Nikotiinin haitat

Nikotiini ja sen aiheuttama riippuvuus ovat keskeisiä syitä sille, miksi ihmiset jatkavat haitallisten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöä.

Nikotiini pystyy imeytymään elimistöömme monella tavalla – esimerkiksi tupakansavussa tai sähkösavukkeen höyryssä hengitettynä, suun tai nenän limakalvoilta, nieltynä tai nestemuotoisena ihon läpi. Toistuvasti pieninä annoksina käytettynä nikotiini haittaa elimistön normaalia toimintaa ja aiheuttaa terveyshaittoja. Suurina kerta-annoksina nikotiini aiheuttaa välittömiä myrkytysoireita.

Nikotiinin vaikutukset terveyteen

Toistuvat nikotiiniannokset ja vieroitusoireet, jotka johtuvat nikotiinin poistumisesta, pitävät elimistöä jatkuvassa rasitustilassa. Nikotiinin käyttö tihentää välittömästi sykettä ja nostaa tilapäisesti verenpainetta. Sydän joutuu työskentelemään kovemmin.

Nikotiini häiritsee myös valtimoiden endoteelin toimintaa. Endoteeli on verisuonien, imusuonien ja sydämen sisäpintoja verhoava ohut solukerros. Pitkällä aikavälillä tällaiset muutokset lisäävät valtimosairauksien riskiä. Yleisin näistä on sepelvaltimotauti.

Lisäksi nikotiinin on havaittu vähentävän insuliiniherkkyyttä. Insuliini on hormoni, jonka tarkoitus on säädellä sokeriaineenvaihduntaa elimistössä. Kun insuliiniherkkyys vähenee, insuliini ei toimi kudoksissa niin kuin pitäisi eikä pidä verensokeria tasaisena. Insuliiniherkkyyden väheneminen lisää riskiä kakkostyypin diabeteksen kehittymiselle.

Nikotiinin ja syövän yhteys ei ole selkeä. Laboratorioissa tehtävissä solukokeissa nikotiinin on kuitenkin havaittu edistävän syöpäsolujen kasvua. Joissakin eläinkokeissa nikotiini on sekä aiheuttanut että edistänyt syöpää.

Toistuva nikotiinin käyttö aiheuttaa muutoksia aivoissa. Aivot kehittyvät hyvin voimakkaasti nuoruudessa. Nikotiinialtistus tässä vaiheessa muokkaa aivojen hermosolujen toimintaa siksi jopa pysyvästi. Se vaikuttaa siihen, miten aivot ottavat vastaan, varastoivat, käsittelevät ja tuottavat tietoa – miten esimerkiksi pystymme keskittymään uuden oppimiseen.

Nikotiinin myrkyllisyys

Nikotiinia alettiin käyttää kasvinsuojeluaineiden tehoaineina laajamittaisesti 1900-luvun alkupuolella. Nykyäänkin joissakin tuholaismyrkyissä käytetään nikotiinin johdannaisia, neonikotinoideja. Viime vuosina niiden käyttöä on rajoitettu useissa maissa, koska niiden on epäilty liittyvän viljelykasveja pölyttävien mehiläisten kuolemiin.

Suurina annoksina  nikotiini on myrkyllistä myös ihmiselle. Tuholaismyrkkyjä työssään käyttävillä on esiintynyt lukuisia nikotiinimyrkytyksiä. Niitä on havaittu myös tupakkaviljelmien työntekijöillä, jotka käsittelevät suuria määriä tupakkakasvin lehtiä paljain käsin ja nikotiinia pääsee imeytymään suoraan ihon läpi.

Nykyään lieviä nikotiinimyrkytyksiä esiintyy erityisesti lapsilla, jotka ovat vahingossa nielleet jotakin tupakka- tai nikotiinituotetta. Lievän myrkytyksen oireita ovat huono olo ja oksentaminen. Vakava myrkytys voi johtaa kohtauksiin ja hengityksen lamaantumiseen ja vaatii aina sairaalahoitoa.