Varjo, vaate ja voide suojaavat auringolta

Auringon UV-säteilyn haitallisilta vaikutuksilta voi välttyä suojautumalla. Kun muistaa kolmen v-kirjaimen säännön, pääsee jo pitkälle. Tärkeimmät suojautumiskeinot ovat varjo, vaate ja voide. Lisäksi kannattaa muistaa riittävä nesteytys eli vesi.

Paahdetta kannattaa vältellä varsinkin keskipäivän tunteina. Puolet vuorokauden UV-annoksesta tulee auringon ollessa korkeimmillaan kello 11–15. Vaikka sää olisi puolipilvinen, UV-säteilyä pääsee pilvien läpi kesällä keskipäivän aikaan.

Varjossa UV-säteilyä saa puolet vähemmän kuin auringossa. Paremman suojan saa, jos varjo peittää auringon lisäksi suuren osan taivaasta. Säteily nimittäin siroaa eli taittuu niin, että jopa yli puolet UV-säteilystä tulee tasaisesti koko taivaalta.

Puu, katos tai aurinkovarjo antavat hyvän suojan, ja rannalla voi käyttää aurinkosuojatelttaa. Rannalla, hangella ja veden läheisyydessä säteily on erityisen voimakasta, sillä heijastavat pinnat moninkertaistavat säteilyn.

Auringossa makoilua kannattaa välttää myös siksi, että makuuasennossa UV-säteilyä saa nelinkertaisen annoksen pystyasentoon verrattuna. Liikkeessä säteilylle altistuminen jakautuu tasaisemmin eri ihoalueille.

Tärkeää on muistaa juoda riittävästi, sillä lämpimässä keho tarvitsee tavallista enemmän nestettä.

Verhoudu vaatteisiin

Paras tapa suojata ihoa auringon haitoilta on pukeutua väljiin ja tummiin tai värillisiin vaatteisiin. Vaaleat ja ihoa myötäilevät vaatteet eivät anna yhtä hyvää suojaa. Hyvä materiaali on vaikkapa tiivis puuvillakudos. Hihojen on hyvä ulottua kyynärpäihin ja sortsien tai hameen polviin asti.

Helposti palavat alueet kuten olkapäät, niska ja käsivarret verhotaan paidalla ja hatulla. Lierihattu suojaa myös kasvoja, korvia, nenää ja kaulaa, ja aurinkolasit suojelevat silmiä.

Tehokasta suojaa antavat UV-suojavaatteet. Tekstiilien kudontatapa ja materiaali parantavat niiden suojatasoa tavallisiin vaatteisiin verrattuna. Aurinkosuojavaatteiden etuna on, että niiden kanssa voi uida. Jos vaate kastuu usein, venyy ja kuluu, sen antama suoja heikkenee.

Rasvaa reilusti

Aurinkovoide suojaa ihoa niiltä alueilta, jotka vaatteet jättävät paljaiksi. Voiteet sisältävät suoja-aineita, jotka vähentävät UV-säteilyn pääsyä iholle. Voiteen tarkoitus ei kuitenkaan ole lisätä auringossa oleskelun aikaa, vaan suojata ihoa UV-säteilyn aiheuttamalta rasitukselta.

Rasvaa pitäisi levittää puoli tuntia ennen aurinkoon menoa. Määrässä ei kannata säästellä, sillä aurinkovoiteen teho riippuu suoraan siitä, miten paljon voidetta levittää iholle. Oman kourallisen verran rasvaa on riittävästi.

Toinen kerros voidetta lisätään puolen tunnin auringossa oleskelun jälkeen. Lisävoitelu on tarpeen myös aina uimisen, pyyhkeellä kuivaamisen ja hikoilun jälkeen.

Ruskettunut iho pitää myös suojata voiteilla, sillä rusketus antaa vain hyvin vähän suojaa aurinkoa vastaan.

Suojakerroin vähintään 30

Suojakerroin kertoo tuotteen tehon. Jos aikoo oleskella suorassa auringonpaisteessa, suojakertoimeksi kannattaa valita vähintään 30.

Suurikaan suojakerroin ei kuitenkaan suojaa UV-säteilyltä täysin. Voiteesta huolimatta iho saa sitä enemmän UV-säteilyä, mitä kauemmin auringossa oleskellaan. Aurinkovoidetta on tarkoitus käyttää vähentämään ihon rasitusta, ei pidentämään auringossa vietettävää aikaa.

Välillä on hyvä käydä varjossa tarkistamassa, onko iho alkanut punoittaa. Kirkkaassa valossa muutosta ei välttämättä huomaa.

Aurinkovoidetta valitessa kannattaa varmistaa, että voide suojaa sekä UVA- että UVB-säteilyltä.

Lasit suojaavat näköä

Silmät saavat tehokkaan suojan auringolta, kun käyttää lierihatun lisäksi laadukkaita aurinkolaseja. Hyvät lasit tunnistaa CE-merkistä, UV 400 –merkistä ja lupauksesta, että ne suojaavat UV-säteilyltä sataprosenttisesti. Tehokkaan suojan tarjoavia laseja voi ostaa myös edulliseen hintaan marketeista.

Jos viettää pitkiä aikoja kovassa auringonvalossa, voi silmiin kehittyä myöhemmällä iällä harmaakaihi tai silmänpohjan rappeuma.

Aurinkolaseja tarvitaan myös talvella ja keväällä. Auringossa hohtava lumihanki heijastaa ja moninkertaistaa silmiin tulevan säteilyn. Pahimmillaan liiallinen hohde voi aiheuttaa kivuliaan tulehduksen, jota kutsutaan lumisokeudeksi.