Liikkumisen hyödyt

Liikkuminen edistää terveyttä ja hyvinvointia. Liikkuminen vaikuttaa positiivisesti fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, ehkäisee sairauksia ja vammoja, tukee vammoista kuntoutumista, kehittää vuorovaikutustaitoja sekä ylläpitää sosiaalisia suhteita.

Omaa hyvinvointiaan ja terveyttään voi tutkimusten mukaan edistää tehokkaasti olemalla aktiivinen päivän mittaan, liikkumalla itselleen mielekkäällä tavalla aina kun mahdollista ja tauottamalla pidempiä paikallaanolon jaksoja. Kaikki liikkuminen plussaa ja vähäisemmälläkin liikkumisella on positiivisia vaikutuksia!

Liikkumisen vaikutukset tuki- ja liikuntaelimistöön

Ihmisen tuki- ja liikuntaelimistö muodostuu luista, nivelistä, nivelsiteistä, jänteistä ja lihaksista. Ihmisellä on yli 600 lihasta ja noin 200 luuta. Tuki- ja liikuntaelimistö suojaa tärkeitä elimiä, kuten aivoja ja sydäntä. Lisäksi se mahdollistaa kehon liikuttamisen ja kehon eri asentojen ylläpitämisen.

Liike toimii tuki- ja liikuntaelimistölle samalla tavalla kuin öljy moottorille, se voitelee liikkuvia pintoja ja pitää koneiston kunnossa.

Varsinkin kasvavan ja kehittyvän nuoren tuki- ja liikuntaelimistölle monipuolinen ja säännöllinen liikkuminen on tärkeää. Luut tarvitsevat monipuolista liikettä, jotta niistä kehittyy nuoren kasvaessa vahvat ja lujat. Kasvuiässä luut kasvavat nopeammin kuin lihakset ja jänteet. Kasvupyrähdyksen aikaan kroppa saattaakin tuntua vähän kömpelöltä tai kankealta. Tämä on ihan normaalia! Siksi onkin tärkeää, että monipuoliseen ja säännölliseen liikkumiseen kuuluu liikkuvuutta, notkeutta, ja koordinaatioita harjoittavia liikkeitä. Liikkuminen kehittää myös lihasten kykyä sietää fyysistä rasitusta sekä niiden kykyä tuottaa enemmän voimaa.

Liikkuminen vaikuttaa tuki- ja liikuntaelimistöön välittömästi ja pitkällä aikavälillä. Liikkuminen vilkastuttaa välittömästi luuston ja lihasten aineenvaihduntaa, jolloin ne saavat tehokkaammin ravinteita ja haitalliset kuona-aineet poistuvat. Liikkuessa myös nivelten aineenvaihdunta lisääntyy ja nivelten liikelaajuus paranee. Liike toimii tuki- ja liikuntaelimistölle samalla tavalla kuin öljy moottorille, se voitelee liikkuvia pintoja ja pitää koneiston kunnossa.

Monet tuki- ja liikuntaelinsairaudet kehittyvät pitkällä aikavälillä ja myöhemmin aikuisena jotkut näistä sairauksista voivat vaikeuttaa arjessa toimimista paljonkin. Säännöllisellä ja monipuolisella liikkumisella voidaan ehkäistä tai hidastaa sairauksien kehittymistä.

Liikkuminen on tehokas keino pitää huolta tuki- ja liikuntaelimistöstä, sillä vain liikkumalla voimme lujittaa luita ja jänteitä, parantaa nivelten liikkuvuutta sekä kehittää lihasvoimaa ja -kestävyyttä. Liikkumalla opimme myös hallitsemaan kehon eri osien liikkeitä ja voimme vaikuttaa edullisesti kehonkoostumukseen, eli tienata lisää lihasta ja vähentää rasvakudosta.

Liikkumisen vaikutukset hengitys- ja verenkiertoelimistöön

Ihmisen sydän on noin nyrkin kokoinen lihas. Sydän pumppaa verta eteenpäin verisuoniin ja siten ylläpitää elintärkeää verenkiertoa elimistössä. Happi kulkeutuu keuhkoista ohuiden hiussuonien kautta veren punasoluihin ja sydän pumppaa hapekkaan ja ravinteikkaan veren valtimoiden kautta elimistön käyttöön. Laskimot taas kuljettavat ”käytetyn” vähähappisen ja kuona-aineita sisältävän veren sydämen kautta takaisin keuhkoihin ja punasoluihin sitoutuu taas happea elimistön käyttöön.

Liikkuminen parantaa  hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa eli kestävyyskuntoa. Liikkuminen nostaa välittömästi sykettä, vilkastuttaa verenkiertoa ja laskee liikkumisen jälkeistä lepoverenpainetta. Lisäksi hengitys tehostuu ja happea kulkeutuu vilkkaammin keuhkojen kautta elimistön käyttöön.

Säännöllisesti liikkuvan ihmisen sydämen pumppausteho kasvaa, verenkierto vilkastuu ja keuhkotuuletus (hapen saanti ja hiilidioksidin poisto) tehostuu. Tällöin hengästyminen liikkuessa vähenee ja leposyke sekä lepoverenpaine laskevat. Säännöllisellä liikkumisella parannamme elimistön valmiutta ylläpitää tehokasta verenkiertoa, eikä happi lopu kovemmassakaan rasituksessa.

Kun pysymme liikkeessä voimme pienentää riskiä sairastua erilaisiin sydämen ja verisuonten sairauksiin. Lisäksi liike parantaa veren rasva- ja sokeritasapainoa.

Liikkumisen vaikutukset aivojen toimintaan

Liikkuminen ja paikallaanolon tauottaminen vaikuttaa positiivisesti aivojen toimintaan ja oppimiseen. Liikkuminen lisää aivojen verenkiertoa ja parantaa aivojen hapensaantia. Liikkuminen edistää tarkkaavaisuutta ja tiedon vastaanottamista, muokkaamista ja muistiin tallentamista aivoissa.

Säännöllinen reipas liikkuminen ja erityisesti koulupäivän aikainen liikkuminen tukee ihan tutkitusti koulumenestystä. Aktiivinen koulupäivä lisää kivalla tavalla liikettä päivään, auttaa keskittymään paremmin oppitunneilla ja tukee oppimista.

Liikkumisen vaikutukset uneen

Uni on tärkeää kehon ja mielen palautumisen sekä oppimisen kannalta. Päivän aikana keho kuormittuu niin liikkeessä kuin paikallaan ollessaan. Päivän rasituksen jälkeen kehon ja mielen täytyy päästä puhdistamaan päivän aikana syntyneet ”kuonat”, jäsentelemään päivän aikana kertyneitä tietoja ja tunteita sekä täyttämään energiavarastonsa seuraavaa päivää varten.

Nuori tarvitsee unta keskimäärin 8-9 tuntia joka yö. Riittävä uni tukee kehon vastustuskykyä ja syvän unen aikana aivoissa erittyy kasvuhormonia, mikä on tärkeää nuoren fyysisen kasvun kannalta.

Rauhallinen liikkuminen tai ulkoilu pari tuntia ennen nukkumaanmenoa voi helpottaa nukahtamista.

Liikkuminen pidentää unen kestoa ja parantaa sen laatua. Lisäksi liikkuminen nopeuttaa nukahtamista. Säännöllinen liikkuminen auttaa pitämään yllä tasapainoista vuorokausirytmiä, jossa päivän aikainen vireystilamme on hyvä ja yöunien aikana palaudumme seuraavaa päivää varten.

Rauhallinen liikkuminen tai ulkoilu pari tuntia ennen nukkumaanmenoa voi helpottaa nukahtamista. Raskas liikkuminen kovin myöhään kellon aikaan voi sen sijaan heikentää nukahtamista ja unen laatua. Liikkuminen on hyvä ajoittaa omaan päivärytmiin sopivaksi, jotta elimistölle jää vielä muutama tunti aikaa rauhoittua ennen nukkumaanmenoa.

Liikkumisen vaikutukset mielenterveyteen

Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen tuntee itsensä ja tietää omat rajansa. Hyvinvoiva ihminen selviytyy elämään kuuluvista normaaleista tilanteista, myös haasteista, pystyy olemaan mukana yhteisönsä toiminnassa ja huolehtii itselleen tärkeistä ihmissuhteista. Mielenterveys koostuu esimerkiksi stressin hallinnasta, pettymysten sietokyvystä ja kyvystä sopeutua muuttuviin elämän ja arjen tilanteisiin.

Liikkuminen itselleen sopivalla tavalla tuottaa mielihyvää ja onnistumisen kokemuksia ja siten tukee mielenterveyttä. Liikkuminen tukee stressin hallintaa ja kohottaa mielialaa, koska liikkumisen avulla huomion voi helpommin kääntää pois ikävistä ajatuksista.

Liikkumisen aikana aivoissa vapautuu mielihyvää tuottavia hormoneja (endorfiineja) ja säännöllinen liikkuminen edistää endorfiinien erittymistä aivoissa.  Ryhmässä liikkuminen tarjoaa sosiaalista tukea. Lisäksi liikkuminen lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, tukee sosiaalisia taitoja ja vahvistaa itsetuntoa.

Lue myös nämä

Päivittäinen aktiivisuus on pieniä tekoja

Liikkumisen tulisi olla ennen kaikkea kivaa ajanvietettä ja joka tuottaa onnistumisen kokemuksia. Liikkuminen voi koostua monista pienistä palasista pitkin... Lue lisää

Kuinka paljon ja miten pitäisi liikkua?

Säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen tukee nuoren tervettä kasvua ja kehitystä. Jokaiselle löytyy oma tapa liikkua ja kaikki liike on... Lue lisää