Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Kysymykseesi ei voi vastata suoraan, koska sekä vegaani- että sekaruokavalion voi muodostaa hyvin tai huonosti. Eli pelkän ruokavalion nimen perusteella on hankalaa, ellei mahdotonta arvioida ruokavalion terveellisyyttä. Siksi enemmän kannattaa miettiä sitä, miten hyvä ruokavalio muodostuu.

Yleisesti ottaen paljon kasviksia sisältävä ruokavalio on terveydelle hyväksi. Tämä tarkoittaa sitä, että joka aterialla kannattaisi syödä jotain kasviksia, mielellään mahdollisimman monipuolisesti. Hyvään ruokavalioon kuuluu muitakin ”perusjuttuja” kuten, että kannattaa pyrkiä syömään säännöllisesti (noin 5 ateriaa päivässä) ja syödä sen verran, kun on nälkä.

Myös monipuolisuus kuuluu terveelliseen ruokavalioon, noudattaa sitten vegaani- tai sekaruokavaliota, tai aivan jotain muuta ruokavaliota. Kasvisten syönnin lisäksi olennaista on saada ruoasta hiilihydraatteja (hyviä lähteitä mm. peruna, pasta, leipä, puurot, jotkut murot ja myslit) ja proteiineja (kasviproteiineista, maitotuotteista, kalasta, munista ja lihasta). Rasvan suhteen kannattaa valita pehmeän rasvan lähteitä eli margariineja ja öljyjä. Eri tuoteryhmissä Sydänmerkki auttaa löytämään terveelliset valinnat. Vegaaniruokavaliota ovat myös pohtineet nimimerkit S.S. ja meow.

Karkkia tai mitä tahansa muita, suolaisia ja makeita herkkuja mahtuu hyvään ruokavalioon, mutta ei kovinkaan paljon. Asian voi miettiä vaikka niin, että jos oma ruokavalio olisi kolmion mallinen, niin herkut saisi olla vain yksi kolmion kärki. Muu osa kolmiota tulisi olla ”oikeaa ruokaa”.

Kysymyksessäsi pohdit myös lapsen/ teinin unen määrää. Unen tarve on jossain määrin yksilöllistä, mutta keskimäärin nuori tarvitsee unta 8–10 tuntia joka yö. Unen tarve voi kasvaa, kun fyysinen ja psyykkinen kuorma lisääntyy. Unen aikana keho palautuu fyysisestä rasituksesta ja lataa akkuja seuraavaa päivää varten. Myös aivot tarvitsevat unta, sillä unen aikana aivot käsittelevät edellisenä päivänä opitut asiat ja päivän tapahtumat. Riittävä uni tukee siis uuden oppimista, luovuutta ja tunteiden käsittelemistä. Unen merkityksestä voit lukea lisää täältä ja täältä. Myös nimimerkki S.K. on pohtinut nuoren unen tarvetta.

Toivottavasti tämä selkeytti asiaa.

Fressis

Ravitsemus: Myös medialukutaito on terveystaitoa osa 4

Myyntipuheisiin uskominen – niinpä. Joskus aivan arkiset valinnat, kuten sokerisen virvoitusjuoman vaihtaminen veteen riittää! Mielenkiintoista faktaa ruoasta ja siihen liittyvistä ilmiöistä Fressiksen Ruoka-kanavalla.

Fressis

Ravitsemus: Myös medialukutaito on terveystaitoa osa 3

Kasvipohjainen ruokavalio tosiaan on järkiruokaa ja hyvä valinta – jatkuvasti muuttuvassa maailmassa ei kuitenkaan meinaa pysyä kaikkien ruokatrendien perässä. Mielenkiintoista faktaa ruoasta ja siihen liittyvistä ilmiöistä Fressiksen Ruoka-kanavalla.

Fressis

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi! Mielestäni tavoitteesi tulla pikemminkin vahvemmaksi kuin hoikaksi kuulostaa hienolta tavoitteelta. Terve itsevarmuus kumpuaa ryhdikkyydestä ja itsensä kunnioittamisesta, silloin myös näyttää hyvältä!

Terveellisen ruokailun kannalta tärkeitä asioita ovat ruokailurytmi ja ruoan sisältö. Ruokailurytmin olisi hyvä olla säännöllinen. Syödä siis pitää, mutta terveellisesti ja säännöllisesti. Ruokailun voi rytmittää 3-5 tunnin välein esimerkiksi näin: aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala sekä lisäksi 1-2 välipalaa. Ruokavaliossa kannattaa suosia kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljaa, hyviä proteiinin lähteitä sekä hyvänlaatuisia rasvoja. Näin täyttää vatsan terveellisellä ruoalla pysyen kylläisenä eikä tule herkuteltua koko ajan. Kannattaa kuitenkin ruokavalionkin suhteen muistaa se, että täysvaltainen ehdottomuus on harvoin hyvä asia ja joskus elämästä saa myös nauttia. Viikosta voi esimerkiksi päättää yhden päivän, jolloin suo itselleen herkkuhetken. Kaikenlaiset kaalikeitto- ja mehudieetit kannattaa ehdottomasti unohtaa. Etenkään kasvavan nuoren ei pitäisi koskaan noudattaa tällaisia laihdutuskuureja.

Liikunnan lisääminen on tärkeää ennen kaikkea sen vuoksi, että liikunnalla on niin monia hyviä vaikutuksia terveydelle: sydän- ja verenkierto elimistö kiittää ja aineenvaihdunta, mieliala, keskittymiskyky sekä unen laatu paranevat. Lisäähän liikunta lisäksi energian kulutustakin. Säännöllinen liikunta saa sinut kuitenkin ennen kaikkea kokonaisvaltaisesti voimaan paremmin ja siksi siitä kannattaa pitää kiinni!

Pidäthän mielessäsi sen, että sinulle on tärkeämpää tulla vahvemmaksi kuin hoikaksi. Pohdi, miten voisit muuttaa ruokavaliota terveellisemmäksi ja tee muutoksia asteittain niin, että pystyt pitämään niistä kiinni arjen tiimellyksessä. Kerroit jo esimerkiksi karsineesi ruokavaliostasi sokeria ja se on jo oikein hyvä muutos. Lisäksi pidä yllä tuo hyvä motivaatiosi liikuntaan eli jatka nyrkkeilyä ja lenkkeilyä. Nyrkkeillessä saa esimerkiksi yläkropan vahvistumaan ja lenkkeily on hyvää aerobista treeniä, näiden lajien parissa saat myös ajatukset kiireisestä arjesta hetkeksi pois. Samalla saat myös ryhdikkään olemuksen ja kepeät tanssiaskeleet, joten tulet näyttämään varmasti upealta vanhojen tansseissa!

Jos kaipaat lisäneuvoja, voit hakeutua kouluterveydenhoitajan luokse. Voitte käydä yhdessä läpi tilannettasi ja voit esimerkiksi saada lähetteen ravitsemusterapeutille. Voit lukea Fressiksen tietopankista lisää ruoasta ja liikunnasta.

 

Fressis

Energiajuomat – älä mene halpaan

Keeps You Going. Virkistää, piristää ja saa sinut keskittymään. Antaa siivet. Näillä lauseilla markkinamiehet myyvät energiajuomia. Kohderyhmää ovat etenkin nuoret. Harmi vain, että energiajuoma on turhake ja mainoslauseet – no, mainoslauseita.

”Herätä mut unesta”

Pienetkin äänet häiritsevät Tessa Tuomelan, 18, nukahtamista. Kun hän lopulta nukahtaa, herääminen ei ole ihan helppoa.

Tiesitkö että...

Proteiini: possu vai papu?

Proteiini toimii kehon rakennuspalikkana ja on tärkeä osa jokapäiväistä ravintoa. Ruuassa proteiinia saadaan sekä kasvi- että eläinkunnasta. Punainen liha, kala, kana, maito ja kananmunat edustavat eläinkunnan proteiininlähteitä. Kasviperäistä proteiinia on palkokasveissa (pavut, linssit, herneet), sienissä, pähkinöissä, siemenissä ja myös viljassa. Lue lisää