Auringon hyödyt ja haitat

Pitkän ja pimeän talven jälkeen kevätaurinko tuntuu ihanalta. Elämä helpottuu, kun lämpömittarin lukemat kasvavat, paksut talvivaatteet voi jättää kaappiin ja pukeutua kevyemmin. Valosta ja lämmöstä kannattaa nauttia ja ottaa ilo irti auringon piristävästä vaikutuksesta.

Silmille näkyvä valo nostaa vireystilaa, ja valossa kannattaa oleskella varsinkin aamuisin. Silloin mieli virkistyy ja yöunen laatu paranee, koska valo tahdistaa elimistön sisäistä kelloa.

D-vitamiinia ruoasta ja auringosta

Aurinko on hyvä d-vitamiinin lähde. D-vitamiinia syntyy iholla UV- eli ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta. Vitamiini on elintärkeä, ja siksi sen riittävästä saannista on hyvä huolehtia.

D-vitamiinia tarvitaan luuston vahvistamiseen, ja sen on todettu myös ehkäisevän monia sairauksia. Vaaleaihoinen suomalainen saa riittävän annoksen d-vitamiinia, kun oleskelee huhti–syyskuussa auringossa vartin verran kolmesti viikossa. Kasvojen ja käsien on oltava paljaana ja UV-indeksin yli kolme.

D-vitamiinia saa myös kalasta ja d-vitamiinilla täydennetyistä elintarvikkeista kuten maitotuotteista. Talvella d-vitamiinia on tarpeen ottaa lisäksi pillereinä.

Iho vanhenee

Moni tavoittelee kesäisin kaunista rusketusta. Värin muutos kertoo, että ihon uloin kerros, orvaskesi, on vaurioitunut ja pigmentinmuodostus on vilkastunut. Muutoksen tarkoituksena on suojella ihon syvempiä kerroksia haitalliselta UV-säteilyltä.

Runsas oleskelu auringossa saa ihon muuttumaan myös paksummaksi. UV-säteilyn vaikutukset kertyvät ihon muistiin koko elämän ajan. Vuosien kuluessa iho vanhenee ennenaikaisesti, veltostuu ja rypistyy.

Syynä on se, että auringon UV-säteet vahingoittavat elastaania, eikä iho enää pysy kimmoisana. Rypyt ovat yleisimpiä näkyvillä alueilla kuten kasvoissa, niskassa ja käsissä, koska ne altistuvat auringolle eniten.

Aurinko voi aiheuttaa tummia läiskiä ihoon, jos pigmentti vaurioituu pysyvästi. Iho muuttuu myös entistä karheammaksi. Tupakointi kasvattaa auringon ihoa vanhentavaa vaikutusta.

UV-säteily altistaa syövälle

Auringon UV-säteilylle altistuminen on tärkein ihosyövän riskitekijä. Yleisimpien ihosyöpien eli okasolu- ja tyvisolusyövän riski lisääntyy, jos tavoittelee kestorusketusta ympäri vuoden, vaikka iho ei palaisikaan. Tyvi- ja okasolusyövät ovat useimmiten hyvälaatuisia. Niihin sairastuvat yleensä iäkkäät ihmiset, koska taudit syntyvät pitkäaikaisen aurinkoaltistuksen seurauksena.

Palaminen lisää melanooman riskiä

Huomattavasti harvinaisempi sairaus on melanooma, joka kehittyy usein vartalon tai raajojen ihoon. Vaikka ihosyövät yleensä ovat iäkkäämpien ihmisten sairauksia, nuoret aikuiset voivat kuitenkin sairastua melanoomaan.

Lapsena ja nuorena saadut suuret UV-annokset ja ihon toistuva palaminen kasvattavat mahdollisuutta sairastua melanoomaan myöhemmin. Koko elämän UV-annoksesta saadaan yleensä 25 prosenttia 19 vuoden ikään mennessä.

Melanooma on lisääntynyt rajusti kaikissa valkoihoisen väestön maissa. Suomessa tautia esiintyy viisi kertaa enemmän kuin 1950-luvun alussa. Syynä yleistymiseen on, että ihmiset viettävät runsaasti aikaa auringossa vähissä vaatteissa.

UV-säteilyltä ja sen syöpäriskeiltä on kuitenkin helppo suojautua. Kannattaa valita ihoa suojaavat vaatteet, pysytellä keskipäivällä varjossa ja käyttää aurinkorasvaa. Oikealla suojautumisella jopa 95 prosenttia ihosyövistä on estettävissä.