Hei!
Kuulostaa siltä, että suhtautumisesi ruokaan ja syömiseen on oikein hyvällä pohjalla – satunnainen herkuttelu esimerkiksi juuri kuvaamallasi tavalla muutaman kerran viikossa on varmasti sopiva määrä. Terveellinen ruokavalio voi sisältää ihan kaikenlaisia ruoka-aineita, myös voita, mutta määrä ratkaisee. Yleispätevä neuvo on, että jos ruokavaliosta 80 % on terveellistä ja monipuolista ruokaa, niin lopuilla 20 %:lla ei ole niin paljon väliä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi pari kertaa viikossa voi ihan hyvällä omalla tunnolla herkutella ruisleivällä, jonka päällä on voita, kunhan pääasiallinen rasva on mieluiten margariini tai öljy, joista saa myös elimistölle välttämättömiä rasvahappoja.
Ruokakolmio antaa raamit sille, miten usein ja kuinka paljon mitäkin eri ruoka-aineita monipuoliseen ja terveelliseen ruokavalioon sopii. Pohjalla ovat kasvikset ja hedelmät, sen jälkeen täysjyvävilja, kuten jälkiuuniruisleipä ja seuraavaksi hyviä proteiinin ja rasvan lähteitä. Ruokakolmiossa ylimpänä palkkina ovat sattumat, jonne myös voi voidaan sijoittaa. Eli ihan hyvällä omalla tunnolla voit herkutella voilla voidellulla leivällä silloin tällöin, kunhan saat muuten riittävästi myös pehmeää rasvaa ruokavaliosi on monipuolinen.
Kannattaa lukea myös artikkelimme herkuttelusta Fressiksen sivuilta.
Mukavaa alkanutta vuotta!
Moikka ja kiitos kysymyksestäsi! 🙂
Yksi yksinkertainen apu kaupassakäynnin haasteisiisi voisi olla Sydänmerkki-tuotteiden suosiminen. Voi olla, että Sydänmerkki onkin entuudestaan sinulle jo tuttu, mutta lyhyesti sanottuna merkki tarkoittaa, että kyseinen tuote on terveellisempi vaihtoehto omassa tuotekategoriassaan. Jos siis haluat suosia terveellisiä ruokia, mutta et oikein osaa päättää minkä tuotteen valitset, niin katso löytyisikö joukosta Sydänmerkittyä vaihtoehtoa. Sydänmerkki kertoo siitä, että esimerkiksi leivässä on enemmän kuitua ja vähemmän suolaa, tai levitteissä on enemmän pehmeää rasvaa. Sydänmerkittyjen tuotteiden kirjo on laaja ja siihen voi luottaa, että sydänmerkitty tuote on kahdesta samanlaisesta tuotteesta terveellisempi, koska merkin kriteerit ovat moniammatillisen asiantuntijaryhmän luomia. Tuoteryhmäkohtaisiin kriteereihin voi tutustua täällä.
Onko sinulla muuten ruokahaluttomuutta tai laihtumista? Entä oletko tyytyväinen kehonkuvaasi? Maistuuko sinulle lämmin ruoka lainkaan vai syötkö pääsääntöisesti välipaloja? Jos pohdit näitä asioita, suosittelen että otat yhteyttä esimerkiksi terveydenhoitajaan, jotta pääset keskustelemaan niistä ammattilaisen kanssa.
Kuvailemissasi välipaloissa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta jotta saisit riittävästi energiaa sekä monipuolisesti eri ravintoaineita, joita kehosi tarvitsee toimiakseen optimaalisella tavalla, olisi hyvä syödä vähintään kerran päivässä lämmin ruoka. Se sisältää kasviksia, hiilihydraatin lähteen (peruna/riisi/pasta mieluiten täysjyvänä) sekä proteiinin lähteen (kasviproteiini, kala, kana, satunnaisesti myös liha).
Lautasmalli on hyvä ohjenuora tasapainoisen aterian kokoamiseen. Lisäksi on hyvä muistaa, että ruokavalio on kokonaisuus, johon mahtuu mukaan myös sattumia ja niitä niin sanotusti epäterveelliseksikin ajateltuja ruokia. Kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta ei haittaa yhtään, vaikka silloin tällöin söisikin jonkin runsassokerisen tai -rasvaisen herkun, kunhan ruokavalion pohja on kunnossa ja koostuu hyvistä valinnoista.
Jos koet tarvitsevasi vielä henkilökohtaisempaa ohjausta ja tukea ruokien valintaan liittyvissä asioissa, niin kannattaa siinäkin tapauksessa pyrkiä terveydenhoitajan vastaanotolle keskustelemaan aiheista.
Tsemppiä ruokaostoksiin!
Hei vaan ja kiitos kysymyksestä.
Yleinen ohjenuora on, että jos pääosin syö terveellistä ja monipuolista ruokaa, niin silloin tällöin voi hyvin syödä mitä vaan. Tällaiset ruokavaliomme ”sattumat” löytyvät ruokakolmion ylimmästä kerroksesta, ja niitä on hyvä syödä ruokakolmion osoittamassa suhteessa – kannattaa tutustua ruokakolmioon täällä. Hampurilainen ei ole välipalana parhaasta päästä, sillä se sisältää usein runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sekä vain vähän kuitua tai kasviksia. Suosittelisin siis pääsääntöisesti valitsemaan jotain muuta, kuten esimerkiksi mainitsemiasi hedelmiä tai yosa-jogurttia. Mutta aina välillä voi toki hampurilaisellakin herkutella!
Mitä proteiinin saantiin tulee, en usko, että sinun tarvitsee siitä olla valtavan huolissasi. Proteiinin puutos on erittäin harvinaista etenkin nuorilla, ja itseasiassa suomalaiset saavat keskimäärin jopa turhan paljon proteiinia. Jokaisella aterialla ei tarvitse olla proteiinin lähdettä ja lihan sekä kanan lisäksi proteiinia saa muun muassa maitotuotteista ja viljoista. Jos olet kuitenkin kovin huolissasi proteiinin saannista, voisit ehkä hakeutua esimerkiksi terveydenhoitajan vastaanotolle puhumaan aiheesta, ja ehkä hän voi ohjata sinut ravitsemusterapeutille, jolta voisit saada apua myös ARFID:n kanssa elämiseen.
Täällä sivustolla on hyvin avattu proteiinin tarvetta ja esitelty esimerkkiruokavalio, jossa proteiinin tarve täyttyy 58 kg painavalla naisella sekä 85 kg painavalla miehellä. Kannattaa tutustua, ja voit vaikka vähän verrata omaa ruokailuasi esimerkkiin.
Fressiksessä on aiemminkin kyselty neuvoja ARFID-oireiluun. Kysymys ja vastaus löytyvät täältä.
Kivaa kevättä!
Heippa!
Ei hätää, kysymys ei varmastikaan ole syövästä. Syövät ovat yleisesti ottaen harvinaisia nuorilla. Syövän riski kasvaa sitä mukaa, kun ihmiselle tulee lisää ikää ja esimerkiksi suolistosyöpä on yleisin yli 60-vuotiailla.
Valitettavasti kysymykseesi on kuitenkin vaikea vastata ilman tarkempaa tietoa ruokavaliostasi ja syömiseen liittyvistä tavoistasi. Oletkohan muuttanut ruokavaliossasi jotain? Oletko kiinnittänyt huomiota, onko ilmavaivoja tullut joidenkin tiettyjen ruokien tai juomien nauttimisen jälkeen? Pelkästään jo ahmiminen, pitkät ruokailuvälit ja suuret annoskoot voivat kerryttää suoleen tavallista enemmän ilmaa. Huolehdi siis säännöllisestä ateriarytmistä ja syö rauhallisesti pureskellen lautasmallin mukaan.
Ilmavaivoja voivat aiheuttaa monet eri ruoka-aineet ja se on myös yksilöllistä, miten kunkin keho eri ruoka-aineisiin reagoi. Toisilla on enemmän yliherkkyyksiä kuin toisilla, ja myös erilaiset toiminnalliset vatsavaivat, kuten ärtyvän suolen oireyhtymä, voivat vaikuttaa siihen, miten herkkä tietyille ruoka-aineille on. Kerrotkin, että sinulla on todettu laktoosi-intoleranssi, eli maitosokerin (laktoosin) imeytymishäiriö, joka aiheuttaa oireita kuten vatsakipua ja ilmavaivoja. Kerrot, ettet ole käyttänyt laktoosia sisältäviä maitotuotteita pitkään aikaan. On kuitenkin hyvä huomioida, että maitoa saattaa olla monissa tuotteissa, joissa sitä ei ajattelisi olevan, joten kannattaa kiinnittää siihen erityistä huomioita, että nauttimasi ruoat ja juomat ovat varmasti laktoosittomia tai maidottomia.
Hiilihapolliset juomat, kuten energiajuomat, voivat myös hyvin aiheuttaa tavallista voimakkaampia ilmavaivoja, koska ne aiheuttavat kaasun muodostumista paksusuoleen. Sokerittomat energiajuomat on makeutettu useimmiten keinotekoisilla makeutusaineilla, jotka voivat myös aiheuttaa joillekin ilmavaivoja. Energiajuomien nauttiminen ei muutenkaan ole millään tavalla suositeltavaa ikäisellesi nuorelle, joten suosittelisin että luopuisit niiden käyttämisestä kokonaan. Samalla voit huomata ilmavaivojenkin helpottavan. Lue lisää energiajuomista Fressiksen artikkelista.
Jos koet, että ilmavaivat hankaloittavat tavallista elämääsi paljonkin, eivätkä ne tunnu helpottavan, kannattaa asiaa selvittää tarkemmin. Siinä tapauksessa voisit mennä esimerkiksi kouluterveydenhoitajalle, joka osaa auttaa sinua asian tutkimisessa eteenpäin. Voit keskustella asiasta myös huoltajasi kanssa ja varata yhdessä ajan lääkärille tai ravitsemusterapeutille. Useimmiten omalle vatsalle sopivat ja epäsopivat ruoka-aineet selviää vain kokeilemalla, mutta on tärkeää, ettei ruokavaliota lähde rajaamaan liikaa, jotta elimistö saa ruoasta kaikki tarvitsemansa ravintoaineet. Niistä voit lukea lisää Fressiksen tietopankista.
Kivaa kevättä!
Moikka!
Yleispätevä neuvo on, että jos ruokavaliosta 80 % on terveellistä ja monipuolista ruokaa, lopuilla 20 %:lla ei ole niin paljon väliä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että esimerkiksi pari kertaa viikossa voi ihan hyvällä omalla tunnolla herkutella. Tärkeää on kuitenkin pyrkiä suhtautumaan joustavasti ruokailuun ja herkutteluun, eli ajatella, ettei mikään ole erityisesti kiellettyä ja kaikkea voi syödä kohtuudella. Ruokailussa tärkeää onkin monipuolisuus. Kannattaa tutustua ruokakolmioon, joka antaa raamit sille, miten terveellinen ruokavalio kootaan: eniten kasviksia ja hedelmiä, täysjyväviljoja sekä hyviä proteiinin lähteitä ja rasvoja. Ruokakolmion ylin palkki kertoo siitä, että myös herkuilla on paikkansa terveellisessä ruokavaliossa.
Kasvisruoan suosiminen on tosi hyvä vaihtoehto niin terveyden kuin ympäristön kannalta. Ruokakolmiossakin lihajalosteet, kuten makkarat ja leikkeleet, ovat toiseksi ylimmällä tasolla, eli niiden syöntiä ei suositella kovin suurissa määrin tai usein. Kerrot, että haluaisit syödä enemmän kasvisruokaa. Kuulostaa oikein hyvältä idealta vaihtaa lihajalosteet kasvisversioihin. Mainitsemasi kasviproteiinit ovat usein soijaa, kikherneitä tai papuja ja sopivat mainiosti osaksi monipuolista ruokavaliota. Palkokasvit ovat oikein hyviä proteiinin lähteitä ja kasviperäisissä vaihtoehdoissa usein myös rasvan laatu on parempi kuin lihaversioissa, sillä niissä on usein enemmän kasviöljyjä kuin kovaa rasvaa.
Tutustu vielä ruoka-tietopankkiimme sekä artikkelimme herkuttelusta Fressiksen sivuilta. Vinkkejä ruoanvalmistukseen voit poimia esimerkiksi Marttojen nettisivuilta ja testata heidän valmiita ruokalistojaan.
Aurinkoista kevättä ja kivoja ruoanlaittohetkiä!
Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!
Kuten varmaan tiedätkin, voi autisminkirjoon liittyä jonkinlaisia syömisvaikeuksia, joita myös kuvailet sinulla olevan: ruoan rakenne, ulkonäkö, suutuntuma tai muut aistittavat ominaisuudet eivät miellytä. Uskon, että sinulle olisi kaikista hyödyllisintä hakeutua ravitsemusterapeutin vastaanotolle, sillä vaikuttaa siltä, että ruokailun valikoivuus häiritsee arkielämääsi. Ravitsemusterapeutti osaisi tarkistaa, että saat ruokavaliostasi riittävästi ravintoaineita sekä neuvoa ruokavalion monipuolistamisessa ja laajentamisessa, ettei sinulle ainakaan kehittyisi puutostiloja keskeisistä ravintoaineista. Hän voi myös tarvittaessa ohjata sinut eteenpäin: ruokailun valikoivuutta voidaan hoitaa muun muassa toiminta- tai psykoterapialla.
Tässä kuitenkin ensihätään muutamia vinkkejä, joista voisi olla sinulle apua:
Yritä olla stressaamatta syömisestä lomilla tai kyläillessäsi. Tämä on varmasti helpommin sanottu kuin tehty, mutta ei ainakaan kannata yrittää väkisin syödä. Ruokailun pakottaminen voi johtaa siihen, että syömiseen liittää negatiivisia tunteita, minkä seurauksena syömiseen suhtautuminen muuttuu yhä kielteisemmäksi ja syöminen vaikeutuu entisestään. Pohdi, mitkä ruoat ovat sinulle mieluisia ja suosi sellaisia. Kerro ystävillesi ja läheisillesi mahdollisuuksien mukaan syömiseen liittyvistä haasteistasi – tämä saattaa helpottaa ruokailutilanteiden painetta. Listaa tilanteita, joissa ruokailuun on liittynyt positiivisia tunteita.
Kerrot, että sinulla on ruokahaluttomuutta – osaatko tunnistaa kehosi nälkä- ja kylläisyyssignaaleja? Kehon viestien kuunteleminen ja tunnistaminen voi auttaa ruokahaluttomuuteen. Kun ruokailusta on kulunut pari-kolme tuntia, voit alkaa kuulostella alkaako sinulla olla jälleen nälkä, tai millaisia tunteita ruoan ajatteleminen sinussa herättää. Mikäli et tunne itseäsi kovin nälkäiseksi, liikunta ja ulkoilu voivat auttaa. Esimerkiksi lyhyt ulkoilu ruoka-ajan lähestyessä voi kasvattaa ruokahalua.
Kolmanneksi, jos ajatus yhtään helpottaa sinua, niin koska olet jo yli 18-vuotias, eli merkittävimmän kasvuiän ohittanut, ei ajoittainen syömättömyys tai ruokailun satunnainen rajallisuus ole kokonaisvaltaisen terveyden kannalta liian haitallista. Tasapainoisen ja terveellisen ruokavalion koostamisessa pätee 80–20 sääntö, eli jos noin 80 % ruokavalion sisällöstä on terveellistä ruokaa, ei lopulla 20 %:lla ole niin väliä. Jos siis kotona ollessasi pystyt pääosin syömään säännöllisesti ja jokseenkin monipuolisesti, ei ajoittainen syömättömyys tai ruokailun yksipuolisuus haittaa kokonaisuuden kannalta. Joka tapauksessa ruokavaliosi riittävyys olisi hyvä tarkistaa ravitsemusterapeutin kanssa.
Mikäli et vielä ole tutustunut Syömishäiriöliiton toimintaan, niin kannattaa tutustua. Heillä on tarjolla tukipalveluita sekä vertaistukea. Syömishäiriöliitto järjestää 1.3. webinaarin liittyen ARFID-arkeen lapsiperheessä. Tämä ei toki sovi ihan suoraan sinun tilanteeseesi, mutta saattaa silti olla hyödyllinen. Webinaari on myös katsottavissa tallenteena Syömishäiriöliiton Youtube-kanavalla.
Mukavaa kevään odotusta!
Hei ”17v poika”,
Hyvä kysymys! Siemennesteen koostumus voi tosiaan vaihdella ja ruokavalio voi vaikuttaa siemennesteeseen. Myös kulunut aika ja se, kuinka usein masturboi voi vaikuttaa koostumukseen. Ensin siemenneste on hyytynyttä ja sitten vetistyy 5-20 min kuluessa. Siemenneste on vetisempää myös, jos saa siemensyöksyn usein. Välillä spermassa vain on enemmän keltaista pigmenttiä (flaviineja) – ja se on ihan normaalia.
Runsas virtsaamassa käyminenkin voi liittyä uuteen ruokavalioosi. Tietämättä tarkemmin, onko esim. nesteen määrä ruokavaliossasi muuttunut, emme voi antaa tarkempaa analyysiä asiasta, mutta mikäli virtsatessa ei ole mitään vaivaa tai kipua eikä sinulla ole muutenkaan sairas olo, liittynee muuttunut virtsaamisen määräkin uuteen ruokavalioon. Miehelläkin voi toki olla pissatulehdus, joten mikäli sinua myös kirvelee tai tunnet kipua virtsatessa, kannattaa asiasta mennä lääkäriin tai olla yhteydessä ensin kouluterveydenhoitajaan.
Hyvää syksyn jatkoa!
Moikka! Leivän päällä suositellaan käytettäväksi kasvirasvapohjaisia levitteitä, joissa on vähintään 60 % rasvaa, ja rasvasta vähintään 2/3 on pehmeää rasvaa, eli pehmeän rasvan osuus on 66 %. Tämä on helppo tarkistaa levitepurkin ravintosisältötaulukosta, mutta tunnistat tällaiset levitteet myös Sydänmerkistä. Elimistömme toiminnan kannalta on tärkeää saada riittävästi tyydyttymätöntä rasvaa, ja levitteet ovat tärkeitä tyydyttymättömän rasvan lähteitä. Lisätietoa levitteistä löydät esimerkiksi täältä.
Ingmariini ja Oivariini ovat maitorasvapohjaisia, eli sisältävät enemmän tyydyttynyttä rasvaa, jonka saanti kannattaa pitää minimissä. Runsas tyydyttyneen, eli kovan rasvan saanti lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä pitkällä aikavälillä. Myös juustoista ja lihatuotteista suositellaan valitsemaan vähärasvaisempia vaihtoehtoja, sillä niiden sisältämä rasva on kovaa rasvaa. Lisätietoa rasvoista löydät täältä. Makkaran sijaan voi välillä valita myös esimerkiksi kalkkunaleikkeleitä. Makkaroita ja muita lihajalosteita ei suositella syötäväksi ainakaan joka päivä, mieluiten vaikka vain 1-2 kertaa viikossa. Lihankäytöstä on palstalla kysellyt aiemmin muu muassa nimimerkit Oon 13v. ja Utelias – kannattaa käydä lukemassa vastaukset näihin kysymyksiin.
Ehdottaisin, että kokoaisit voileivän esimerkiksi seuraavalla tapaa: valitse ensinnäkin täysjyväruisleipä, jossa on runsaasti kuitua, eli vähintään 6 g / 100 g. Lisäksi kannattaa suosia leipiä, joissa suolan määrä ei ole kovin suuri, mieluusti ei ainakaan kovin paljon yli 1 g. Voitele leipä kasvirasvapohjaisella levitteellä, jossa on vähintään 60 % rasvaa. Käytä leivän päällä vähärasvaista juusto tai leikkelettä, tai ehkä vain jompaakumpaa? Lopuksi kasaa leivän päälle paljon kaikkia kasviksia – salaattia, kurkkua, tomaattia, paprikaa – mistä ikinä tykkäätkin!
Ja vielä yksi ajatus, välillä voi kokeilla perinteistä poikkeavaa lähestymistapaa voileipään. Levitteen, juuston ja leikkeleen voisi korvata esimerkiksi hummuksella, joka on maukasta ja sisältää proteiinia ja tyydyttymätöntä rasvaa. Lisäksi nykyään on kaupoista saatavilla paljonkin erilaisia muita papu- ja pähkinälevitteitä, joita kannattaa maistella!
Aurinkoista kevään jatkoa!
Hei ja kiitos kysymyksestäsi!
Erilaisten nuudeleiden ravitsemuksellisessa sisällössä on eroja, mutta pääsääntöisesti ne eivät sisällä kovin paljon ravintoaineita. Niissä on vain vähän meille tarpeellista proteiinia, pehmeää rasvaa tai vitamiineja ja kivennäisaineita, ja ne koostuvat pääosin nopeista hiilihydraateista ja ovat myös aika runsassuolaisia. Jos tykkäät syödä nuudeleita melko usein, niin kannattaa valita täysjyvänuudelit, koska niissä on huomattavasti enemmän kuitua, kuin vehnänuudeleissa, jotka eivät ole täysjyvää. Lisäksi täysjyvänuudeleissa on vähemmän suolaa.
Kuten kirjoitatkin, on oikein hyvä idea täydentää nuudeliannosta soijarouheella, joka tuo ruokaan proteiinia, sekä kasviksilla, joista saat muita tärkeitä ravintoaineita. Jos siis kokoat ruoka-annoksen täysjyvänuudeleita, sekä mainitsemistasi muista lisukkeista, niin en pidä sitä kovin epäterveellisenä ja kyllä sen tyyppisen ruoka-annoksen voi ihan hyvin syödä vaikka 2–3 kertaa viikossa. Vielä terveellisemmäksi sen saat, kun et lisää annokseen ylimääräistä suolaa ja tuot makuja vaikka muilla mausteilla, kuten yrteillä. Nuudelipussien mukana tulevat mausteseokset ovat usein kovin runsassuolaisia.
Hyvä periaate on, että terveelliseen ruokavalioon mahtuu ihan kaikenlaisia ruokia, kohtuullisissa määrin. Olet ehkä aiemmin jo kuullut suomalaisista ravitsemussuosituksista tutusta ruokakolmiosta, jossa esitellään eri ruokia ja sitä, missä suhteessa niitä olisi hyvä syödä. Ruokakolmion toisella askelmalla ovat täysjyväviljatuotteet, jotka ovat heti kasvisten ja hedelmien jälkeen terveellisen ruokavalion pohja. Avainsana kaikessa on kuitenkin monipuolisuus. Kolmion ylimmässä kerroksessa ovat ”sattumat”, joita ruokavaliossa voi olla satunnaisesti. On siis ihan ok silloin tällöin syödä ”mitä sattuu”, kunhan ruokavalion perustan muodostavat kasvikset, hedelmät ja täysjyväviljat. J Kannattaa lukea myös Fressiksen juttu tästä aiheesta!
Kivaa kevään jatkoa!
Moi ja kiitos kysymyksistäsi!
Vastaan selkeyden vuoksi numerojärjestyksessä kysymyksiisi 😊
1 Hienoa kuulla, ettei sinua haittaa vaa’an lukemat! Olet täysin normaalipainoinen, ja oletkin viestisi perusteella hienosti ymmärtänyt, että pelkkä paino ei oikeastaan kerro ihmisestä eikä hänen hyvinvoinnistaan mitään. Tärkeämpää on, että voit hyvin ja koet olevasi hyvä sellaisena kuin olet. Kerroit kuitenkin, että koet olevasi vähän lihava ja sinua haittaa reitesi ja vatsasi. Oletko pohtinut, että miksi ja mistä nämä ajatukset kumpuavat? Nuorena on ihan normaalia pohtia omaa kehoaan ja sitä, mikä on normaalia ja mikä ei. Välillä tulee myös vertailtua itseään muihin. Olemme kuitenkin kaikki täysin erilaisia. Olemme eri pituisia, eri painoisia ja eri muotoisia, eli jokainen meistä on ainutlaatuinen. Vertailu on siis melko hyödytöntä, eikö vain? 😉
Olet myös vielä sen verran nuori, että kehityksesi ja kasvusi on vielä kesken. Kehosi voi siis vielä muokkaantua paljonkin. Omilla ajatuksillamme ja sillä, mitä mieltä olemme itsestämme, on iso vaikutus jokapäiväiseen fiilikseemme. Jos esimerkiksi useimmiten vain pohtii niitä asioita, mistä ei itsessään tykkää, ei yleisfiiliskään ole kovin hyvä, eikö vain? Mutta jos kääntääkin ajatukset siihen, mistä itsessään tykkää, on mielikin paljon parempi. Kehotankin sinua miettimään enemmän nyt niitä asioita, mistä itsessäsi tykkäät! Saatat huomata positiivisen muutoksen ajatuksissasi melko nopeasti 😉
2 Kuulostaa siltä, että sinulla on alkanut valkovuoto, hienoa! Tämä on tärkeä vaihe tytön kehityksessä. Yleensä valkovuoto on nimenomaan vaaleaa, ehkä hieman kellertävää nestemäistä ainetta. Voit lukea valkovuodosta lisää täältä.
3 Kiva kuulla, että haluat panostaa ruokavalioosi! Tärkeintä kasvavassa iässä on säännöllinen, riittävä ja monipuolinen ruokavalio. Kieltäytyminen voi toki tuntua hankalalta, mutta oman perheen kesken olisi tärkeää voida huoletta kieltäytyä ja vaikuttaa perheen ruokailuun. Voisitkin vallan hyvin keskustella vanhempiesi kanssa ajatuksistasi liittyen ruokavalioonne ja herkkuihin kotona. Muista kuitenkin, että herkuttelu kuuluu elämään eikä ruokavalion kanssa kannata olla liian ehdoton.
Mukavaa kesää!
