Moikka! Kiitos kysymyksestäsi. Millaiseksi koet suhtautumisesi ruokaan noin muuten? Mikä yhdessä ruokailussa on sinusta kaikista vaikeinta? Tuntuuko sinusta epämiellyttävältä, että muut näkevät, kun syöt? Entä jos olette esimerkiksi viettämässä iltaa kavereiden kanssa, ja teillä on jotain naposteltavia, niin syötkö tällaisissa tilanteissa lainkaan mitään?
Kuulostaa siltä, että olet tottunut syömään rauhassa ja ruokaan keskittyen, ja siksi sosiaaliset ruokailutilanteet ovat sinulle haasteellisia. Taustalla voi toki olla myös sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Yksi melko tavallinen sosiaalisten tilanteiden pelon muoto on pelko syödä niin, että muita ihmisiä paikalla. Toki asiaa on vaikea arvioida tämän tarkemmin näin sähköpostin välityksellä.
Mitä mieltä olet, voisiko syömistä harjoitella perheenjäsenen kanssa menemällä julkiseen paikkaan syömään? Tällöin voisi selvitä, onko kyse siitä, että muut näkevät, vai enemmän siitä että perheenjäsenen kanssa on ok olla hiljaa, koska olette niin aina ruokaillessa toimineet. Entä olisiko ystävillesi mahdollista sanoa kevyesti se, että olet tottunut syömään hiljaisuudessa, ja että haluat syödä rauhassa ja vasta sitten jutella? Tällöin asia olisi sanottu ääneen, eikä sitä tarvitsisi silloin samalla lailla jännittää. Joka tapauksessa olisi hyvä, että saisit olla tällaisissa tilanteissa luontevasti oma itsesi, ja syödä keskustelematta muiden kanssa, jos niin haluat.
Näkisin, että olisi hyvä, jos pääsisit keskustelemaan tästä aiheesta vielä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, mieluiten ehkäpä psykologin. Vaihtoehtoisesti voit olla yhteydessä myös Syömishäiriöliittoon. Syömishäiriöliitto tarjoaa keskusteluapua kaikille, joita askarruttavat ruokaan ja syömiseen liittyvät asiat. Tukea pohdintoihisi voit saada myös esimerkiksi Mieli ry:n chat-palveluista.
Sosiaalisuus liittyy vahvasti ruokailuun monissa tilanteissa, ja kuten kerrotkin, niin pidemmän päälle ruokailutilanteiden välttely ei varmastikaan tule onnistumaan, tai voi johtaa eristäytymiseen. Siksi olisi hyvä löytää keinoja syömisen sujumiseen muiden ihmisten seurassa – parhaimmillaan yhdessä syöminen on nautinnollista ja mukavaa!
Heippa!
Ruoansulatuksen kannalta siitä ei ole haittaa, ettei aterialla juo ruokajuomaa. Suolisto ei voi tästä tukkeutua, sillä ruoansulatusentsyymit niin mahalaukussa kuin ohutsuolessa pilkkovat syömämme ruoan hyvin tehokkaasti pieniksi osasiksi niin, että ravintoaineet pääsevät imeytymään. Tähän ei tarvita erikseen nestettä, vaan pilkkoutumisprosessi kyllä toimii joka tapauksessa. Eli päivittäisen nestetarpeen voi täyttää kyllä aterioiden välilläkin.
Juomista aterian yhteydessä kuitenkin puoltaa suun ja hampaiden terveys. Makeat ja happamat juomat aikaansaavat happohyökkäyksen suussa, mikä vaurioittaa hampaiden kiillettä. Jos aterioiden välissä juo usein, niin happohyökkäyksiä tulee enemmän ja samoin hampaat kuormittuvat enemmän, mikä altistaa reikiintymiselle. Vesi ei saa aikaan happohyökkäystä, eli sitä voi juoda huoletta aterioiden välissäkin.
Kannattaa lukea vielä lisätietoa artikkelistamme liittyen suun terveyteen ja ruokailuun, jos aihe kiinnostaa enemmänkin.
Hei!
Kuulostaa siltä, että suhtautumisesi ruokaan ja syömiseen on oikein hyvällä pohjalla – satunnainen herkuttelu esimerkiksi juuri kuvaamallasi tavalla muutaman kerran viikossa on varmasti sopiva määrä. Terveellinen ruokavalio voi sisältää ihan kaikenlaisia ruoka-aineita, myös voita, mutta määrä ratkaisee. Yleispätevä neuvo on, että jos ruokavaliosta 80 % on terveellistä ja monipuolista ruokaa, niin lopuilla 20 %:lla ei ole niin paljon väliä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi pari kertaa viikossa voi ihan hyvällä omalla tunnolla herkutella ruisleivällä, jonka päällä on voita, kunhan pääasiallinen rasva on mieluiten margariini tai öljy, joista saa myös elimistölle välttämättömiä rasvahappoja.
Ruokakolmio antaa raamit sille, miten usein ja kuinka paljon mitäkin eri ruoka-aineita monipuoliseen ja terveelliseen ruokavalioon sopii. Pohjalla ovat kasvikset ja hedelmät, sen jälkeen täysjyvävilja, kuten jälkiuuniruisleipä ja seuraavaksi hyviä proteiinin ja rasvan lähteitä. Ruokakolmiossa ylimpänä palkkina ovat sattumat, jonne myös voi voidaan sijoittaa. Eli ihan hyvällä omalla tunnolla voit herkutella voilla voidellulla leivällä silloin tällöin, kunhan saat muuten riittävästi myös pehmeää rasvaa ruokavaliosi on monipuolinen.
Kannattaa lukea myös artikkelimme herkuttelusta Fressiksen sivuilta.
Mukavaa alkanutta vuotta!
Moi!
Kiitos kysymyksestä. Rauhassa syömisen ohjeen taustalla on juuri luettelemiasi asioista, eli ruokailusta nauttiminen, maisteleminen ja kunnolla pureskeleminen. Lisäksi usein ruokailulla on merkitys sosiaalisena tapahtumana, taukona kesken koulu- tai työpäivän, jolloin mahdollisesti voi jättää opiskeluun liittyvät asiat sivuun ja jutella niitä näitä.
Ohjeeseen liittyy kuitenkin myös tärkeä fysiologinen merkitys. Kun syömme, ruoansulatuselimistömme viestittää aivoille, että nyt saadaan energiaa, ja aivot tulkitsevat tämän nälkätunteen väistymisenä ja kylläisyyden tunteen lisääntymisenä. Kun ruokaa laitetaan suuhun ja aletaan pureskella, erittyy syljen mukana hormoneja, jotka kulkeutuvat verenkierron mukana aivoihin viestien energiansaannista. Myös mahalaukusta erittyy vastaavia hormoneja: hormonituotanto mahassa käynnistyy, kun ruoka saapuu mahalaukkuun ja sen seinämät venyvät eli vatsa täyttyy. Hormonien välityksellä aivot saavat tietoa siitä, että nälkä on tyydytetty ja olemme kylläisiä.
Hormonien tuotanto ja viestin kulkeutuminen aivoihin asti vie kuitenkin oman aikansa, ja mikäli syö kovin nopeasti, aivot eivät ehdi viestittää takaisin, että nyt on kylläinen olo, ruokailu voidaan lopettaa. Tällöin riskinä voi olla se, että syökin paljon enemmän kuin tarvitsisi sen hetkisen nälkätilan perusteella ja saattaa tulla paha olo tai ähky. Sen sijaan, kun syö rauhallisella tahdilla, niin aivot pysyvät mukana kehon tuntemusten tulkitsemisessa ja ruoka-annos on helpompi suhteuttaa oikean kokoiseksi.
Mitään tarkkaa aikaa sille, miten pitkään ruokailun tulee kestää, on kyllä mahdoton sanoa, koska annoskoko ja ruoan koostumus vaikuttavat siihen paljon. Mutta tärkeintä on, että pureskelee rauhassa ja laittaa kerralla sopivan kokoisia haarukallisia/lusikallisia suuhun 🙂
Toivottavasti tästä vastauksesta oli sinulle apua! Mukavaa joulua!
Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!
Oletkin jo hienosti itse pohtinut tilannettasi. On hyvä, että olet alkanut kiinnittää huomiota syömiseesi, vaikka ateriarytmisi kuulostaakin oikein hyvältä. Sen lisäksi, että syöminen säännöllisesti on hyvä asia, olisi hyvä kiinnittää huomioita myös siihen mitä ja miten syö. Syöminen voi parhaimmillaan olla ihana kiireetön hetki rentoutua ravitsevan ruuan ääressä.
Muistin reistailu tai unohtelu tuntuu meistä usein jännittävältä, jopa pelottavalta. Joskus kyse voi toki olla muistisairaudesta, mutta usein taustalla muistisairauden sijaan on stressiä, univaikeuksia tai keskittymiskyvyn ongelmia. Kun näitä osa-alueita pohditaan ja lähdetään parantamaan myös muistaminen voi helpottua. Kerrot, että ongelmia on ollut nimenomaan tämän yksittäisen asian muistamisessa. Voitkin pohtia, oletko huolissasi muististasi muutenkin? Jos et erityisesti ole, kehottaisin sinua näin alkuun kiinnittämään enemmän huomioita ruokailuhetkiisi.
Joskus käy tosiaan niin, että teemme arjessa totuttuja asioita täysin rutiininomaisesti, emmekä edes enää kiinnitä huomiota tekemiseemme. Toki voi myös olla, että esimerkiksi keskittymiskyvyssä onkin ongelmia. Kehottaisin sinua keskittymään viikon ajan syömiseesi erityisellä tarkkuudella ja miettimään mitä haluaisin syödä, mikä tekisi minulle hyvää ja miten saisin ruokailuhetkestä tiedostavan ja rauhallisen. Kun keskityt hetkeen, voi olla, että huomaat illalla muistavasi sen paremmin. Jos näin ei käy, voisit ehkä myös koittaa kirjoittaa ylös mitä syöt ja katsoa, muistatko syömisesi, kun luet ne paperilta? Lisäksi tietysti on hyvä rauhoittaa ruokailu muulta tekemiseltä – edes puhelimen näpyttelyltä tai television katselulta. 😊
Jos kuitenkin koet, että olet kokonaisvaltaisemmin huolissasi muististasi tai olet herännyt huomaamaan, että sinulla saattaisikin olla paljon stressiä ja mieltä kuormittavia asioita meneillään, kehottaisin sinua keskustelemaan asiasta terveydenhuollon ammattilaisten tai muun luotettavan aikuisen kanssa. Asiat yleensä alkavat helpottaa, kun niitä uskaltaa ottaa puheeksi <3
Rauhaa ruokailuhetkiisi ja mielellesi <3
Heippa!
Kiitos kysymyksestäsi! Kysymyksesi taustatiedoista käy ilmi, että olet yli 18-vuotias, joten vastaamme sinulle sen mukaisesti, että kehossasi ei enää tapahdu juurikaan murrosiän tuomia muutoksia, kuten pituuskasvua.
Heti alkuun haluamme korostaa sitä, että paino itsessään on lukema, ja sen tarkkailua tärkeämpää on kuulostella omaa vointiaan ja sitä, millainen olo omassa kehossa on. Koska emme tunne sinua tai tilannettasi, emme voi myöskään suoraan suositella sinulle laihduttamista ja siksi suosittelemme, että hakeudut terveydenhoitajan vastaanotolle keskustelemaan asiasta.
Yleisesti painonpudotuksessa ja -hallinnassa kaikista keskeisimmässä roolissa ovat monipuolinen ruoka, sopivat annoskoot ja säännöllinen ruokailurytmi. Näihin liittyen on siis hyvä miettiä esimerkiksi tällaisia asioita: Syötkö tasaisesti pitkin päivää niin, että ateriahetket ovat selkeitä kokonaisuuksia vai saatatko olla vaikka tuntikausia syömättä, minkä seurauksena nälkä yllättää myöhemmin tosi kovana, ja päädyt joko napostelemaan pitkin iltaa tai syömään suuria annoksia? Tärkeää olisi ajoittaa ruokailuhetket päivän mittaan tasaisesti ja huolehtia, että jokaisella aterialla on monipuolisesti kasviksia, proteiinia ja hiilihydraatteja; kuituja sekä täysjyvää. Päivä on hyvä aloittaa monipuolisella aamiaisella, jotta jaksaa hyvin lounaaseen ja jatkaa samaa linjaa läpi päivän. Monella painonhallinnan haasteena on liian kevyt syöminen aamupäivisin, minkä seurauksena niin kutsuttua nälkävelkaa kasaantuu iltaan, mikä taas puolestaan ajaa naposteluun. Säännöllisestä ateriarytmistä kannattaa lukea lisää täältä Fressiksen sivuilta.
Voi olla haastava tietää, mikä on itselle sopiva annoskoko, ja sen oppiminen vaatiikin oman kehon tuntemusten tarkkailua. Energian tarpeeseen vaikuttaa myös se, miten aktiivinen olet ollut päivän aikana. Yksinkertainen vinkki annoskoon arvioimiseen on ainakin se, että ruokalautasen kasaa lautasmallin mukaisesti. Kun lautasen täyttää ensin kasviksilla ja salaatilla vähintään puolilleen, niin runsasenergisempien ruokien osuus jää pakostakin pienemmäksi. Aterian aikana kannattaa myös pysähtyä kuulostelemaan tuntemuksia kehossa. Kun olo tuntuu kylläiseltä, on hyvä hetki lopettaa syöminen – kylläisyysviesti tulee aivoille hieman viiveellä, eli todennäköisesti energiantarpeesi on tällöin jo täyttynyt. Tärkeää on saada vatsa täyteen, muttei liian täyteen. Lisää vinkkejä ravitsemukseen painonhallinnassa löytyy täältä.
Herkuista ei kannata pyrkiä kieltäytymään täysin, sillä se vain yleensä lisää herkkuhimoa. Herkkuja mahtuu myös painonhallitsijan ruokavalioon, kunhan määrät ovat sopivia. Kun ruokavalion pohja kootaan kasviksista, täysjyväviljatuotteista ja hyvistä proteiininlähteistä, niin runsasenergisiä herkkuja voi huoletta nauttia silloin tällöin. Olet varmaan kuullut ruokakolmiosta aiemmin. Ruokakolmion ylimmässä lokerossa ovat sellaiset ruuat, joita kutsutaan sattumiksi. Ne voivat hyvin olla osa monipuolista ja terveyttä edistävää ruokavaliota, kunhan niitä syödään suhteessa pienempiä määriä verrattuna ruokakolmion muilla tasoilla oleviin ruokiin. Kannattaa myös tutustua Fressiksen artikkeliin herkuttelusta.
Oman hyvinvoinnin kannalta keskeistä on myös liikkua monipuolisesti, riittävästi ja itselle mieluisilla tavoilla. Lue lisää liikkumisesta Fressiksestä.
Tsemppiä sinulle syksyyn!
Moikka ja kiitos kysymyksestäsi! 🙂
Yksi yksinkertainen apu kaupassakäynnin haasteisiisi voisi olla Sydänmerkki-tuotteiden suosiminen. Voi olla, että Sydänmerkki onkin entuudestaan sinulle jo tuttu, mutta lyhyesti sanottuna merkki tarkoittaa, että kyseinen tuote on terveellisempi vaihtoehto omassa tuotekategoriassaan. Jos siis haluat suosia terveellisiä ruokia, mutta et oikein osaa päättää minkä tuotteen valitset, niin katso löytyisikö joukosta Sydänmerkittyä vaihtoehtoa. Sydänmerkki kertoo siitä, että esimerkiksi leivässä on enemmän kuitua ja vähemmän suolaa, tai levitteissä on enemmän pehmeää rasvaa. Sydänmerkittyjen tuotteiden kirjo on laaja ja siihen voi luottaa, että sydänmerkitty tuote on kahdesta samanlaisesta tuotteesta terveellisempi, koska merkin kriteerit ovat moniammatillisen asiantuntijaryhmän luomia. Tuoteryhmäkohtaisiin kriteereihin voi tutustua täällä.
Onko sinulla muuten ruokahaluttomuutta tai laihtumista? Entä oletko tyytyväinen kehonkuvaasi? Maistuuko sinulle lämmin ruoka lainkaan vai syötkö pääsääntöisesti välipaloja? Jos pohdit näitä asioita, suosittelen että otat yhteyttä esimerkiksi terveydenhoitajaan, jotta pääset keskustelemaan niistä ammattilaisen kanssa.
Kuvailemissasi välipaloissa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta jotta saisit riittävästi energiaa sekä monipuolisesti eri ravintoaineita, joita kehosi tarvitsee toimiakseen optimaalisella tavalla, olisi hyvä syödä vähintään kerran päivässä lämmin ruoka. Se sisältää kasviksia, hiilihydraatin lähteen (peruna/riisi/pasta mieluiten täysjyvänä) sekä proteiinin lähteen (kasviproteiini, kala, kana, satunnaisesti myös liha).
Lautasmalli on hyvä ohjenuora tasapainoisen aterian kokoamiseen. Lisäksi on hyvä muistaa, että ruokavalio on kokonaisuus, johon mahtuu mukaan myös sattumia ja niitä niin sanotusti epäterveelliseksikin ajateltuja ruokia. Kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta ei haittaa yhtään, vaikka silloin tällöin söisikin jonkin runsassokerisen tai -rasvaisen herkun, kunhan ruokavalion pohja on kunnossa ja koostuu hyvistä valinnoista.
Jos koet tarvitsevasi vielä henkilökohtaisempaa ohjausta ja tukea ruokien valintaan liittyvissä asioissa, niin kannattaa siinäkin tapauksessa pyrkiä terveydenhoitajan vastaanotolle keskustelemaan aiheista.
Tsemppiä ruokaostoksiin!
Moikka ja kiitos viestistäsi.
Ikävä kuulla, että äitisi kommentoi painoasi tavalla, joka tuntuu sinusta pahalta. Äitisi voi olla huolissaan sinusta, mutta huolenkin voi ilmaista monella tavalla ja kertomasi tapa ei kuulosta kovin kivalta. Etenkin murrosiässä, kun oma kroppa voi muuttua paljonkin, voi kommentointi tuntua erityisen kurjalta. Se, minkä kokoinen olet, ei myöskään kerro mitään siitä, kiinnostuvatko pojat sinusta vai ei. Monen kokoiset ihmiset löytävät kumppaneita itselleen, se ei ole painosta kiinni.
Murrosiässä on tärkeää syödä hyvin ja monipuolisesti, jotta kroppa ja mieli jaksavat kasvaa ja kehittyä oikealla tavalla. Painoa voi kertyä murrosiässä herkemmin, mutta usein se myös tasoittuu, kun arkeen kuuluu myös liikuntaa. Se, että tunnet itse olosi hyväksi omassa kropassasi, on kuitenkin tärkeintä. Syömisen kontrollointi tai vähentäminen miellyttääkseen toista ei ole hyvä ratkaisu, eikä sinun tarvitse sellaista tehdä. Voisitko sanoa äidillesi, että hänen kommentointinsa ei tunnu hyvältä ja olet itse tyytyväinen kehoosi? Voi olla, että äitisi ei ole hoksannut, että hänen sanomansa tuntuu pahalta, joten se on tärkeä hänelle kertoa.
Mikäli oma paino huolettaa, tai haluat saada vielä lisää varmuutta, voisit käydä juttelemassa koulujen alettua myös terveydenhoitajan kanssa. Tällöin voisit äitisi huomattaessa sanoa hänelle, että olet jutellut terveydenhoitajan kanssa ja asia on kunnossa. Painosi ei määrittele sinua, tärkeintä on, että tunnet itse olosi hyväksi.
Rohkeutta sinulle asian esiin ottoon äitisi kanssa!
Moikka! Hyvä kysymys!
Lautasmalli kertoo, miten kootaan terveellinen ja monipuolinen ruoka-annos ja lautasmallin periaatetta voi hyvin soveltaa myös ei-lämpimiin ruokiin. Lautasmallin ykkösjuttu on, että puolet annoksesta on kasviksia, sitten neljännes täysjyvähiilihydraattia ja neljännes proteiinin lähteitä. Lisäksi tasapainoinen ateria sisältää myös pehmeitä rasvoja.
Kylmä lounas tai päivällinen voi olla esimerkiksi ruokaisa salaatti, jossa on runsaasti erilaisia kasviksia, proteiinina vaikka raejuustoa tai savulohta omien mieltymysten mukaan ja hiilihydraatin lähteenä vaikka täysjyväpastaa tai siivu ruisleipää margariinin kanssa. Salaatinkastikkeeksi kannattaa valita öljypohjaisia vaihtoehtoja, joissa on meille tärkeitä, välttämättömiä rasvahappoja.
Salaatin ohella täysipainoisen aterian voi koota muullakin tapaa. Esimerkiksi smoothiesta saa riittävän täyttävän, jos hedelmien ja kasvisten sekaan heittää vaikka pähkinöitä (hyvä rasvan lähde), kaurahiutaleita (kuitua ja hiilihydraattia) ja luonnonjugurttia (proteiinia). Sitten vaan sekaan suosikkihedelmiäsi ja kasviksia! Kolmas, viileä ateriavaihtoehto voi olla esimerkiksi ihan vain täysjyväleipä tai pari, joiden päältä löytyy esimerkiksi kananmunaa ja juustoa (proteiinin lähteitä), paljon kasviksia sekä margariini.
Ja huomionarvoista on myös se, että jokaisella ruokailulla ei ole tarpeen noudattaa supertarkasti lautasmalliajattelua ravintoaineiden osuuksien näkökulmasta. Tärkeintä on, että pitkällä aikavälillä saa riittävästi ja monipuolisesti eri ravintoaineita. Lisäksi jos helteellä kokee ruokahaluttomuutta, voi olla hyvä idea syödä pieniä aterioita vähän useammin.
Helteillä kannattaa muistaa nesteytys ennen kaikkea! Riittävä nesteen määrä riippuu iästä, fyysisestä aktiivisuudesta ja ruokavaliosta, mutta hellepäivänä noin 1–1,5 litraa nestettä on yleensä riittävä määrä.
Lue lisää aiheesta Fressiksen tietopankista.
Ihania kesäpäiviä!
Moikka!
Hienoa, kun laitoit meille viestiä, etkä jäänyt pohtimaan painoosi liittyvää ahdistusta enempää yksin. Murrosiässä oma keho muuttuu: moni kokee omasta kehostaan epävarmuutta ja omaa kroppaa verrataan myös herkästi muihin. Kaikki tämä on luonnollista, mutta jos oman kehon muutokset alkavat ahdistaa, kuten sinulla, on asian äärelle syytä pysähtyä.
Kerroit laihtuneesi vuoden aikana yli 5 kiloa. Murrosiässä painon muutoksista on syytä jutella aina terveydenhoitajan kanssa, sillä muutokset painossa voivat vaikuttaa omaan kasvuun ja kehitykseen pidemmällä aikavälillä. Terveydenhoitaja osaa antaa myös neuvoja turvalliseen painonpudotukseen, mikäli sille on tarvetta. Harvoin kasvavalla nuorella on.
Terveydenhoitajan kanssa olisi hyvä jutella myös kertomastasi herkkujen syöntiin liittyvästä ahdistuksen tunteesta. Herkkujen syömisestä ei nimittäin kuulu tulla syyllistä oloa, vaan herkuista tulisi voida nauttia – niille on paikkansa terveellisessä ja monipuolisessa ruokavaliossa. Syyllisyys ja syömisten kontrollointi voi olla yksi merkki syömishäiriöstä, eli sairaudesta, johon tarvitaan hoitoa. Syyllisyys ja sitä seuraava tarve kuluttaa syödyt herkut vievät myös voimia ja aikaa sellaisilta asioilta, jotka mahdollisesti lisäisivät hyvää oloasi, kuten harrastuksilta, kavereilta ja perheeltä.
Nyt olisi siis tärkeää, että puhut asiasta terveydenhoitajan kanssa mahdollisimman pian. Mikäli hänelle juttelu tuntuu hankalalta, voit kertoa ajatuksistasi myös lempiopettajallesi tai koulupsykologille. Jos et tiedä mitä sanoa, voit näyttää meille kirjoittamasi viestin. Olit siinä kirjannut hienosti ajatuksiasi ylös. Jos kovasti jännittää, voit käydä juttelemassa asiasta ensin nimettömänä lasten ja nuorten chatissa. Ota asia esille vielä ennen kesälomia, jotta voit nauttia kesästä huolettomammin.
Rohkeutta ja tsemppiä, sinä ansaitset voida hyvin!
