Haitat hedelmällisyyteen ja raskauteen

Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöllä on haittaavia vaikutuksia seksuaaliterveyteen, hedelmällisyyteen ja raskaaksi tulemiseen sekä raskauteen. Lisäksi siitä on haittaa raskauden aikana sikiölle sekä syntyneelle lapselle raskauden jälkeen. Raskautta suunnittelevan tai jo raskaana olevan, tupakka- ja nikotiinituotteita käyttävän äidin kannattaa ajoissa suunnitella käytön lopettamista. Siihen on saatavilla apua ja tukea!

Haitat seksuaaliterveyteen

Tupakka- ja nikotiinituotteiden sisältämä nikotiini heikentää verenkiertoa koko elimistössä ja vaikuttaa myös hermoston toimintaan. Nämä vaikutukset näkyvät myös sukuelinten alueella ja tupakointi voi heikentää muun muassa miehen erektiota. Tupakointi voi madaltaa testosteroni -hormonin tasoa, joka saattaa osaltaan lisätä erektiohäiriön riskiä tupakoitsijoilla. Naisella tupakoinnin aiheuttamat muutokset verisuonissa voivat vaikuttaa esimerkiksi limakalvojen heikentyneeseen kostumiseen kiihottumisen aikana.

Tupakoinnilla tiedetään olevan yhteys myös limakalvojen toimintakykyyn, minkä seurauksena limakalvojen tarjoama suoja esimerkiksi sukuelinten infektioita ja seksitauteja vastaan heikkenee. Ihmisen papilloomavirusinfektio (HPV) voi aiheuttaa kondyloomaa ja kohdunkaulansyöpää sekä sen esiasteita.  Yleensä infektio paranee nuorilla ajan kuluessa itsekseen. Tupakointi kuitenkin hidastaa infektion paranemista ja siten virus ehtii todennäköisemmin aiheuttaa solumuutoksia.

Tupakointi vaikuttaa myös joidenkin hormonaalisten ehkäisymenetelmien turvalliseen käyttöön, koska ne voivat joissain tapauksissa lisätä esimerkiksi verisuonitukosten riskiä.

Haitat hedelmällisyyteen

Tupakoinnin vaikutukset hedelmällisyyteen

Tupakointi heikentää hedelmällisyyttä ja raskaaksi tulon todennäköisyyttä sekä naisilla että miehillä ja joillakin se voi estää raskaaksi tulon kokonaan. Tupakan haitallisista aineista nikotiinia on tutkittu eniten ja tarkasteltu sen vaikutuksia hedelmällisyyteen

Tupakointi huonontaa siemennesteen laatua monin tavoin. Se muun muassa vähentää siittiöiden määrää siemennesteessä ja se voi vaikuttaa miehen testosteronitasoihin. Naisella tupakointi vaikuttaa hormonitasoihin, jotka säätelevät mm. kuukautiskiertoa ja vaikuttavat siten raskauden onnistumiseen. Tutkimuksissa hedelmöityshoitojen tulokset ovat heikompia, jos nainen tupakoi, mutta yksiselitteistä näyttöä miehen tupakoinnin vaikutuksesta hedelmöityshoitojen tuloksiin ei ole.

Tupakoinnin määrä ja kesto vaikuttavat raskauden onnistumiseen. Mitä pidempään tai enemmän on tupakoinut, sitä pidempään raskauden onnistuminen kesti useissa tutkimuksissa. Tupakoinnin haitat hedelmällisyyteen ja seksuaaliterveyteen eivät yleensä ole pysyviä etenkään nuorilla, mutta niiden palautuminen käytön lopettamisen jälkeen ei tapahdu hetkessä.

Nuuskan käytön vaikutukset hedelmällisyyteen

Nuuskan käytön osalta vaikutukset siemennesteen laatuun ovat samankaltaisia kuin tupakoitsijoilla, mutta tutkimuksia on vähän ja tulokset eivät ole täysin yhteneviä. Nuuskan käytön vaikutus näyttäisi olevan yhteydessä käytön määrän.

Sähkösavukkeen käytön vaikutukset hedelmällisyyteen

Sähkösavukkeissa eli vapeissa käytettävien nesteiden koostumukset vaihtelevat, eikä näiden aineiden vaikutuksia vielä täysin tunneta. On jonkin verran tutkimustietoa siitä, että miehillä sähkösavukkeen käyttöön liittyy matalampi siittiötaso. Myös nikotiinittomat sähkösavukenesteet voivat vaikuttaa esimerkiksi hormonitasoihin. Naisilla pelkän sähkösavukkeen käytön vaikutuksia hedelmällisyyteen ei tiedetä riittävästi.

Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön haitat raskauden aikana

Raskauden aikana istukka yhdistää äidin ja kohdussa kehittyvän lapsen elimistöt. Se huolehtii sikiön ravinnon- ja hapensaannista, sekä sikiön muusta aineenvaihdunnasta. Tupakan sisältämät haitalliset aineet siirtyvät suurelta osin istukan kautta sikiön verenkiertoon. Parhaiten tiedetään tutkimusten perusteella nikotiinin vaikutuksista sikiöön, mutta kaikkien muiden myrkkyjen vaikutuksia sikiöön ei vielä tunneta.

Nikotiini supistaa istukan verisuonia ja sitä kautta heikentää istukan toimintaa ja aineenvaihduntaa äidin ja vauvan välillä. Heikentynyt istukan toiminta vaikuttaa epäedullisesti sikiön hyvinvointiin ja kasvuun. Tupakoivien äitien vastasyntyneet lapset ovat muita pienipainoisempia ja heillä myös pään ja aivojen koko on ei-tupakoivien äitien lapsia pienempi.

Tupakointi raskauden aikana

Äidin polttamien savukkeiden määrä vaikuttaa olevan yhteydessä kasvun hidastumiseen: mitä enemmän äiti tupakoi, sitä enemmän kasvu hidastuu. Tupakointi vaikuttaa vauvan kasvun lisäksi keuhkojen, aivojen ja verisuonien kehitykseen.  Tupakan sisältämä häkä heikentää myös vauvan keuhkoja. Tupakoivien äitien lapset syntyvät myös muita ennenaikaisemmin.

Äidin tupakointi voi vaikuttaa myös muuten raskauden kulkuun. Äidin tupakointi lisää keskenmeno- ja kohtukuolemariskiä. Myös kohdunulkoisia raskauksia on tupakoivilla äideillä enemmän. Sekä miehen että naisen tupakointi voi lisätä keskenmenon riskiä. Tutkimusten mukaan myös keskenmenon riskin lisääntyminen on yhteydessä tupakoinnin määrään.

Myös odottava äiti itse sairastaa enemmän raskausaikana, mikäli hän tupakoi. Raskaus itsessään on tila, jossa äiti on alttiimpi saamaan esimerkiksi laskimotukoksia, mutta tupakointi lisää tätä riskiä entisestään. Myös muut verisuonitukokset ovat yleisempiä tupakoivilla äideillä tupakoimattomiin verrattuna. Tupakointi lisää myös todennäköisyyttä sairastua moniin muihin sairauksiin, esimerkiksi infektiotauteihin, myös raskausaikana. Tupakoivat äidit saavat tupakoimattomia useammin sairaalahoitoa raskausaikana.

Nuuskan käyttö raskauden aikana

Raskaudenaikaisesta nuuskan käytöstä on vähemmän tutkimustietoa, mutta kertyneen tiedon perusteella tupakoinnin lailla se lisää vauvan syntymistä ennenaikaisesti, kohtukuoleman ja vauvan kasvun hidastumisen riskiä. Nuuskan haitalliset vaikutukset tulevat erityisesti nikotiinista. Nuuskaavien äitien veren nikotiinipitoisuudet voivat olla jopa suurempia kuin tupakoivien äitien, ja siten nikotiinin haittavaikutuksetkin voivat olla moninkertaisia.

Sähkösavukkeen käyttö raskauden aikana

Sähkösavukkeen eli vapen käytön vaikutuksista sikiöön on vasta vähän tutkimustietoa, eikä tutkimuksia ihmisillä raskausaikana ole. Sähkösavukkeissa käytettävien nesteiden koostumukset voivat vaihdella suuresti, eikä niitä valvota. Kaikkien tunnettujenkaan aineiden vaikutuksista ei tiedetä, joten myöskään sähkösavuketta ei suositella käytettäväksi raskausaikana, vaikkei se sisälläkään samoja haitallisia aineita kuin perinteinen tupakka (mm. häkä ja muut palamistuotteet).

Tutkimukset eläimillä ovat osoittaneet, että raskaudenaikaisella sähkösavukkeen käytöllä ja nikotiinilla on haitallisia vaikutuksia esim. sikiön kehittyvään keuhkokudokseen, hermostoon ja verisuonistoon. Myös nikotiinittomilla sähkösavukenesteillä on todettu haitallisia vaikutuksia solujen toimintaan, ne voivat muuttaa esimerkiksi perimää (DNA), minkä vaikutuksia kehittyvään sikiöön ei tunneta.

Passiivinen tupakointi raskauden aikana

Passiivinen tupakointi tarkoittaa altistumista tupakansavulle, vaikka ei itse tupakoisi (esimerkiksi oleillessa tupakoivien läheisyydessä). Sen raskaudenaikaiset vaikutukset sikiön ja syntyvän lapsen terveyteen ovat osin ristiriitaiset, mutta näyttäisi siltä, että myös passiivinen tupakointi lisää ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Ei tiedetä varmasti, heikentääkö pelkkä passiivinen tupakointi sikiön kasvua. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että äidin tupakointi heikentää sikiön kasvua entisestään, mikäli sikiö altistuu myös passiiviselle tupakoinnille. Isän tupakointi raskauden suunnitteluvaiheessa tai raskausaikana ei näyttäisi vaikuttavan ennenaikaiseen synnyttämiseen tai lapsen pienipainoisuuteen.

Käytön haitat syntynelle lapselle

Jos äiti on tupakoinut raskauden aikana, voi vastasyntyneellä olla nikotiinin vieroitusoireita syntymän jälkeen. Äidin tupakointi lisää ennen aikaista synnytystä ja vauvan pienipainossuutta. Näillä lapsilla on enemmän terveysongelmia täysiaikaisena tai normaalipainoisena syntyneisiin verrattuna. Kätkytkuolema on harvinainen vastasyntyneen, muuten terveen vauvan selittämätön kuolema, jonka riskiä lisää äidin raskaudenaikainen tupakointi.

Vaikka itse raskaus ja synnytys olisivat sujuneet normaalisti, voi äidin raskaudenaikaisen tupakoinnin vaikutukset olla havaittavissa lasten terveydessä vielä pitkään syntymän jälkeen. Tupakoineen äidin lapset käyvät muita useammin lääkärin vastaanotolla tai joutuvat sairaalahoitoon. Äidin raskaudenaikainen tupakointi on yhteydessä muun muassa lapsuuden ajan lihavuuteen, käytös- ja keskittymishäiriöihin sekä sydän- ja verisuonitauteihin.

Raskausaikana tupakoineiden äitien lapsilla on tutkimusten mukaan enemmän astmaa ja allergioita. He sairastavat muita enemmän myös mm. korvatulehduksia. Myös isän raskaudenaikaisen tupakoinnin on osoitettu olevan yhteydessä lapsuusiän sairasteluun, ja näillä lapsilla on todettu enemmän esimerkiksi astmaa.

Äidin raskaudenaikaisen tupakoinnin vaikutukset voivat ulottua aina aikuisuuteen saakka. Esimerkiksi siemennesteen laatu voi olla heikompi miehillä, joiden äiti oli tupakoinut raskausaikana.

Passiivisen tupakoinnin haitat lapselle

Vanhempien tupakointi ja tupakansavu lisää vastasyntyneen kätkytkuoleman riskiä. Jos vanhemmat tupakoivat, vauvan kanssa samassa sängyssä nukkumista ei suositella, koska myös sen on todettu lisäävän riskiä. Kätkytkuoleman syitä ei tunneta, mutta tupakansavulle altistumisen epäillään vaikuttavan vauvan hengityselimistön säätelyyn epäsuotuisasti.

Imetys on tärkeää vastasyntyneen ravinnonsaannin, kiintymyssuhteen muodostumisen ja äidiltä saatujen vasta-aineiden antaman suojan vuoksi. Tupakointi vaikuttaa myös imetyksen onnistumiseen: se muuttaa rintamaidon koostumusta ja vähentää maidontuotantoa. Tupakoivat äidit imettävät usein lyhyemmän aikaa ei-tupakoiviin äiteihin verrattuna.

Nikotiinia kulkeutuu myös rintamaitoon, mitä kautta se voi aiheuttaa vauvalle mm. selittämätöntä voimakasta itkuisuutta (koliikkia) ja vähentää unen määrää. Nuuskan ja sähkötupakan imetyksen aikaisen käytön vaikutuksista vastasyntyneeseen ei ole tutkimuksia, mutta voi olettaa niiden sisältämä nikotiini kulkeutuu samalla tavalla äidin rintamaitoon.

Äidin tupakointi voi lisätä lasten riskiä aloittaa tupakointi nuoruudessa.

Miten tuotteita käyttävän tulisi toimia, jos suunnittelee raskautta tai on raskaana?

Mikään tupakka- tai nikotiinituote ei ole turvallinen raskausaikana. Sekä naisen että miehen kannattaa lopettaa tuotteiden käyttö jo raskautta suunnitellessa useampi kuukausi ennen ehkäisyn pois jättämistä. Tällöin tupakoinnin aiheuttamat muutokset seksuaaliterveyteen ehtivät vähentyä. Tupakoinnin lopettaminen kannattaa kuitenkin vielä raskauden kaikissa vaiheissa. Mitä aikaisemmin äiti lopettaa, sitä todennäköisemmin raskaus sujuu normaalisti ja sikiö kasvaa ongelmitta.

Raskausaikana suositaan ei-lääkkeellistä hoitoa nikotiiniriippuvuuteen. Puolison tai muun läheisen tuki on erityisen tärkeää. Savuttomuuden todennäköisyys kasvaa, jos myös puoliso tai läheiset ihmiset lopettavat erilaisten nikotiinituotteiden käytön. Pariskunnan tai läheisen kannattaakin pyrkiä lopettamiseen yhdessä. Myöskään nikotiinitonta sähkösavuketta ei suositella käytettäväksi, koska siinä käytettävät nesteet sisältävät nikotiinin sijaan muita sikiön kehitykselle haitallisia aineita. Jos äidin nikotiiniriippuvuus on hankala-asteinen, eikä lopettaminen onnistu lääkkeettömin keinoin, voidaan joskus harkita myös lyhytaikaista nikotiinikorvaushoitoa lääkärin kanssa.

Tupakka- ja nikotiinituotteiden lopettaminen kannattaa aina, koska sillä on suotuisa vaikutus seksuaaliterveyteen, mutta myös kaikkeen muuhun terveyteen! Tukea lopettamiseen voi saada esimerkiksi neuvolasta. Myös monilla nettisivuilla on tarjolla tietoa ja tukea tupakoinnin lopettamiseen. On kehitetty myös sovelluksia älypuhelimeen, joiden tarkoituksena on tarjota tukea tupakoinnin lopettamiseen ja savuttomana pysymiseen. Katso Fressiksen lopettamisen tuen sisällöt.