Liikkumisen hyödyt

Liikkumisesta seuraa terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kannalta myönteisiä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. Liikkuminen lisää terveyttä, ehkäisee sairauksia ja vammoja sekä tukee kuntoutumista vammoista. Parhaiten palvelemme itseämme olemalla fyysisesti aktiivisia ja välttämällä liiallista passiivisuutta kuten runsasta istumista. Jokaisen kannattaa kokeilla erilaisia liikuntamuotoja ja löytää siten itselleen hauskin tapa liikkua.

Liikkumisen vaikutukset tuki- ja liikuntaelimistöön

Ihmisen tuki- ja liikuntaelimistö muodostuu luista, nivelistä, nivelsiteistä, jänteistä ja lihaksista. Sen tehtävänä on mahdollistaa pystyasennossa liikkuminen sekä suojata ja tukea tärkeitä elimiä. Ihmisen tuki- ja liikuntaelimistö on riippuvainen liikkumisesta, sillä liikkumisen avulla elimistö saa tarvitsemansa ravinteet ja haitalliset kuona-aineet poistuvat. Liike toimii tuki- ja liikuntaelimistölle samalla tavalla kuin öljy moottorille, se voitelee liikkuvia pintoja ja pitää koneiston kunnossa.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet kehittyvät usein pitkällä aikavälillä ja ne aiheuttavat merkittäviä haittoja toimintakykyyn. Suomessa yli miljoonalla aikuisella on jokin pitkäaikainen tuki- ja liikuntaelinsairaus. Liikkuminen ja liikunta ovat tehokkaita keinoja pitää huolta tuki- ja liikuntaelimistöstä, sillä vain liikkumalla voimme lujittaa luita ja jänteitä, parantaa nivelten liikkuvuutta sekä kehittää lihasvoimaa ja -kestävyyttä. Liikkumalla opimme myös hallitsemaan kehon eri osien liikkeitä ja voimme vaikuttaa edullisesti kehonkoostumukseen, eli tienata lisää lihasta ja vähentää rasvakudosta.

Liikkumisen vaikutukset sydän- ja verenkiertoelimistöön

Olimmepa levossa tai liikkeessä, on välttämätöntä, että veri kiertää elimistössämme. Sydämen rooli verta kierrättävänä lihaspumppuna on korvaamaton. Verisuonisto puolestaan välittää sydämen pumppaaman happirikkaan veren kaikkialle elimistöön ja toimittaa ”käytetyn” veren takaisin sydämeen, josta se pumpataan uudelleen keuhkoihin hapetettavaksi. Tämän kierrätyksen tarkoituksena on huolehtia siitä, että työskentelevät lihakset ja muut elimet saavat ravinteita ja happea.

Liikunnalla voimme parantaa sydän- ja verenkiertoelimistön sekä hengityselimistön kuntoa eli kestävyyskuntoa. Säännöllisesti liikkuvan ihmisen sydämen pumppausteho kasvaa, verenkierto vilkastuu ja keuhkotuuletus (hapen saanti ja hiilidioksidin poisto) tehostuu. Näin parannamme elimistön valmiutta ylläpitää riittävää verenkiertoa, eikä happi lopu kovemmassakaan rasituksessa. Liikunta suojaa myös monilta sairauksien riskitekijöiltä. Kun pysymme liikkeessä, mm. verenpaine on alhaisempi, veren rasva-arvot ovat paremmat ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä on vähemmän.

Liikkumisen vaikutukset aivotoimintaan

Liikunnalla on edullisia vaikutuksia aivojen toimintaan ja oppimiseen. Fyysinen aktiivisuus ennen koulupäivää, koulupäivän aikana ja sen jälkeen parantaa aivotoimintaa ja koulumenestystä. Liikunnan on havaittu lisäävän aivojen verenkiertoa, parantavan aivojen hapensaantia sekä edistävän tarkkaavaisuutta ja muistia. Kouluympäristössä liikunta voi tukea oppimista myös välillisesti parantamalla kouluviihtyvyyttä sekä oppitunneilla osallistumista ja työrauhaa.

Liikkumisen vaikutukset uneen

Uni on liikkumisen ja ravinnon ohella yksi terveyden ja hyvinvoinnin peruspalikoista. Unella on fyysistä terveyttä tukevia vaikutuksia sekä keskeisiä tehtäviä aivojen energiatasapainon, oppimisen ja lihasväsymyksen säätelyssä. Riittämätön uni estää aivoja ja lihaksia palautumasta ja lisää liikapainon, tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien ja kiputilojen riskiä.

Liikunnalla on nukahtamista, unen laatua ja pituutta sekä erityisen tärkeää syvän unen vaihetta edistäviä vaikutuksia. Viimeistään siinä vaiheessa, kun kemian tunti päättyy pää kiinni pulpetissa ja vuorokausi vaihtuu somessa eikä unessa, on syytä herätä tarkastelemaan myös omaa vuorokausirytmiään. Säännöllinen liikunta auttaa pitämään yllä tasapainoista vuorokausirytmiä, jossa päivänaikainen vireystilamme on hyvä ja yöunien aikana palaudumme seuraavaa päivää varten. Liikunnan harrastaminen on kuitenkin hyvä ajoittaa omaan päivärytmiinsä siten, että liikunnan jälkeen elimistölle jää vielä muutama tunti aikaa rauhoittua ennen nukkumaanmenoa.

Liikkumisen vaikutukset mielenterveyteen

Fyysisten terveysvaikutusten lisäksi liikkuminen edistää psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Liikunnan on tärkeä tuottaa myönteisiä tunteita ja kokemuksia, jolloin liikunnan psyykkiset vaikutukset tukevat hyvinvointia: mieliala kohenee, stressinsieto kehittyy, itsetunto vahvistuu ja minäkuva on myönteisempi. Ryhmässä liikkuminen auttaa oppimaan sosiaalisia vuorovaikutustaitoja sekä luomaan ja ylläpitämään sosiaalisia suhteita.

Lue myös nämä

Päivittäinen aktiivisuus on pieniä tekoja

Liikkumisen ei ole tarkoitus olla suorittamista, jossa pyritään väkisin keräämään riittävästi minuutteja ja liikuntakertoja. Liikkuminen ja liikunnan tulisi ennen... Lue lisää

Kuinka paljon ja miten pitäisi liikkua?

Säännöllinen ja monipuolinen liikunta tukee nuoren tervettä kasvua ja kehitystä. Ihan jokaisen on suositeltavaa liikkua omalla tyylillään, joka tuottaa... Lue lisää