Alkoholi ja riippuvuus

Alkoholi voi aiheuttaa riippuvuutta kuten mikä tahansa aivoissamme mielihyvän tuntemuksia aikaansaava asia. Riippuvuus ilmenee aluksi hyvin pieninä merkkeinä, kehittyen ja voimistuen ajan kuluessa. Alkoholiriippuvuuteen liittyy usein vaikeus hallita alkoholinkäytön aloitusta, käytettyjä määriä tai lopettamista ja se voidaan jakaa kolmeen ryhmään: fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen riippuvuuteen.

Fyysisellä riippuvuudella tarkoitetaan tilaa, jossa elimistö on tottunut jonkin aineen käyttöön. Fyysiseen riippuvuuteen liittyy myös varsin usein vieroitusoireet, kun käyttö pyritään lopettamaan. Psyykkisellä eli henkisellä riippuvuudella tarkoitetaan tottumusta johonkin asiaan tai toimintaan, josta voi olla hankala päästä eroon. Sosiaalinen riippuvuus vastaavasti liittyy saman toiminnan tai tekemisen ympärille kokoontuvien ihmisten aikaansaamaan positiiviseen kokemukseen tai ryhmän synnyttämään paineeseen.

Nuoret ja riippuvuus

Alkoholi voi aiheuttaa riippuvuutta kaikilla kolmella edellä mainitulla tasolla, mutta nuorten näkökulmasta tyypillisimpiä alkoholiin liittyviä riippuvuuksia ovat psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus. Jokainen ihminen on kuitenkin erilainen. Yhdelle riippuvuus voi kehittyä huomattavasti nopeammin kuin jollekulle toiselle ja eri ihmiset ovat eri tavalla herkkiä erilaisille riippuvuuksille.

Nuoret kuuluvat riskiryhmään kaikkien riippuvuuksien suhteen, koska nuoren aivot ovat vielä vahvassa kehitysvaiheessa. Kehittyvät aivot oppivat koko ajan uutta, tottuvat nopeasti uusiin toimintatapoihin ja omaksuvat hyvin nopeasti, mitkä asiat tuottavat mielihyvää. Näiden mekanismien kautta myös jonkin tasoinen riippuvuus alkoholiin voi muodostua jo nuorena.

Psyykkinen riippuvuus

Aivomme pyrkivät aktiivisesti hakemaan mielihyvän kokemuksia. Usein mielihyvää saadaan asioista, joista pidämme, kuten harrastuksista tai muista mielekkäistä ajanvietteistä.

Myös alkoholi synnyttää elimistössä mielihyvän tunteita. Jos harrastuksia tai muita tapoja saada positiivisia, mielihyvää tuottavia kokemuksia ei ole, voi alkoholinkäytöstä muodostua tapa saada näitä tuntemuksia. Jos alkoholinkäytölle ei löydy korvaavaa toimintaa ja tapakäyttöä ei pystytä lopettamaan, voidaan puhua psyykkisestä riippuvuudesta alkoholiin.

Sosiaalinen riippuvuus

Alkoholinkäyttö on usein sosiaalista. Aivan kuten mielihyvän kokemuksiakin, tarvitsemme myös positiivisia sosiaalisia kokemuksia. Alkoholin koetaan usein rentouttavan ja sen kautta helpottavan sosiaalisia tilanteita. Selvinpäin oleva voi kokea olonsa hyvinkin ulkopuoliseksi, jos muut paikallaolijat ovat päihtyneitä. Tästä ulkopuolisuuden tunteesta voi aiheutua paine käyttää alkoholia, jotta tuntisi kuuluvansa joukkoon.

Jos arjessa ei ole tapahtumia ja tilanteita, joissa luontevasti ja itselle mielekkäällä tavalla voidaan kokea yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, voi alkoholinkäytöstä muodostua tilanne, josta näitä tunteita saadaan. Alkoholista voi muodostua yhdistävä voima, joka kokoaa kavereita yhteen ja ajan myötä siitä voi muodostua ainoa tapa, miten yhdessä osataan olla.

Fyysinen riippuvuus

Pitkäaikainen, säännöllinen alkoholinkäyttö voi aiheuttaa myös fyysisen riippuvuuden. Fyysiseen riippuvuuteen liittyy vahvasti alkoholin sietokyvyn eli toleranssin kasvu, jolloin saman vaikutuksen aikaansaamiseksi tarvitaan aiempaa suurempia käyttömääriä. Fyysinen alkoholiriippuvuus paljastuu usein vasta vieroitusoireiden ilmaantuessa, kun alkoholinkäyttö lopetetaan tai kun alkoholia ei voida käyttää siihen totutulla tavalla. Vaikka fyysisen riippuvuuden syntyminen vaatii aikaa, kehittyy se nuorelle helpommin ja nopeammin kuin aikuiselle.