Faktaruutu
- Ihmiset voidaan jakaa pääpiirteissään kuuteen eri ihotyyppiin sen mukaan, kuinka hyvin iho sietää aurinkoa
- Tunnistamalla oman ihotyypin voi oppia, miten auringossa kannattaa käyttäytyä
- Puna- ja vaaleatukkaiset edustavat usein herkimpiä ihotyyppejä ja heillä on korkein ihosyöpäriski
- Myös luomet vaikuttavat ihosyöpäriskiin, minkä vuoksi niitä on hyvä tarkkailla
Ihmisten välillä vaihtelee suuresti, miten kauan he voivat oleskella auringossa palamatta. Aiemmin hankittu rusketus ei vaikuta tuohon aikaan, eivätkä auringonotto tai palaminen karaise ihoa. Rusketuksen antama suoja vastaa suunnilleen aurinkorasvan suojakerrointa 5. Sen sijaan ihmisen ihotyyppi voi olla hyvin herkkä tai paremmin aurinkoa sietävä.
Herkkäihoiset voivat palaa kovassa paahteessa jo kymmenessä minuutissa. He eivät rusketu herkästi, ja heillä on myös muita suurempi riski sairastua pahalaatuiseen ihosyöpään, melanoomaan.
Ihmiset voidaan jakaa karkeasti kuuteen eri ihotyyppiin sen mukaan, miten hyvin iho sietää aurinkoa. Vain harva kuuluu puhtaasti yhteen ihotyyppiin, mutta luokittelusta ja oman ihotyypin tunnistamisesta on silti hyötyä. Luokkien avulla voi oppia, miten auringossa kannattaa käyttäytyä ja kuinka hyvin suojautua.
Punatukkaiset ovat herkimpiä
Helpoin tapa selvittää oma ihotyyppinsä on vastata kahteen kysymykseen:
Palaako ihosi joka kesä ensimmäisinä kertoina auringossa?
Rusketutko oleskeltuasi auringossa?
Kolmannes suomalaisista kuuluu ihotyyppiin I tai II. Ensimmäisen tyypin edustajat ovat hyvin vaaleaihoisia, punatukkaisia ja pisamaisia. He palavat nopeasti eivätkä rusketu lainkaan. Heille rusketuksen hankkiminen onnistuu parhaiten itseruskettavilla voiteilla.
Lasten iho luokitellaan aina herkimpään ihotyyppiin I. Heidän ihonsa on ohut eikä pysty tuottamaan pigmenttiä samalla tavalla kuin aikuisen iho.
Toiseen ihotyyppiin kuuluvat ovat vaaleaihoisia ja vaaleatukkaisia. Heillä on siniset tai vihreät silmät ja he palavat auringossa usein ja ruskettuvat hieman.
Kahden ensimmäisen ihotyypin edustajilla ihosyöpäriski on kaikkein suurin.
Tumma iho vähentää syöpäriskiä
Ruskeatukkaiset ja harmaa- tai ruskeasilmäiset kuuluvat yleensä kolmanteen ihotyyppiin. He kestävät aurinkoa suhteellisen hyvin, palavat joskus ja ruskettuvat herkästi. Nelostyypin edustajien silmät ovat ruskeat ja hiukset ruskeat tai mustat, ihokin on vaaleanruskea. He palavat vain harvoin.
Eurooppalaiset kuuluvat useimmiten neljään ensimmäiseen ihotyyppiin. Suomalaisista kolmasosa edustaa kolmatta ihotyyppiä ja vain joka kymmenes kuuluu neljänteen tyyppiin.
Ihotyyppiin V ja VI kuuluvat ovat tummaihoisia ja –tukkaisia. He kestävät aurinkoa hyvin ja sairastuvat ihosyöpään vain harvoin. Viidenteen tyyppiin kuuluvat ovat ruskeaihoisia ja mustatukkaisia, kuudennen tyypin edustajilla myös iho on musta.
Neljäs ihotyyppi on Etelä-Euroopassa vallitseva. Intiassa ja Pohjois-Afrikassa suuri osa ihmisistä kuuluu ihotyyppiin V, ja ihotyyppi VI on yleisin muualla Afrikassa.
Tarkkaile luomia
Ihotyypin lisäksi ihosyöpäriskiin vaikuttaa luomien määrä. Pohjoismaalaisella aikuisella on keskimäärin 50 hyvänlaatuista pigmenttiluomea. Ihotautilääkärit jakavat pigmenttiluomet jo syntymässä todettaviin luomiin ja myöhemmin ilmaantuviin eli hankittuihin pigmenttiluomiin.
Runsas luomien määrä lisää melanooman riskiä. Ihoaan on hyvä tarkkailla erityisesti silloin, jos on lisäksi herkkäihoinen tai on palanut usein auringossa. Kohonnut riski on myös herkkäihoisilla ja heillä, joiden suvussa joku on sairastanut melanooman.
Jos luomi kasvaa nopeasti, muuttuu ulkonäöltään, haavautuu tai vuotaa verta, kannattaa hakeutua tutkimuksiin. Peilin avulla voi katsoa selkään ja muualle, minne oma katse ei yllä. Jos luomi huolestuttaa, sen poistamista kannattaa harkita yhdessä lääkärin kanssa. Tarvittaessa lääkäri voi lähettää poistetusta luomesta kudosnäytteen tutkittavaksi.