Alkoholin sosiaaliset haitat

Alkoholin käytöllä pyritään usein siihen, että käyttäytyminen muuttuisi ulospäinsuuntautuneemmaksi, eivätkä uudet sosiaaliset tilanteet aiheuttaisi liikaa jännittyneisyyttä. Alkoholin vaikutukset eivät kuitenkaan läheskään aina ole toivotunlaisia. Päihtymisestä voi aiheutua huomattavaa haittaa niin käyttäjälle itselleen, käyttäjän seurassa oleville kuin myös täysin sivullisille ihmisille. Toisen ihmisen alkoholin käytöstä aiheutuvat haitat näyttäytyvät muille usein normaalista poikkeavaksi muuttuneena epäsopivana käytöksenä.

Alkoholin vaikutus persoonallisuuteen

Ihminen saattaa normaalisti olla hyvin hiljainen, ujo ja sisäänpäin kääntynyt, mutta alkoholin vaikutuksen myötä persoonallisuus saattaa muuttua täysin päinvastaiseksi ja ihmisestä tulee puhelias ja ulospäin suuntautunut. Toiset ihmiset taas muuttuvat humalassa epämiellyttäviksi ja arvaamattomiksi. Ennalta on kuitenkin mahdotonta arvioida, miten alkoholi juuri sillä kerralla vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen, koska lopputulokseen vaikuttaa moni asia mm. mieliala, käytetyn alkoholin määrä ja kuinka nopeasti alkoholi on juotu.

Alkoholin vaikutus mielialaan ja käyttäytymiseen

Jos alkoholia käyttävä henkilö on jo lähtökohtaisesti huonolla tuulella, voi alkoholi korostaa entisestään huonoa mielialaa, vaikka käytöllä haettaisiin positiivisempaa mieltä. Alkoholi myös laskee verensokeria. Näin käy etenkin, jos syöminen unohtuu alkoholin käytön seurauksena tai käytetyt alkoholimäärät ovat suuria. Alhainen verensokeri voi aiheuttaa ärtyneisyyttä, riitaisaa tai muutoin epätavallista käytöstä. Koska alkoholia käytettäessä voi tulla valvoneeksi tavallista myöhempään, tuo oman lisänsä yhtälöön myös väsymys, joka heikentää muun muassa huomio-, keskittymis- ja arviointikykyämme.

Alkoholi heikentää kontrollia ja arvostelukykyä omaa toimintaamme kohtaan sekä lisää impulsiivisuutta. Tämä yhdistettynä edellä mainittuihin mielialaan ja käyttäytymiseen vaikuttaviin tekijöihin voi aiheuttaa negatiivisia seurauksia, joista osallisiksi joutuvat usein ympärillä olevat ihmiset. On varsin tavallista, että alkoholin vaikutuksen alaisena tulee sanoneeksi tai tehneeksi harkitsemattomia asioita, joista voi syntyä mielipahaa, riitoja tai tappeluita. Kohteena saattavat olla juuri ne ihmiset, joista eniten välitämme.

Oma riskinsä on myös siinä, jos alkoholin käytöstä johtuva negatiivinen käytös kohdistuu täysin sivullisiin ihmisiin. Tuntemattomien ihmisten reaktioita ja tapahtumista aiheutuvia seurauksia on mahdotonta ennakoida. Näin on etenkin silloin, jos myös toinen osapuoli on päihtynyt.

Alkoholi ja seksuaalikäyttäytyminen

Alkoholi poistaa estoja, vahvistaa tunnetiloja ja saatamme tehdä valintoja, joihin selvin päin emme olisi vielä valmiita. Seksi ja oma seksuaalisuus ovat herkkiä asioita, joissa ei tulisi tehdä hätiköityjä valintoja. Huonoista valinnoista voi seurata huonoja kokemuksia ja katumusta, jotka saattavat jatkossa vaikuttaa suhtautumiseemme seksiin ja omaan seksuaalisuuteemme.

Muiden ihmisten alkoholinkäytöstä aiheutuvat haitat

Voimme itse vaikuttaa omiin valintoihimme, mutta aina emme muiden ihmisten valintoihin. Jos jonkun läheisen ihmisen alkoholinkäyttö tai siitä aiheutuva käytös on epäsopivaa, pitää asiasta aina puhua. Jos läheisesi käyttää alkoholia mielestäsi liian usein, kannattaa asia ottaa puheeksi ennen kuin alkoholin käyttö tavallisesti alkaa tai, jos se ei ole mahdollista, mahdollisimman pian aloittamisen jälkeen. On hyvä kuitenkin muistaa, että alkoholi vaikuttaa ihmisen ajatteluun, muistiin ja reaktioihin. Vahvasti päihtyneen kanssa alkoholin käytöstä keskusteleminen voi olla vaikeaa ja joskus jopa mahdotonta. Siksi asiasta kannattaakin keskustella myöhemmin, kun ihminen ei ole alkoholin vaikutuksen alaisena.

Aina toisen alkoholinkäyttöön ei kuitenkaan ole helppoa tai edes mahdollista puuttua. Näissäkään tilanteissa ei asian kanssa pidä jäädä yksin, vaan pyrkiä löytämään ihminen, jonka kanssa voisi keskustella ja omia tuntemuksiaan purkaa. Tällainen ihminen voi olla hyvä ystävä, vanhempi sisarus, läheinen sukulainen tai muu luotettava aikuinen (esimerkiksi luokanvalvoja, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori tai nuorisotyöntekijä). On myös olemassa palveluita, joihin voi ottaa yhteyttä tällaisissa tilanteissa: