Minä ja muut

Ihminen kasvaa ja kehittyy suhteessa toisiin ihmisiin. Jopa yksin ollessaan ihminen on sidoksissa toisiin ihmisiin ajatustensa kautta. Hyvät ja rakentavat ihmissuhteet täyttävät ihmisen tarpeita rakkauteen ja läheisyyteen, tukeen, luottamukseen, kuulluksi ja huomioiduksi tulemiseen sekä yhteenkuuluvuuteen. Sosiaalinen turvaverkko koostuu luotettavista ihmisistä ja porukoista, joissa on mahdollista olla oma itsensä ja saa tukea omille tarpeilleen. Tällainen turvaverkko on siis tärkeä suojatekijä mielenterveydelle!

Nuoruusiässä ihmissuhteilla on erityisiä tehtäviä. Itsenäistymisen ja oman yksilöllisen identiteetin, rakentumisen myötä on luonnollista, että kaverisuhteiden merkitys korostuu. Huoltajiin taas usein otetaan etäisyyttä ja ristiriidat kotona ovat tavallisia. Hankalista asioista voi olla helpompi puhua ystävälle kuin läheiselle aikuiselle. Tärkeintä on kuitenkin säilyttää yhteys toisiin ihmisiin, vaikka on luonnollista, että ihmissuhteet täyttävät erilaisia tarpeita ja niillä voi olla vaihtelevia tehtäviä elämän varrella.

Pohdittavaa

Ketkä ovat sinulle tärkeimpiä ihmisiä? Mitä ihmissuhteita haluaisit vahvistaa entisestään?

Uusi porukassa

Uuteen koululuokkaan, harrastukseen tai muuhun ryhmään meneminen aiheuttaa lähes kaikissa epävarmuuden tunteita. Mielessä voi olla kysymyksiä, kuten ”Tuntevatko kaikki muut jo toisensa?” ”Mitä he minusta ajattelevat?” Kannattaa muistaa, että epävarmuus on ok ja kaikki kokevat sitä. Uuteen porukkaan menemistä saattaa helpottaa esimerkiksi se, että valmistautuu siihen hakemalla tietoa tilanteesta, johon on menossa ja miettii ennalta miten osallistuu tilanteisiin. Voi olla ihan hyvä juttu esimerkiksi aluksi tarkkailla muita ja siten mennä mukaan porukkaan.

Vinkkejä

Voit miettiä valmiiksi, mitä sanot, kun menet uuteen tilanteeseen tai miten tervehdit muita. Voit myös katseella ja sanattomasti osoittaa, että olet kiinnostunut toisista ja haluat olla heidän kanssaan. Mokia sosiaalisissa tilanteissa sattuu kaikille. Niistä selvitään ja opitaan!

Yksinäisyys

Yksinäisyys ja yksin oleminen ovat eri asioita. Yksin oleminen on tärkeä taito itsenäistymisen kannalta, ja on kaikin puolin ok, niin kauan kuin se tuntuu itsestä hyvältä. Itsekseen pärjäämistä ja asioiden tekemistä itsenäisesti on hyvä harjoitella. Yksinäisyys taas on yksinoloa, joka satuttaa ja saa aikaan pahaa oloa. Sosiaalinen yksinäisyys on sitä, kun ei ole sellaisia ihmisiä, kenelle voisi jutella tai kenen kanssa jakaa asioita. Emotionaalinen yksinäisyys taas on tunnetta siitä, että on yksin, vaikka ympärillä olisikin ihmisiä. Siihen voi liittyy voimakas erilaisuuden tunne tai erillisyyden kokemus muista ihmisistä.

Vinkki

Jos tunnet itsesi yksinäiseksi, muista että olet tärkeä ja arvokas, ja että yksinäisyys ei kestä ikuisesti. Yksinäisyys ei myöskään ole sinun syytäsi. Tärkeää olisi jutella hankalista tunteista ja yksinäisyyden kokemuksesta jollekin. Esimerkiksi perheenjäsenistä, koulun aikuisista tai järjestöjen palveluista löytyy tukea ja kuuntelevia korvia.

Seurustelu ja ihastuminen

Ihmiset kehittyvät eri tahtiin ja ovat erilaisia. Toiset ovat kiinnostuneempia seurustelusta kuin toiset. Ei ole yhtä oikeaa tapaa seurustella. Koska kyseessä on ainutlaatuisten tyyppien keskinäinen suhde, on myös seurustelu juuri heidän näköistään ja tapaistaan. Mitä enemmän seurustellessa jakaa tunteita, odotuksia ja kokemuksia toisen kanssa, sitä paremmin toiseen tutustuu. Seurustelu on monella tapaa ihanaa ja kutkuttavaa, mutta voi aiheuttaa voimakastakin epävarmuutta. Sitä, tuleeko tästä mitään, ei voi tietää muuten kuin kokeilemalla. Seurustellessa on tärkeää arvostaa sekä itseään että seurustelukumppania.

Vinkkejä

Jokainen itse määrittelee omat rajansa ja sen mikä on itselle ok, esimerkiksi mistä haluaa puhua, kuinka lähellä toista haluaa olla, miten haluaa hellyyttä ja rakkautta osoitettavan. On rohkeutta sanoa myös ei, jos tuntuu epämukavalta tai et halua jotakin asiaa. Seurustellessa täytyy myös kunnioittaa toisen rajoja ja kuunnella mitä hän haluaa.

Lue myös Fressiksen artikkeli “10 harhaluuloa seksistä, seurustelusta ja säätämisestä”.

Tunnetaitoja tarvitaan

Tunne- sekä vuorovaikutustaitoja tarvitaan ihmissuhteiden ylläpitämiseksi. Nämä taidot ovat siten keskeisiä myös mielenterveyden kannalta. Vuorovaikutustyylejä ja -taitoja opetellaan elämän varrella muiden ihmisten kanssa. Taitojen oppimisessa myös esimerkin voima on merkittävä. Vuorovaikutustaidot ovat nimensä mukaisesti taitoja, joita voi harjoitella ja kehittää koko elämän ajan. On myös hyvä muistaa että persoonallisuus ja temperamentti sekä vuorovaikutustaidot ovat eri asioita.

Ulospäin suuntautuneen tyypin voi välillä olla hankala pysähtyä kuuntelemaan muita. Toisaalta ujompi kaveri voi olla hyvin taitava tunnistamaan toisten tarpeita ja tunteita. Vuorovaikutustaitoihin kuuluvat esimerkiksi kuuntelemisen taito, jämäkkyys eli taito tunnistaa omia tarpeita ja tavoitteita sekä empatia eli toisten ihmisten tunteiden ja tarpeiden tunnistaminen. Omia vuorovaikutustaitoja kannattaa välillä pysähtyä arvioimaan.

Pohdittavaa

Tervehdinkö toisia? Miten otan kontaktia muihin ihmisiin? Osaanko kuunnella kaveria? Omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistaminen on avain vuorovaikutuksen mestariksi kehittymiseen!