Ruoka

8 harhaluuloa ravitsemuksesta – kuulostaako tutulta?

Ei kai rasvassa ole mitään hyvää? Vettä ainakin pitää juoda litrakaupalla! Oletko sinäkin törmännyt näihin ravitsemuksesta liikkuviin myytteihin? Lue, niin tiedät paremmin.

8 harhaluuloa ravitsemuksesta – kuulostaako tutulta?

Harhaluulo 1: Sipsiä ja karkkia ei saa syödä ollenkaan

Höh, saa. Herkuttelu silloin tällöin ei haittaa, jos ruokavalio on muuten tasapainossa. Tärkeintä syömisessä on lautasmallin mukainen tasapainoinen kokonaisuus, joka sisältää runsaasti vihanneksia ja hedelmiä. Tärkeää on myös säännöllinen ateriarytmi.

Harhaluulo 2: Energiajuoma on tavallaan kuin limua

Ei, se on kyllä paljon haitallisempaa. Juoman kofeiini voi vaikeuttaa nukahtamista, heikentää unen laatua ja lyhentää yöunta. Jos veren hetkellinen kofeiinipitoisuus nousee liian suureksi, voi esiintyä jopa myrkytysoireita, kuten levottomuutta, pahoinvointia, käsien vapinaa, sydämentykytystä ja hermostuneisuutta. Nuori jää kofeiinikoukkuun aikuista herkemmin.

Harhaluulo 3: Aivan sama, saanko energiaa sipseistä ja kanansiivistä vai jostain peruskotiruoasta

Ei ole yhtään sama. Sipseissä ja muussa mättöruoassa ei ole suojaravintoaineita, joita tarvitset pysyäksesi terveenä. Peruskotiruoassa on.

Harhaluulo 4: Vettä pitää juoda litrakaupalla

Noh, kohtuus myös veden juonnissa. Nuori tarvitsee nestettä 1–1,5 litraa päivässä, helteellä toki enemmän. Myös hikoillessa veden tarve lisääntyy. Suositusta runsaammasta juomisesta ei ole terveydellistä hyötyä.

Harhaluulo 5: Treenaan kovaa, siksi tarvitsen lisäproteiinia

Todennäköisesti et tarvitse. Proteiini on kyllä elimistön tärkeärakennusaine, mutta me suomalaiset saamme sitä yleensä yli tarpeen. Painokiloa kohden proteiinin tarve on 1,1–1,3 grammaa, mikä tarkoittaa
50-kiloiselle 60 grammaa proteiinia päivässä. Ylimääräinen proteiini varastoituu elimistöön rasvana eikä muutu lihakseksi ilman treeniä.

Harhaluulo 6: Yäk, rasvaa! Siinä ei ole mitään hyvää

On, sillä rasva on tarpeellinen energianlähde. Rasvoissa on kuitenkin eroja! Kovien rasvojen, kuten voin käyttöä on hyvä rajoittaa terveyden edistämiseksi. Myös punaisessa lihassa, kuten naudan- ja sianlihassa on runsaasti kovaa rasvaa, joka ei tee hyvää terveydelle.

Pehmeät rasvat, kuten kalasta saatava rasva ja rypsiöljy sisältävät runsaasti elimistölle välttämättömiä n-3-rasvahappoja.  Näitä ihmisen elimistö ei pysty itse valmistamaan, ja ne onkin saatava ravinnosta. Käytä siksi rypsiöljyä ja muita kasviöljyjä salaateissa, paistamisessa ja muussa ruoanlaitossa sekä syö kalaruokia ainakin kaksi kertaa viikossa.

Harhaluulo 7: Leipä ja pasta eivät sovi minulle. En tarvitse hiilareita

Kyllä tarvitset – liikkumiseen ja arkiaskareiden suorittamiseen, sillä hiilihydraatit ovat kehon pääasiallinen energianlähde. Suosi kuitupitoisia hiilareita, kuten täysyväpastaa ja -leipää, kasviksia, marjoja ja hedelmiä.

Harhaluulo 8: Höttöhiilari on ihan hyvä hiilari

No jaa. Kunhan ruokavalio on kunnossa, myös valkoisia hiilareita ja sokeria mahtuu normaaliin ruokavalioon. Valitse kuitenkin ensisijaisesti kuitupitoisia hiilareita. Ne pitävät suolen toiminnassa, näläntunteen kurissa ja auttavat painonhallinnassa.

 

Teksti Katarina Cygnel-Nuortie, asiantuntija Tanja Gluschkoff (Syöpäjärjestöt), muut lähteet Syöpäjärjestöt, thl.fi ja sitra.fi

 

Katso myös

Kysymys
Ruoka
Hellesyöjä Mitä syödä hellepäivinä kun ruoka ei maistu? Kuumalla ilmalla lämmin ruoka ei maistu ollenkaan. Mikä olisi terveellinen kylmä vaihtoehto lounaalle/päivälliselle?
Fressis

Moikka! Hyvä kysymys!

Lautasmalli kertoo, miten kootaan terveellinen ja monipuolinen ruoka-annos ja lautasmallin periaatetta voi hyvin soveltaa myös ei-lämpimiin ruokiin. Lautasmallin ykkösjuttu on, että puolet annoksesta on kasviksia, sitten neljännes täysjyvähiilihydraattia ja neljännes proteiinin lähteitä. Lisäksi tasapainoinen ateria sisältää myös pehmeitä rasvoja.

Kylmä lounas tai päivällinen voi olla esimerkiksi ruokaisa salaatti, jossa on runsaasti erilaisia kasviksia, proteiinina vaikka raejuustoa tai savulohta omien mieltymysten mukaan ja hiilihydraatin lähteenä vaikka täysjyväpastaa tai siivu ruisleipää margariinin kanssa. Salaatinkastikkeeksi kannattaa valita öljypohjaisia vaihtoehtoja, joissa on meille tärkeitä, välttämättömiä rasvahappoja.

Salaatin ohella täysipainoisen aterian voi koota muullakin tapaa. Esimerkiksi smoothiesta saa riittävän täyttävän, jos hedelmien ja kasvisten sekaan heittää vaikka pähkinöitä (hyvä rasvan lähde), kaurahiutaleita (kuitua ja hiilihydraattia) ja luonnonjugurttia (proteiinia). Sitten vaan sekaan suosikkihedelmiäsi ja kasviksia! Kolmas, viileä ateriavaihtoehto voi olla esimerkiksi ihan vain täysjyväleipä tai pari, joiden päältä löytyy esimerkiksi kananmunaa ja juustoa (proteiinin lähteitä), paljon kasviksia sekä margariini.

Ja huomionarvoista on myös se, että jokaisella ruokailulla ei ole tarpeen noudattaa supertarkasti lautasmalliajattelua ravintoaineiden osuuksien näkökulmasta. Tärkeintä on, että pitkällä aikavälillä saa riittävästi ja monipuolisesti eri ravintoaineita. Lisäksi jos helteellä kokee ruokahaluttomuutta, voi olla hyvä idea syödä pieniä aterioita vähän useammin.

Helteillä kannattaa muistaa nesteytys ennen kaikkea! Riittävä nesteen määrä riippuu iästä, fyysisestä aktiivisuudesta ja ruokavaliosta, mutta hellepäivänä noin 1–1,5 litraa nestettä on yleensä riittävä määrä.

Lue lisää aiheesta Fressiksen tietopankista.

Ihania kesäpäiviä!

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
MieliRuoka
ahdistunut Syömiseen ja painoon liittyvä ahdistus Moi. Oon 12v tyttö ja mua ahdistaa tosi paljon että lihoon. Oon laihtunut viimevuodesta yli 5kg ja nyt ahdistaa jos ne samat kilot tulee...
Fressis

Moikka!

Hienoa, kun laitoit meille viestiä, etkä jäänyt pohtimaan painoosi liittyvää ahdistusta enempää yksin. Murrosiässä oma keho muuttuu: moni kokee omasta kehostaan epävarmuutta ja omaa kroppaa verrataan myös herkästi muihin. Kaikki tämä on luonnollista, mutta jos oman kehon muutokset alkavat ahdistaa, kuten sinulla, on asian äärelle syytä pysähtyä.

Kerroit laihtuneesi vuoden aikana yli 5 kiloa. Murrosiässä painon muutoksista on syytä jutella aina terveydenhoitajan kanssa, sillä muutokset painossa voivat vaikuttaa omaan kasvuun ja kehitykseen pidemmällä aikavälillä. Terveydenhoitaja osaa antaa myös neuvoja turvalliseen painonpudotukseen, mikäli sille on tarvetta. Harvoin kasvavalla nuorella on.

Terveydenhoitajan kanssa olisi hyvä jutella myös kertomastasi herkkujen syöntiin liittyvästä ahdistuksen tunteesta. Herkkujen syömisestä ei nimittäin kuulu tulla syyllistä oloa, vaan herkuista tulisi voida nauttia – niille on paikkansa terveellisessä ja monipuolisessa ruokavaliossa. Syyllisyys ja syömisten kontrollointi voi olla yksi merkki syömishäiriöstä, eli sairaudesta, johon tarvitaan hoitoa. Syyllisyys ja sitä seuraava tarve kuluttaa syödyt herkut vievät myös voimia ja aikaa sellaisilta asioilta, jotka mahdollisesti lisäisivät hyvää oloasi, kuten harrastuksilta, kavereilta ja perheeltä.

Nyt olisi siis tärkeää, että puhut asiasta terveydenhoitajan kanssa mahdollisimman pian. Mikäli hänelle juttelu tuntuu hankalalta, voit kertoa ajatuksistasi myös lempiopettajallesi tai koulupsykologille. Jos et tiedä mitä sanoa, voit näyttää meille kirjoittamasi viestin. Olit siinä kirjannut hienosti ajatuksiasi ylös. Jos kovasti jännittää, voit käydä juttelemassa asiasta ensin nimettömänä lasten ja nuorten chatissa. Ota asia esille vielä ennen kesälomia, jotta voit nauttia kesästä huolettomammin.

Rohkeutta ja tsemppiä, sinä ansaitset voida hyvin!

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
Ruoka
Hamppariproteiini Hampurilaisen syöminen välipalana ja proteiinin saanti Kuinka usein viikossa on ok käydä mäkkärissä syömässä semmoinen pienehkö Chicken Burger kevytcolan kera? Jos se korvaisi lounaan tai päivällisen, niin pitäisikö siihen ottaa...
Fressis

Hei vaan ja kiitos kysymyksestä.

Yleinen ohjenuora on, että jos pääosin syö terveellistä ja monipuolista ruokaa, niin silloin tällöin voi hyvin syödä mitä vaan. Tällaiset ruokavaliomme ”sattumat” löytyvät ruokakolmion ylimmästä kerroksesta, ja niitä on hyvä syödä ruokakolmion osoittamassa suhteessa – kannattaa tutustua ruokakolmioon täällä. Hampurilainen ei ole välipalana parhaasta päästä, sillä se sisältää usein runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sekä vain vähän kuitua tai kasviksia. Suosittelisin siis pääsääntöisesti valitsemaan jotain muuta, kuten esimerkiksi mainitsemiasi hedelmiä tai yosa-jogurttia. Mutta aina välillä voi toki hampurilaisellakin herkutella!

Mitä proteiinin saantiin tulee, en usko, että sinun tarvitsee siitä olla valtavan huolissasi. Proteiinin puutos on erittäin harvinaista etenkin nuorilla, ja itseasiassa suomalaiset saavat keskimäärin jopa turhan paljon proteiinia. Jokaisella aterialla ei tarvitse olla proteiinin lähdettä ja lihan sekä kanan lisäksi proteiinia saa muun muassa maitotuotteista ja viljoista. Jos olet kuitenkin kovin huolissasi proteiinin saannista, voisit ehkä hakeutua esimerkiksi terveydenhoitajan vastaanotolle puhumaan aiheesta, ja ehkä hän voi ohjata sinut ravitsemusterapeutille, jolta voisit saada apua myös ARFID:n kanssa elämiseen.

Täällä sivustolla on hyvin avattu proteiinin tarvetta ja esitelty esimerkkiruokavalio, jossa proteiinin tarve täyttyy 58 kg painavalla naisella sekä 85 kg painavalla miehellä. Kannattaa tutustua, ja voit vaikka vähän verrata omaa ruokailuasi esimerkkiin.

Fressiksessä on aiemminkin kyselty neuvoja ARFID-oireiluun. Kysymys ja vastaus löytyvät täältä.

Kivaa kevättä!

Oliko vastauksesta hyötyä?