Piirroskuva hampaasta, jossa on tekstillä havainnollistettu hampaan osat, kruunu, juuri sekä kiille.

Kuinka se, miten syö, näkyy suussa? Eli käytännössä siellä, minne itse ei näe.

Huolellisen puhdistuksen lisäksi suunterveyden a ja o ovat terveellinen ja monipuolinen ruokavalio sekä säännöllinen ateriarytmi. Tälle sivulle on koottu suunterveyden sanastoa, joka auttaa ymmärtämään miksi suun terveydestä huolehtiminen on tärkeää ja mikä merkitys ravitsemuksella on suunterveydelle.

Suun ja hampaiden terveys vaikuttaa koko kehon terveyteen. 

Säännöllinen ruokailu suojaa hampaitasi

Säännöllinen ateriarytmi on keskeistä suunterveydelle: se rytmittää ruokailuja, jolloin suulle tulee myös lepohetkiä. Säännöllinen syöminen auttaa siihen, ettei tee mieli napostella niin paljoa. Monelle säännöllisen syömisen ohjenuorana toimii 4-5 aterian päivärytmi eli aamupala, lounas ja päivällinen ja niiden välissä tarvittaessa 1-2 välipalaa. Aterioiden välissä on hyvä pitää taukoa syömisestä 3-4 tuntia, jotta keho ehtii sulattaa ruoan, ja jotta hampaat eivät joudu jatkuvan happohyökkäyksen kohteeksi. Happohyökkäyksen aloittaa suussa lähes jokainen syömis- ja juomiskerta ja jos hampaat eivät saa siitä yhtään taukoa, johtaa se lopulta niiden reikiintymiseen.

Happohyökkäys kuluttaa hammasta

Happohyökkäyksellä tarkoitetaan tapahtumasarjaa, jossa suun bakteerit tuottavat sokereista ja hiilihydraateista happoja. Nämä hapot liuottavat hammaskiilteestä mineraaleja, jotka suojaavat hammasta, eli tavallaan hammas kuluu. Hammaskiille on kovakudosta, joka peittää hampaan näkyvää osaa eli kruunua ja suojaa sen alla olevaa pehmeämpää hammasluuta. Edellä kuvattua hammaskiilteen kulumista kutsutaan hammaseroosioksi, eikä kulunutta kiillettä saa enää takaisin. Hampaita kuluttavia happoja muodostuu tiettyjä ruoka-aineita syömällä helpommin kuin toisista. Tällaisia ruoka-aineita ovat esimerkiksi sokerilla makeutetut karkit ja leivonnaiset, sokeripitoiset juomat, sokeroidut murot, perunalastut sekä hillot, marmeladit ja kuivatut hedelmät.

Erityisen haitallinen yhdistelmä suunterveyden kannalta ovat sokeriset ja happamat ruoka-aineet. Tällaisia ovat virvoitus- ja energiajuomat, mehut, sitrushedelmät ja monet alkoholijuomat. Happojen vaikutusta hampaisiin voi vähentää esimerkiksi huuhtelemalla suun vedellä tai maidolla happamien ja sokeristen ruoka-aineiden syömisen jälkeen tai pureskelemalla juustoa. Yksi hyvä tapa säästää hammaskiillettä kulumiselta on ajoittaa sokeristen ja happamien ruokien syöminen aterioiden yhteyteen napostelun sijaan ja käyttää ksylitolituotteita aterian jälkeen.

Hampaiden reikiintyminen

Reikiintyminen eli kariesvaurio syntyy, kun hammaskiilteestä kuluu pois hammasta suojaavia mineraaleja ja kuluma etenee kiilteen läpi. Se, miten reikiintyminen etenee, on yksilöllistä ja riippuu syljen ominaisuuksista sekä ruoka- ja suuhygieniatottumuksista.

Hampaille ystävällisin janojuoma on vesi

Vettä voi huoletta hörppiä pitkin päivää, koska se on happamuudeltaan neutraalia. Nesteitä on muutenkin hyvä juoda päivittäin noin 1-1.5 litraa. Ruokajuomaksi on suositeltavaa valita rasvaton maito, piimä tai vesi. Täys- ja tuoremehut ovat happamia, joten niitä ei tulisi juoda enempää kuin yksi lasillinen päivässä, ja sekin aterian yhteydessä. Lue lisää juomisesta Fressiksen tietopankista.

Sylki suojaa hampaita

Sylki suojelee hampaita kiilteen kulumiselta neutraloimalla suun happamuutta ja auttamalla mineraaleja palaamaan takaisin hampaan pintaan. Pureskelu on paras syljenerityksen lisääjä. Siksi esimerkiksi tuoreiden ja kokonaisten hedelmien ja kasvisten kuten porkkanan syöminen ja ksylitolipurkan jauhaminen on erityisen hyväksi hampaille, koska niitä pureskellessa suussa erittyy paljon sylkeä.

Ksylitoli ehkäisee happohyökkäyksen

Ksylitoli suojaa hampaita ja estää hampaiden reikiintymistä ehkäisemällä happohyökkäyksen ja reikiä aiheuttavien bakteerien toimintaa suussa. Siksi ksylitolituotteita olisi hyvä käyttää aina aterioiden ja välipalojen jälkeen, kuitenkin vähintään 5g päivässä. Määrä vastaa 6 täysksylitolipurkkatyynyä. Ksylitoli ei kuitenkaan korvaa hampaiden puhdistamista.

Hampaat harjataan vähintään kaksi kertaa päivässä

Hampaat puhdistetaan huolellisesti vähintään kaksi kertaa päivässä harjaamalla niitä pehmeällä harjalla ja fluorihammastahnalla. Fluori auttaa hammaskiilteen uudelleen mineralisoitumisessa ja myös estää mineraalien liukenemista hampaan pinnalta. Harjauksen lisäksi hammasvälit on suositeltava puhdistaa päivittäin hammaslangalla tai hammasväliharjalla. Happaman ruoan tai juoman nauttimisen jälkeen on hyvä odottaa vähintään puoli tuntia ennen hampaiden harjaamista. Puhdas hampaan pinta ei reikiinny ja siksi huolellinen hampaiden puhdistus kaksi kertaa päivässä on paras tapa ehkäistä reikiintymistä.

Myös nuuskattomuus ja tupakoimattomuus edistää suun terveyttä

Nuuska ärsyttää suun limakalvoja ja voi aiheuttaa limakalvovaurion. Useimmat limakalvovauriot parantuvat, kun nuuskaamisen lopettaa, mutta jotkin vauriot voivat olla pysyviä. Esimerkiksi nuuskaamisesta johtuva hampaiden kiinnityksen löystyminen, ienten vetäytyminen ja hampaiden kaulan paljastuminen ovat muutoksia, jotka eivät palaudu. Hampaan paljastunut juuri on altis reikiintymiselle ja ikenet alttiimpia tulehduksille. Tupakoijilla on tupakoimattomia useammin hammaskiveä. Nuuskaaminen ja tupakointi saavat myös hengityksen haisemaan ja aiheuttavat kosmeettisia haittoja värjäämällä hampaat ja ienalueet kellertäväksi. Apua nuuskan käytön tai tupakoinnin lopettamiseen saat Fressiksestä.

Testaa ja päivitä tietosi I Love Suu- testeillä suun terveydestä:

Kuinka ravinto vaikuttaa suun terveyteen?

Suun ja hampaiden hoito

Suun limakalvosairaudet