Arkirytmi ja mielekäs arki

Päivä koostuu erilaisista toiminnoista, kuten levosta, syömisestä, harrastamisesta, kavereiden kanssa oleilusta, opiskelusta tai työstä. Näistä peruspilareista huolehtiminen luo rytmin arjelle. Tietyt samanlaisena toistuvat toiminnot, eli rutiinit, tekevät arjesta sujuvaa.

Vuorokauden 24 tunnista olisi hyvä käyttää noin 8 tuntia nukkumiseen ja lepoon, 8 tuntia opiskeluun tai työhön ja 8 tuntia vapaa-aikaan ja mielekkäälle tekemiselle joko yksin tai muiden kanssa. Oman arkirytmin rakentamisessa kannattaa opetella kuulostelemaan itseään: Millainen rytmi sinulle sopii? Saatko riittävästi unta? Jääkö sinulla riittävästi aikaa rentoutumiselle, kavereille ja muulle mielekkäälle tekemiselle?

Mielekäs arki ja harrastukset

Opiskelu tai työ on keskeinen arkea rytmittävä tekijä. Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että näiden lisäksi jokaiseen päivään mahtuisi jotain muuta itselle mielekästä tekemistä päivittäin. Arjen mukavien asioiden ei tarvitse olla suuria tai ihmeellisiä. Pääasia on, että nautit tekemisestä ja se tuottaa sinulle hyvää mieltä.

Mielekästä puuhaa arjessa voivat olla esimerkiksi musiikin kuuntelu, lukeminen, kavereiden kanssa juttelu tai lemmikkien kanssa touhuaminen. Myös erilaiset harrastukset tuovat rytmiä ja mukavaa sisältöä päiviin. Harrastusten kautta voi löytää myös uusia kavereita.

Jos pohdit, mistä voisit löytää itsellesi harrastuksen, voit vaikkapa alkuun kysellä kavereilta vinkkejä tai googlata harrastuspaikkoja omalta alueeltasi. Myös esimerkiksi nuorisotaloilta tai nuorten palveluohjauspisteiltä voi kysellä tietoja oman alueen harrastusmahdollisuuksista. Harrastaa voi myös ilman ohjausta ja varsin edullisesti tai jopa ilmaiseksi. Testaa skeitti- ja skuuttipuisto, uimahalli, lähiliikuntapuisto tai lenkkipolut. Myös esimerkiksi luonnossa retkeily, kirjoittaminen, maalaaminen, piirtäminen tai muut käsityöt sekä erilaiset pelit ovat helppoja tapoja harrastaa.

Rentoutuminen ja luppoaika

Jotta jaksaa arjessa, on tärkeä myös rentoutua välillä. Arjessa kannattaakin ottaa itselleen hetkiä, jolloin ei tarvitse tehdä yhtään mitään. Tällaisina hetkinä puhelimenkin voi laittaa äänettömälle ja pois näkyviltä, ja keskittyä vaan oleilemaan rauhassa. Rentoutuminen ja luppoaika auttavat palautumaan päivän kuormituksesta ja hälinästä. Oleilu, ja sen myötä joskus syntyvä jonkinlainen tylsyyskin, saattavat myös edesauttaa vaikkapa jonkin koulutehtävään liittyvän ongelman ratkaisemista tai synnyttää uusia ideoita esimerkiksi omaan harrastukseen liittyen.

Huomioi nämä arjessa

• Pidä huolta säännöllisistä nukkumaanmeno- ja heräämisajoista. Tutut toistuvat aamutoimet virittävät päivään ja auttavat heräämään.
• Aamutoimien sujuvuutta voi helpottaa laittamalla seuraavan päivän koulutavarat ja vaatteet valmiiksi jo edellisenä iltana. Jos aamupala ei maistu heti aamulla, voit tehdä illalla valmiiksi myös eväsleivät, jotka nappaat mukaasi aamulla.
• Koulupäivän jälkeen voi olla hyvä levähtää hieman ja syödä välipalaa, jotta läksyjen tekoon ja iltapäivälle riittää energiaa.
• Pohdi, mitkä asiat rauhoittavat ja mitkä asiat taas virkistävät sinua. Päiväohjelmaansa on hyvä suunnitella niin, että virkistävät toimet pyrkii sijoittamaan aamuihin ja illalla tekee jotain rauhoittavaa.
• Taita matkat kouluun, kavereille ja harrastuksiin kävellen tai pyöräillen jos mahdollista. Päivän aikana tehty reippailu raikkaassa ulkoilmassa tuo lisää liikettä päiviin, purkaa sopivasti energiaa ja auttaa myös rauhoittumisessa ilta-aikaan.
• Iltapäivä ja alkuilta ovat hyviä aikoja kavereille ja harrastuksille. Jos sinulla on reipastahtisia harrastuksia, kannattaa niiden jälkeen antaa kropalle pari tuntia aikaa rauhoittua ennen nukkumaanmenoa.
• Rauhoita ilta-aika ennen nukkumaanmenoa. Napsauta ruudut kiinni 1–2 tuntia ennen uniaikaa. Illalla sopivan rauhoittavaa puuhaa voi olla esimerkiksi lukeminen tai musiikin kuuntelu.