Siihen miten ja kuinka paljon liikumme, vaikuttavat jokaisella meistä monet eri tekijät. Oman liikkumisen kannalta onkin hyvä pohtia, mikä asiat vaikuttavat myönteisesti tai kielteisesti? Onko sinulla kivaa seuraa, laji josta tykkäät tai kätevä kulkea kouluun pyörällä? Löytyykö kotisi läheltä hyviä liikuntapaikkoja, kivoja harrastuksia tai miltä liikkuminen sinusta tuntuu?
Liikkuminen on sitä todennäköisempää, mitä enemmän ja vahvempia myönteisiä tekijöitä liikkumisessasi on ja toisaalta mitä vähemmän ja heikompia kielteisiä tekijöitä on. Liikkumiseen kielteisesti voivat vaikuttaa esimerkiksi asenne liikkumista kohtaan, ajan puute, kielteinen kokemus omasta kehosta, aiemmat kokemukset, mieliala, stressi, sosiaalinen eristyneisyys tai vaikka tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö.
Liikkumista puolestaan lisäävät esimerkiksi myönteinen käsitys itsestä liikkujana, koettu terveys tai kunto, realistiset odotukset liikunnalta, liikunnasta nauttiminen, vaikutusmahdollisuudet omaan liikkumiseen, perheen ja ystävien tuki, liikunnan tuottamat konkreettiset palkinnot ja motivaatio. Eri ihmisillä eri tekijät vaikuttavat myönteisesti tai kielteisesti.
Oman liikkumisen näkökulmasta on hyvä tunnistaa itselle kielteisesti ja myönteisesti vaikuttavat tekijät. Tämän jälkeen voi pyrkiä ehkäisemään kielteisiä tekijöitä ja toisaalta vahvistamaan myönteisten tekijöiden joukkoa.
Motivaatio liikkua
Motiivi tarkoittaa syytä tietyn asian tekemiseen. Innokkaalla liikkujalla motiivi on tavallisesti se, että liikunta on hauskaa ja viihdyttävää. Motivaatio on voima, joka antaa toiminnalle energiaa. Motivaatiota voidaan katsoa sisäisen ja ulkoisen motivaation näkökulmista.
Ihmisen sisäinen motivaatio on keskeisin tekijä, jotta toiminnan parissa viihdytään ja pysytään. Sisäisen motivaation kulmakivet ovat autonomia, koettu pätevyys ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Autonomia on tunne siitä, että on mahdollisuus tehdä omaan toimintaan liittyviä valintoja ja päätöksiä, kuten valita itselleen mieluisa liikuntamuoto. Koettu pätevyys tarkoittaa sitä, että kokee olevansa hyvä ja uskoo omien kykyjensä riittävyyteen. Jotta koettu pätevyys liikunnassa saavutetaan, on uskallettava liikkua omalle kunto- ja taitotasolleen sopivalla tavalla. Sosiaalinen yhteenkuuluvuus on tunne siitä, että kuuluu kiinteästi johonkin ryhmään, jossa autetaan ja kannustetaan kaveria. Yhteenkuuluvuuden tunne vahvistaa motivaatiota ja saa osallistumaan toimintaan uudelleen.
Sisäisen motivaation kautta ihminen toteuttaa itseään haluamallaan tavalla ja kokee iloa ja tyydytystä toiminnastaan. Sisäinen motivaatio liikkumiseen vahvistaa liikkumisen merkitystä itselle ja tällöin ihminen yleensä liikkuu mielellään. Sisäinen motivaatio on usein myös pitkäkestoista.
Ulkoisessa motivaatiossa ihmisen toiminta pohjautuu ulkoisiin motivoiviin asioihin kuten palkkioiden saamiseen, sosiaaliseen paineeseen tai muiden odotusten täyttämiseen. Tällaisia voivat olla liikkumisessa esimerkiksi hyvän arvosanan saaminen, tiukat ulkonäkötavoitteet, liikkuminen pakotettuna tai sosiaalinen paine liikkua kuten kaverit, vaikka liikkumismuoto ei olisi itselle mieleinen. Ulkoisen motivaation pohjalta tehdyt liikkumisvalinnat ovat yleensä lyhytkestoisia.
Sisäinen ja ulkoinen motivaatio täydentävät toisiaan. Meistä useammalla on sekä sisäisiä että ulkoisia motiiveja tekemiseemme. Sisäisestä motivaatiosta syntyvä tekeminen on kuitenkin usein tehokkaampaa ja palkitsevampaa kuin ulkoisen motivaation kannustama tekeminen.
Miksi liikkumisen lisääminen on joskus vaikeaa?
Liikunta on yksi käyttäytymisen muoto. Sen muuttaminen voi olla samalla tavalla vaikeaa kuin esimerkiksi ravinto-, alkoholi- ja tupakointikäyttäytymisen muuttaminen. Vaikeus johtuu siitä, että liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavat hyvin monet, usein syvälle juurtuneet tekijät. Osa tekijöistä, kuten perintötekijät, ovat sellaisia, joihin emme pysty vaikuttamaan. Onneksi on kuitenkin mutta paljon tekijöitä, jotka ovat muutettavissa ja joihin voimme itse vaikuttaa.
Kun haluat lisätä liikuntaa, keskity muutettavissa oleviin tekijöihin. On tärkeä muistaa, että muutos vaatii aina aikaa. Omaan arkeen kannattaa tehdä pieniä muutoksia askel kerrallaan. Kaikkein tärkein tavoite on olla löytää itselleen mieluisa tapa liikkua. Usein rohkeasti eri liikuntamuotoja kokeilemalla oppii parhaiten tuntemaan, millainen liikkumistapa on itselle sopivin.
Muutoksen tiellä voi olla haittaavia ja estäviä tekijöitä, jotka on poistettava, ylitettävä tai ohitettava, jotta päästään eteenpäin. Esimerkiksi voi olla tarpeen ylittää kynnys uskaltaa mennä ensi kerran kokeilemaan uutta harrastusta. Tavoitteitakin on hyvä asettaa. Konkreettiset ja itselle sopivan kokoiset tavoitteet ja niiden saavuttaminen antavat onnistumisen elämyksiä ja näyttävät omaa kehittymistä.
Kysymys & vastaus
