Stressin kanssa pärjääminen

“Elämä, raha, opiskelu, ihmissuhteet, harrastukset, asuminen, tulevaisuus…” Lista on pitkä, kun nuorilta kysytään, mikä heitä stressaa. Stressistä, paineista ja uupumuksesta keskustellaan nykyisin paljon. Sanotaan, että yhä nuoremmat kokevat paineita suoriutua ja menestyä elämässä. Toisaalta niitäkin nuoria, jotka eivät koe stressiä tällä hetkellä juuri mistään, löytyy varmasti. Stressin kokeminen on siis hyvin yksilöllistä.

Mitä se stressi oikeastaan on? Stressiä voi aiheuttaa elämässä melkein mikä tekijä tahansa. Myös myönteiset tapahtumat ja muutokset (vaikkapa seurustelun aloittaminen, uuden opiskelupaikan saaminen jne.) voivat kuulua stressin aiheuttajiin. Parhaimmillaan stressi on myönteistä ja se valmistaa ihmistä huippusuorituksiin ja haastaviin tilanteisiin aktivoimalla aivojen sympaattista hermojärjestelmää. Esimerkiksi ennen tärkeää esiintymistä tai vaikkapa koetilannetta stressi tuntuu usein kohonneena sykkeenä tai jännityksenä kehossa.

Haitallisella stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa yksilöön kohdistuvat vaatimukset ovat suuremmat kuin käytettävissä olevat voimavarat. Pitkään jatkuessaan haitallinen stressi on monin tavoin vahingollista terveydelle ja mielenterveydelle. Pitkäaikaisen, haitallisen stressin voi tunnistaa erilaisista merkeistä. Stressi voi näkyä ja tuntua esimerkiksi univaikeutena, hankaluuksina ihmissuhteissa, ärtyneenä sekä matalana mielialana tai jatkuvana huolien vatvomisena omassa päässä.

Haitallista stressiä kokee varmasti meistä jokainen jossakin vaiheessa elämää. Stressin kanssa pärjäämistä voi harjoitella, ja stressaavista elämäntilanteista päästä eteenpäin. Stressikin päättyy aikanaan!

Vinkkejä

5 vinkkiä stressin helpottamiseksi:

  • Jaa huolet! Ensimmäiseksi kannattaa sanoa stressiä aiheuttavat asiat ääneen jollekin toiselle. Jo hankalien tunteiden sanoittaminen usein vähentää kuormitusta.
  • Pyri eroon vatvomisesta. Huolien liiallinen vatvominen on tutkimusten mukaan usein haitallista, ja aiheuttaa mielialan laskua. Vatvomisesta voi päästä eroon suuntaamalla huomion muihin asioihin, esim. liikuntaan, musiikin kuunteluun tai muuhun mieluisaan tekemiseen. Myös “huoliajan” määrittelystä voi olla apua: Lupaa itsellesi vaikka 20 minuuttia päivässä, jolloin saat luvan kanssa pohtia huoliasi. Jos huolet tulevat mieleesi tämän ajan ulkopuolella, kirjoita ne ylös ja palaa niihin jälleen “huoliajalla”.
  • Lataa akkuja. Keskity mukaviin ja rentouttaviin asioihin, jotta keho ja mieli palautuvat arjen velvollisuuksista.
  • Tee hyvää muille. Pienten hyvien tekojen osoittaminen muille antaa myös omaan elämään merkitystä ja mielekkyyttä.
  • Muista huumori! Yhdessä nauraminen lieventää stressiä ja vähentää jännitteitä ihmisten välillä.

 

Lue myös blogaus stressistä Nuorten mielenterveysseura – Yeesin  nettisivuilta.