Mitkä asiat vaikuttavat liikkumiseesi?

Siihen miten ja kuinka paljon liikumme, vaikuttavat jokaisella meistä monet eri tekijät. Oman liikkumisen kannalta onkin hyvä pohtia, mikä asiat vaikuttavat myönteisesti tai kielteisesti? Onko sinulla kivaa seuraa, laji josta tykkäät tai kätevä kulkea kouluun pyörällä? Löytyykö kotisi läheltä hyviä liikuntapaikkoja, kivoja harrastuksia tai miltä liikkuminen sinusta tuntuu?

Liikkuminen on sitä todennäköisempää, mitä enemmän ja vahvempia myönteisiä tekijöitä liikkumisessasi on ja toisaalta mitä vähemmän ja heikompia kielteisiä tekijöitä on. Liikkumiseen kielteisesti voivat vaikuttaa esimerkiksi asenne liikkumista kohtaan, ajan puute, kielteinen kokemus omasta kehosta, aiemmat kokemukset, mieliala, stressi, sosiaalinen eristyneisyys tai vaikka tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö.

Liikkumista puolestaan lisäävät esimerkiksi myönteinen käsitys itsestä liikkujana, koettu terveys tai kunto, realistiset odotukset liikunnalta, liikunnasta nauttiminen, vaikutusmahdollisuudet omaan liikkumiseen, perheen ja ystävien tuki, liikunnan tuottamat konkreettiset palkinnot ja motivaatio. Eri ihmisillä eri tekijät vaikuttavat myönteisesti tai kielteisesti.

Oman liikkumisen näkökulmasta on hyvä tunnistaa itselle kielteisesti ja myönteisesti vaikuttavat tekijät. Tämän jälkeen voi pyrkiä ehkäisemään kielteisiä tekijöitä ja toisaalta vahvistamaan myönteisten tekijöiden joukkoa.

Motivaatio liikkua

Motiivi tarkoittaa syytä tietyn asian tekemiseen. Innokkaalla liikkujalla motiivi on tavallisesti se, että liikunta on hauskaa ja viihdyttävää. Motivaatio on voima, joka antaa toiminnalle energiaa. Motivaatiota voidaan katsoa sisäisen ja ulkoisen motivaation näkökulmista.

Ihmisen sisäinen motivaatio on keskeisin tekijä, jotta toiminnan parissa viihdytään ja pysytään. Sisäisen motivaation kulmakivet ovat autonomia, koettu pätevyys ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Autonomia on tunne siitä, että on mahdollisuus tehdä omaan toimintaan liittyviä valintoja ja päätöksiä, kuten valita itselleen mieluisa liikuntamuoto. Koettu pätevyys tarkoittaa sitä, että kokee olevansa hyvä ja uskoo omien kykyjensä riittävyyteen. Jotta koettu pätevyys liikunnassa saavutetaan, on uskallettava liikkua omalle kunto- ja taitotasolleen sopivalla tavalla. Sosiaalinen yhteenkuuluvuus on tunne siitä, että kuuluu kiinteästi johonkin ryhmään, jossa autetaan ja kannustetaan kaveria. Yhteenkuuluvuuden tunne vahvistaa motivaatiota ja saa osallistumaan toimintaan uudelleen.

Sisäisen motivaation kautta ihminen toteuttaa itseään haluamallaan tavalla ja kokee iloa ja tyydytystä toiminnastaan. Sisäinen motivaatio liikkumiseen vahvistaa liikkumisen merkitystä itselle ja tällöin ihminen yleensä liikkuu mielellään. Sisäinen motivaatio on usein myös pitkäkestoista.

Ulkoisessa motivaatiossa ihmisen toiminta pohjautuu ulkoisiin motivoiviin asioihin kuten palkkioiden saamiseen, sosiaaliseen paineeseen tai muiden odotusten täyttämiseen. Tällaisia voivat olla liikkumisessa esimerkiksi hyvän arvosanan saaminen, tiukat ulkonäkötavoitteet, liikkuminen pakotettuna tai sosiaalinen paine liikkua kuten kaverit, vaikka liikkumismuoto ei olisi itselle mieleinen. Ulkoisen motivaation pohjalta tehdyt liikkumisvalinnat ovat yleensä lyhytkestoisia.

Sisäinen ja ulkoinen motivaatio täydentävät toisiaan. Meistä useammalla on sekä sisäisiä että ulkoisia motiiveja tekemiseemme. Sisäisestä motivaatiosta syntyvä tekeminen on kuitenkin usein tehokkaampaa ja palkitsevampaa kuin ulkoisen motivaation kannustama tekeminen.

Miksi liikkumisen lisääminen on joskus vaikeaa?

Liikunta on yksi käyttäytymisen muoto. Sen muuttaminen voi olla samalla tavalla vaikeaa kuin esimerkiksi ravinto-, alkoholi- ja tupakointikäyttäytymisen muuttaminen. Vaikeus johtuu siitä, että liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavat hyvin monet, usein syvälle juurtuneet tekijät. Osa tekijöistä, kuten perintötekijät, ovat sellaisia, joihin emme pysty vaikuttamaan. Onneksi on kuitenkin mutta paljon tekijöitä, jotka ovat muutettavissa ja joihin voimme itse vaikuttaa.

Kun haluat lisätä liikuntaa, keskity muutettavissa oleviin tekijöihin. On tärkeä muistaa, että muutos vaatii aina aikaa. Omaan arkeen kannattaa tehdä pieniä muutoksia askel kerrallaan. Kaikkein tärkein tavoite on olla löytää itselleen mieluisa tapa liikkua. Usein rohkeasti eri liikuntamuotoja kokeilemalla oppii parhaiten tuntemaan, millainen liikkumistapa on itselle sopivin.

Muutoksen tiellä voi olla haittaavia ja estäviä tekijöitä, jotka on poistettava, ylitettävä tai ohitettava, jotta päästään eteenpäin. Esimerkiksi voi olla tarpeen ylittää kynnys uskaltaa mennä ensi kerran kokeilemaan uutta harrastusta. Tavoitteitakin on hyvä asettaa. Konkreettiset ja itselle sopivan kokoiset tavoitteet ja niiden saavuttaminen antavat onnistumisen elämyksiä ja näyttävät omaa kehittymistä.

Lue myös nämä

Kysymys & vastaus
LiikeNuuskaRuokaRytmiSähkötupakkaTupakka

Hienoa kuulla, että olet motivoitunut panostamaan terveellisiin elintapoihin – jotta voi tehdä muutoksia, täytyy ensin olla motivaatiota! Liikkeelle kannattaisi lähteä kartoittamalla nykytilannettasi: Millaiset elintapasi ovat tällä hetkellä? Minkä suhteen kannattasi tehdä muutoksia? Minkälaisiin muutoksiin olet itse valmis? Terveellisiin elintapoihin lukeutuu esimerkiksi terveellinen ja monipuolinen ruokavalio, riittävä uni ja lepo, säännöllinen liikunta ja päihteettömyys. Hyvään ja terveelliseen elämään kuuluu kuitenkin myös esimerkiksi se, että nauttii olostaan ja on läheisiä ja tärkeitä ihmissuhteita.

Kaikkea ei tarvitse eikä kannatakaan muuttaa kerralla. Mieluummin kannattaa edetä askel kerrallaan ja tehdä muutoksia siinä tahdissa, että pystyy pitämään niistä kiinni. Näin muutoksista tulee lopulta osa arkea pysyvästi. Jos on hyvin ehdoton ja ankara itselleen, saattaa oma puhti loppua kesken. Tällöin voi kokea heti epäonnistuneensa ja luovuttaa kokonaan.

Jos tuntuu, että kaipaat lisätukea muutoksiin, voisit hakeutua esimerkiksi kouluterveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolle ja voisitte yhdessä käydä läpi tilannettasi. Voit itse jo valmiiksi miettiä, mitkä asiat koet itsellesi tärkeimmäksi muuttaa ja mitä olisit valmis tekemään muutoksien eteen. Kaverin voi myös houkutella mukaan esimerkiksi liikunta- tai ruokavaliohaasteeseen. Voitte esimerkiksi aloittaa yhdessä uuden liikuntaharrastuksen tai sopia, että herkkuhetki rajoittuu yhteen päivään viikossa tai että joka aterialla täytyy syödä kasviksia.

Mukavaa syksyä sinulle!

Fressis
Liike

Riku, Toni ja Oskari: ”Voitetaan ja hävitään yhdessä”

Salibandy on tärkeä juttu Rikulle, Tonille ja Oskarille. Myös treenien ulkopuolella kolmikko elää urheilijan elämää.

Liike

Skuuttaus – parasta lajissa: ”Ei ole koutsia käskemässä”

Tuukka pitää skuuttauksessa erityisesti siitä, että harrastaminen on rentoa ja vapaata.

LiikeMieli

Tubettaja Ronja G: ”Tanssi auttoi eroon ujoudesta”

Hauskana tubettajana tunnettu Ronja G, 17, saa itseluottamusta ja parhaat kiksit arkeen tanssitunnin jytkeessä.

LiikeMieliNuuskaRuokaRytmiSähkötupakkaSeksiTupakkaYleinen

Vilma Alina: ”Lavalla ei jaksa rapakunnossa”

Vilma Alina tietää kokemuksesta, että esiintyminen ja epäsäännöllinen työrytmi vaativat hyvää kuntoa. Fressiksen kysymys nuuskaamisesta saa Vilma Alinan purskahtamaan nauruun – arvaatko, miksi?

Tiesitkö että...

Kestävyys kehittyy jo 10 minuutin liikkumisessa

Kestävyysharjoittelu kuulostaa pitkiltä lenkeiltä kävellen, juosten, hiihtäen, tanssien tai uiden. Jokaisen on tärkeä liikkua pitkäkestoisia, yhtämittaisia jaksoja, mutta kestävyyttäkään ei tarvitse aina tuntitolkulla harjoittaa. Jo 10 minuutin liikuntajaksot kehittävät kestävyyttä.

Myös arkiliikkuminen, kuten käveleminen tai pyöräileminen kouluun tai asioille, kavereiden luokse ja harrastuksiin, kehittää kestävyyttä.

Mihin sitten tarvitaan lihaskuntoa, liikehallintaa tai liikkuvuutta? Ja kuinka niitä voi harjoittaa. Lue lisää

LiikeMieliYleinen

7 x Näin liikut tunnin joka päivä – ja helposti!

Koulussa, kotona ja kavereilla tulee istuttua ihan liikaa. Jokaisen pitäisi nimittäin muistaa liikkua vähintään tunti päivässä. Näistä aineksista kokoat sen helposti.