Kysymys & vastaus

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi!

Punaiseksi lihaksi luetaan naudan, porsaan sekä lampaan liha sekä joskus myös riista ja hevosen liha. Lisäksi kaikki näistä valmistetut lihajalosteet, kuten leikkelet, makkarat ja jauheliha ovat punaista lihaa/prosessoituja lihajalosteita. Jauhelihaa voi toki valmistaa esimerkiksi broileristakin, eli jauheliha ei automaattisesti ole punaista lihaa.

Punaista lihaa suositellaan syötävän enintään 500 grammaa viikossa, mikä tarkoittaa viikkotasolla noin 3-5 annosta, riippuen toki annoskoosta. Punainen liha on hyvä raudan ja proteiinin lähde, mutta etenkin lihajalosteet sisältävät usein runsaasti suolaa ja kovaa rasvaa. Lihatuotteista kannattaakin valita mahdollisimman vähärasvaisia ja suolaisia tuotteita.

Kuten sanoit, laajoissa tutkimuksissa on osoitettu, että lihajalosteiden ja punaisen lihan runsas käyttö lisää suolistosyövän riskiä, eritoten paksusuolensyövän osalta. Tästä johtuen punaiselle lihalle onkin annettu käyttösuositus 500 g viikossa ja yleisesti ihmisiä neuvotaan vähentämään lihan syöntiä.

Lihan syöminen ei kuitenkaan tarkoita, että syöpää sairastuminen on taattua, vaan runsaasti lihaa syövillä on hieman suurempi todennäköisyys sairastua, kuin niillä, jotka eivät syö punasta lihaa yhtä paljon. Punaiseen lihaan ja lihavalmisteisiin kannattaa sekä terveyden, että ympäristön näkökulmasta suhtautua satunnaisena erityisruokana – lihaa ei tarvitse olla joka aterialla, vaan esimerkiksi muutama liha-ateria viikossa on hyvin suositusten puitteissa. Lisää aiheesta voit lukea halutessasi täältä.

Mukavaa alkanutta kevättä!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Alipainolla tarkoitetaan sitä, että painon suhde pituuteen on liian pieni. Selvä alipaino ei ole terveydelle hyväksi. Lisäksi, jos alipaino on pitkäkestoista ja siihen liittyy fyysiseen ja psyykkiseen vointiin liittyviä oireita, tilanne voi johtaa terveydelle haitalliseen tilanteeseen. Alipainon vaarallisuus terveydelle riippuu siis alipainon vakavuudesta, kestosta ja sen taustalla olevista asioista.

Säännöllinen, riittävä ja monipuolinen ravitsemus on tärkeää kaikille, mutta erityisesti kasvaville lapsille ja nuorille. Ruoan määrän lisäksi myös ruoan sisällöllä ja ruokailun säännöllisyydellä on merkitystä. Ruokailurytmin olisi hyvä olla säännöllinen. Päivän aikana voi syödä esimerkiksi 3-5 tunnin välein (aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala, lisäksi omasta päivärytmistä ja liikunnan määrästä riippuen 1-2 välipalaa). Ruokavaliossa kannattaa tietysti suosia kasviksia, täysjyväviljaa, hyviä proteiinin lähteitä ja hyvälaatuista rasvaakin tarvitsemme ehdottomasti. Ruokailun ja ravitsemuksen lisäksi myös liikunta vaikuttaa painoon. Mitä enemmän liikkuu, sitä enemmän täytyy kiinnittää huomiota siihen, että syö riittävästi ja monipuolisesti. Myös lepo ja palautuminen ovat olennaisia asioita. Rentous ja elämästä nauttiminen on tärkeää! Herkkuhetkillekin on siis paikkansa eikä ruokailun ja liikunnan suhteen pidä olla ehdoton.

Jos tarkoituksenmukaisesti säätelee ruokamäärää ja/tai harrastaa runsaasti liikuntaa pitääkseen painon liian alhaisena, on syytä huolestua. Tällöin taustalla voi olla syömishäiriöön liittyviä ajatusmalleja. Tällöin olisi tärkeää keskustella asiasta jonkun kanssa ja hakea tilanteeseen ammattilaisen apua. Lisäksi joskus alipaino voi johtua myös fyysisestä sairaudesta. Tällöin lapsen tai nuoren pituuskasvukin voi hidastua. Jos todella syö hyvin ja monipuolisesti ja paino on silti turhan alhainen, tilannetta voi olla hyvä seurata ja joitakin sairauksia on hyvä sulkea kertaalleen pois lääkärin tutkimuksella ja verikokeilla – etenkin, jos on muitakin oireita kuten vaikka toistuvaa vatsakipua.

Tietämättä tarkkaan painoasi, pituuttasi, ikääsi ja muuta terveydentilan taustaa, kysymykseesi on vaikea ottaa yksityiskohtaisemmin kantaa. Jokainen meistä on lisäksi yksilöllinen. Olemme esimerkiksi luustoltamme ja lihaksistoltamme erilaisia. Toiset saattavat pysyä hyvin hoikkina hyvästä syömisestä huolimatta ja toisille taas liiallisen painon kertyminen voi olla haastavaa hallita. Joskus peili kertoo paremman totuuden kuin vaaka. Kaikkein tärkeintä on se, että voi hyvin, on terve ja tyytyväinen itseensä!

Voisit kuitenkin käydä esimerkiksi kouluterveydenhoitajan luona juttelemassa ruokailustasi ja painostasi. Voit ehkä saada häneltä tarvittaessa jotain hyviä vinkkejä ruokailun suhteen. Tarvittaessa painoasi ja kasvuasi voidaan myös seurata ja sinut voidaan myös varmuudeksi ohjata lääkärille.

Aurinkoista kevättä!

Fressis

Kouluruokailu kannattaa – 15 hyvää syytä syödä koulussa

Tiestitkö, että kouluruoan syöminen on ekoteko? Katso lisää hyviä syitä syödä kouluruokaa Karelian ammattikorkeakoulun terveydenhoitaja opiskelijoiden tuottamasta infograafista.