olisi niin väsynyt. Riittävien yöunien lisäksi kannattaa huolehtia monipuolisesta ja säännöllisesti ruokavaliosta sekä liikkumisesta. Myös kavereiden kanssa hengailu IRL, luonnossa liikkuminen ja vaan oleminen tukevat jaksamistasi. Jos väsymykseen ei tunnu kotikonstit auttavan, kannattaa kääntyä esimerkiksi kouluterveydenhoitajan puoleen. Terveydenhuollon ammattilaisen kanssa voitte yhdessä pohtia, onko jokin muu syy, mikä voisi aiheuttaa väsymystä.

Nimimerkki minä on myös kysynyt väsymyksestä. Fressiksen tietopankista voi lukea lisää arkirytmistä ja unen tarpeesta.

Ihanaa kesää!

Fressis

Kesätyöntekijänä Fressiksessä

Fressiksen neljä kesätyöntekijää kertovat millaista työ someapualaisena on ollut ja mitä he ovat oppineet työn aikana.

Stressin hallinta

Stressaako? Tässä muutama vinkki stressin poistamiseen.

Syötkö riittävästi?

Kun syöt säännöllisesti, verensokeri pysyy tasaisena – ja kun ei väsytä, elämäkin maistuu. Testaa saatko tarpeeksi bensaa koneeseen!

Oletko ruutuaddikti?

Kuinka paljon päivästäsi kuluu katse naulittuna näyttöön? Särkeekö niskaa ja hartioita?

Millainen nukkuja olet?

Arkirytmihäiriöitä lakanoiden välissä? Testaa unenlahjasi!

Vapaaottelija Olli Santalahti: ”Kun treenaa kovaa, uni on ravintoakin tärkeämpi asia”

Vapaaottelija Olli Santalahti aloitti vapaaottelun 13-vuotiaana ja ottelee nykyään ammattilaisena. Tupakkatuotteisiin Santalahti suhtautuu negatiivisesti.

Rytmiä arkeen

Riittävä lepo, säännöllinen syöminen sekä sopiva määrä liikuntaa auttavat jaksamaan. Kuuntele kehoasi ja mieltäsi.

Onks pakko harrastaa?

Onko kaikilla pakko olla harrastus? Mikä itseasiassa luokitellaan harrastukseksi? Fressiksen raati pureutui harrastamiseen.

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestä!

Väsymys voi johtua monesta asiasta ja usein se on myös monen asian summa. Harvemmin se johtuu laiskuudesta. Sitä paitsi laiskottelu tekee silloin tällöin hyvää.

Väsymyksen taustalla voi joskus olla jokin sairaus kuten kilpirauhasen toimintahäiriö tai anemia. Kilpirauhasen toimintahäiriöihin voi liittyä myös muita oireita kuten suolistontoiminnan muutoksia tai painon muutosta. Anemiaan taas voi liittyä huimausta, kalpeutta ja fyysisen suorituskyvyn laskua. Myös masennus on sairaus ja sen yksi oire on jatkuva väsymys runsaastakin nukkumisesta huolimatta. Masennukseen liittyy myös alakuloisuus ja surullisuus, mielenkiinnon ja mielihyvän kokemisen puute sekä kielteiset ajatukset itsestä.

Ihminen voi myös väsyä arjen kiireiden, tapahtumien ja muutosten keskellä ilman mitään sairautta. Elämässä on voinut tulla eteen jokin iso muutos, kuten koulun tai työpaikan vaihto. Tällöin asian käsittely ja läpikäynti vievät henkisiä voimavaroja ja ihminen voi väsyä. Se on ihan luonnollista ja silloin on hyvä hidastaa tahtia ja huolehtia siitä, että on aikaa levätä ja nukkua riittävästi. Energiaa riittää taas paremmin kaikkeen muuhun, kun asia on käsitelty ja hyväksytty.

Joskus elämässä voi olla muuten vaan kiire koulun, töiden ja harrastusten kanssa. Lisäksi pitäisi vielä jaksaa huolehtia ihmissuhteista, kuten olla perheen, kavereiden tai seurustelukumppanin kanssa. Aikaa ei välttämättä jää levolle ja ihminen vähitellen uupuu. Suomen talvi on myös pitkä ja pimeä. Toiset reagoivat siihen herkemmin, esimerkiksi väsymällä. Usein kevään myötä alkaa taas jaksaa paremmin, kun valoa on enemmän ja pimeys väistyy.

Jos tunnistaa itsessään väsymystä, on hyvä pysähtyä sen äärelle. Kannattaa miettiä väsymyksen syitä ja antaa myös levolle aikaa. On siis hyvä asia, että olet huomannut olevasi väsynyt. Voisit käydä juttelemassa väsymyksestä terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa etenkin, jos sinulla muitakin mainitsemiani mahdolliseen sairauteen viittaavia oireita. Voit myös miettiä, onko elämässäsi tapahtunut muutoksia ja oletko antanut itsellesi riittävästi aikaa lepoon yöunien lisäksi. Aina ei pelkkä hyvä yöuni riitä, jos päivä ja ilta on tupattu täyteen velvollisuuksia ja tekemistä. Arkeen on hyvä varata aikaa rentoutumiseen ja köllöttelyyn. Myös säännöllinen liikunta, reippailu ulkona ja monipuolien ruokavalio tukevat jaksamista ja virkistävät. Halutessasi voit lukea lisää liikkumisesta, monipuolisesta ruokavaliosta ja arkirytmistä Fressiksen sivuilta.

Toivottavasti näistä pohdinnoista oli apua ja hakeuduthan myös herkästi terveydenhuollon ammattihenkilön arvioon, jotta tarvittaessa väsymystä aiheuttavat sairaudet voidaan sulkea pois!

Fressis