Säännöllinen ateriarytmi arjen tukena

Ruuasta saamme energiaa ja ravintoaineita, jotta kehomme toimii ja ajatus kulkee. Jotta saisimme ruuasta parhaan tuen päivän askareisiin, se kannattaa annostella säännöllisesti sopivina annoksina. Monelle säännöllisen syömisen ohjenuorana toimii 4-5 aterian päivärytmi eli aamupala, lounas ja päivällinen sekä tarvittaessa 1-2 välipalaa. Aterioiden väliin olisi hyvä jättää 3-5 tuntia, jolloin keho saa rauhassa sulattaa edellisen aterian ja toisaalta myös levähtää hetken ennen seuraavaa ruokailua. 3-5 tunnin tauko suupalojen välillä ehkäisee myös hampaiden reikiintymistä.

Itselle sopivan ateriarytmin tunnistaa siitä, että ennen ruokailua ehtii tulla pieni nälkä, mutta ruokaan liittyvät päätökset ovat vielä hyvin hallittavissa. Jos aterioiden väli on venynyt liian pitkäksi, niin kaikista rasvaisimmat ja makeimmat herkut valtaavat helposti mielen. Tällöin nälkä ja mieliteot voivat johtaa aterioiden väliseen naposteluun. Toiset saattavat huomata muuttuvansa kärsimättömäksi tai kiukkuiseksi, jos aterioita jää päivän aikana väliin.

Epäsäännöllisen syömisen tuoksinassa terveysnäkökulma ja vireystila jäävät yleensä jalkoihin ja jatkuvan napostelun tai mega size –aterian jälkeen hyvä vireystila on enää unelma vain. Omaa ateriarytmiä etsiessä kannattaa huomioida, että myös juominen kannattaa ajoittaa aterioiden yhteyteen. Energiapitoisten juomien siemailu pitkin päivää tuo huomaamatta energiaa ilman hyviä ravintoaineita ja sekoittaa samalla myös nälän tuntemuksia. Vesi on aina hyvä valinta, jos aterioiden välillä janottaa.

Pohdittavaa

Arkielämässä päivät toki vaihtelevat. Joskus säännölliset ateriat järjestyvät kuin itsestään ja joskus erilaisista syistä voi ateria jos toinenkin jäädä väliin. Sellaista sattuu. Tärkeintä on pysähtyä välillä kuulostelemaan ovatko säännölliset ateriat rutiinia vai poikkeustila? Millaisia mahdollisuuksia minulla ylipäätään on syödä säännöllisesti päivän aikana?

Aamupala: Smoothiekulho, perinteinen puuro vai hedelmää ja pähkinöitä taskuun ja menoksi?

Lounas: Kouluruokalasta saa helposti hyvää seuraa ja ravitsevaa ruokaa. Aina ei osu lempiruoka listalle, mutta varmasti maistaminen kannattaa silti? Eikä maksa paljoa.

Välipala: Koulusta suoraan harrastuksiin vai kodin kautta kavereille? Missä matkan varrella ovat välipalapysäkit? Koulussa, kotona, kaverilla vai lähikaupan hedelmä-vihannesosastolla? Vai löytyikö repun pohjalta kotoa mukaan napattu take away-eväs? Kroppa ja mieli kiittävät hyvästä välipalasta!

Päivällinen: Saadaanko koko perhe kokoon ja kuulumiset vaihdettua samalla? Vai löytyikö kaapista eilisiä jämiä mikroon heitettäväksi omaan tahtiin? Tyyli on vapaa, mutta syöminen kannattaa varmasti.

Iltapala: Päivä pulkassa, läksyt tehty. Nyt on hyvä hetki kattaa rauhassa monipuolinen iltapala pöydän ääreen. Vähän väriä leivälle ja miksei viereenkin vaikka hedelmän muodossa. Tai jos leivän kaveriksi söisi vielä rahkan? Ja kun vauhtiin on päästy niin kerralla voisi pyöräyttää iltapalat koko perheelle. Niin ja ehkä iltapalaa valmistellessa valmistuu se seuraavan päivän eväskin jääkaappiin valmiiksi?

 

Lue myös nämä

Ruoka

Kotiruoka: hanki nämä perusruokatarvikkeet kaappiin

Kun kaapissasi on aina nämä perusruokatarvikkeet et kuole nälkään, vaikka kauppareissu jäisi väliin kiireen tai sairastumisen takia.

Ruoka

Vegaani Unna: ”Vegaaniruoasta ei tule ähky olo”

Unna Kontio, 19, oli intohimoinen lihansyöjä, kunnes kaveri kertoi kasvisruoasta. Ruokavalion muutos paransi jaksamista.

Kysymys & vastaus
Ruoka

Vegaaniruokavalio perustuu pelkkien kasvikunnan tuotteiden käyttöön. Monipuolisesti syövät vegaanit saavat yleensä melko helpostikin riittävästi rautaa ruokavaliostaan, sillä sitä on runsaasti mm. palkokasveissa (esim. soijapavut) ja täysjyväviljassa (etenkin ruisleipä on erinomainen raudan lähde). Lisäksi vegaaniruokavalion runsas C-vitamiinipitoisuus auttaa raudan imeytymisessä.

Kalsiumin saannin vegaani varmistaa syömällä pähkinöitä ja siemeniä sekä palkokasveja (kuten kikherneitä) sekä käyttämällä päivittäin kasvimaitoja (esim. soijamaito, kauramaito), joihin on lisätty kalsiumia. Muista tarkistaa pakkauksen ainesosaluettelosta, onko tuotteeseen lisätty kalsiumia.

Ruuasta vegaani saa D-vitamiinia niistä kasvimaidoista ja kasvirasvalevitteistä, jotka ovat täydennetty D-vitamiinilla. 2–18-vuotiaille vegaaneille suositellaan lisäksi 7,5µg vahvuista D-vitamiinilisää ruokavaliota täydentämään.

Fressis
RuokaYleinen

Jonnan 4H-kerho innostaa tyttöjä ja poikia kokkaamaan

Lukiota käyvälle Jonna Partaselle ruuanlaitto on rakas harrastus.

Kysymys & vastaus
Ruoka

Moikka ja kiitos hyvästä kysymyksestäsi!

On totta, että useiden raaka-aineiden koostumus ja ravintoaineiden pitoisuudet muuttuvat valmistettaessa. Luotettava lähde tämän tyyppiseen vertailuun on kansallinen koostumustietopankki Fineli.fi, josta voit hakusanoilla hakea tarkempia vastauksia tähän kysymykseen. Esimerkiksi 100 grammassa keitettyä riisiä, jossa ei ole lisättyä suolaa, on hiilihydraatteja 90%, proteiinia 7%, kuituja 1% ja rasvaa 2%.

Jos tarkastelet internetissä olevien kilokalorilaskureiden energiatietoja, niissä pääsääntöisesti ilmoitetaan erikseen, onko kyseessä kypsennetty vai kypsentämätön ruoka-aine. Kilokalorilaskureiden lähteet ovat kuitenkin usein epäselviä ja mahdollisesti epäluotettavia, joten suosittelemmekin hyödyntämään mm. edellä mainittua Fineli.fi-palvelua omatoimiseen vertailuun.

Fressis
Ruoka

Paras välipala, kun rahaa on 2 euroa

Skippaa välipalaksi napatut euron juustot ja paistopisteiden valmiit croissantit – ja syö itsellesi hyvä olo pikkurahalla.