syöminen

Heippa! Kiva että laitoit viestiä ja todella hienoa kuulla, että olet tiedostanut tilanteen ja kertonut siitä äidillesi, sekä saanut jo tapaamisen ravitsemusterapeutin kanssa sovittua. Saat varmasti ravitsemusterapeutilta yksityiskohtaisempia vastauksia omaan ruokavalioosi ja tilanteeseesi liittyen.

Kerrot, että pelkäät lihovasi, jos alat syödä enemmän tai epäterveellistä ruokaa. Koska ajatus syömisestä selkeästi ahdistaa sinua, niin tiedostamalla, että valitset terveellisiä ruokia, voi olla helpompaa suhtautua ruokailuun ja kehonkuvaan. Lisätietoa terveellisen ruokavalion kokoamiseen löytyy muun muassa täältä Fressiksen tietopankista.

On hyvä huolehtia siitä, että syö säännöllisesti, eikä ruokailujen väli veny liian pitkäksi. Mieluummin voit syödä tiheämmin ja pienempiä annoksia. Jos syö jatkuvasti liian vähän, on sillä negatiivisia vaikutuksia mm. ruoansulatuselimistön toimintaan, eikä välttämättä jaksa toimia arjen askareissa normaalisti.

Lisäksi on hyvä muistaa, että tasapainoisen ja terveellisen ruokavalion koostamisessa pätee 80–20 sääntö, eli jos noin 80 % ruokavalion sisällöstä on terveellistä ruokaa, niin lopulla 20 %:lla ei ole väliä. Tämä on tärkeää tiedostaa, että vaikka söisikin herkkuja, niin kokonaisuuden kannalta sillä ei ole vaikutusta esimerkiksi painoon, jos ruokavalion peruspohja on kunnossa. Lisätietoa herkuttelusta mm. täällä.

Kaikkea hyvää sinulle jatkoon!

Hei ja kiitos viestistäsi!

Tosi hyvä, että kirjoittelit ajatuksiasi kaverisi voinnista. Kaverisi syö kertomasi mukaan todella vähän ja tuntuu vahtivan jatkuvasti omaa painoaan. Hänen voinnistaan kyllä herää suuri huoli. Kaverisi tarvitsisi nyt ehdottomasti apua ja tukea, mutta hän pyrkii peittelemään laihduttamistaan ja pelkää tilanteen paljastuvan muille.

Riittävä ja monipuolinen ravitsemus on todella tärkeää nuoren normaalin kasvun ja kehityksen vuoksi. Huono ja riittämätön ravitsemus voi vaikuttaa myös mielialaan, hormonitasapainoon ja kuukautiskiertoon. Normaali hormonitoiminta nuoruusiässä varmistaa luuston kehittymisen vahvaksi ja terveeksi.

Silloin, kun haluaa jatkuvasti pakonomaisesti laihduttaa ja kontrolloi syömistään, voidaan puhua syömishäiriöstä. Jatkuva painon tarkkailu ja syömisen säätely voi aiheuttaa myös häpeää ja syyllisyyttä. Syömishäiriön kanssa kamppailu vie voimia, kun energia menee syömisen tarkkailuun ja oman käyttäytymisen salailuun.  Kaverit, perhe ja harrastukset saattavat jäädä sivummalle. Syömishäiriö on sairaus, johon tarvitaan hoitoa ja jota voidaan oikeasti onneksi myös hoitaa.

Kaverisi saattaa kamppailla nyt todella hankalien asioiden kanssa, muttei ehkä halua myöntää sitä. Joskus ihminen saattaa suuttua, kun joku todella osuu asian ytimeen ja se onkin itselle tosi kipeä juttu. Joskus on myös vaikeaa myöntää tarvitsevansa apua ja avun vastaanottaminen voi olla myös vaikeaa. Kaverisi voi kokea, että kontrolloimalla syömistään ja painoaan, hän tavallaan hoitaa jotain itselleen hyvin hankalaa asiaa paremmin, kuin tuketumalla muihin tai hakemalla apua.

Kuulostaa siltä, että olet hyvä ystävä. Uskalsit rohkeasti ilmaista huolesi kaverillesi hänen voinnistaan. Olet myös todella kinkkisessä tilanteessa, kun toivoisit kaverisi saavan apua, muttet halua pettää hänen luottamustaan. Voit itse olla kaverisi tukena ystävänä sen verran kuin itse jaksat, mutta sinä et pysty hänen tilannettaan yksin ratkaisemaan. Sinun kannattaisi jutella kaverisi tilanteesta jonkun luotettavan aikuisen kanssa. Jos juttelu oman vanhemman tai kouluterveydenhoitajan kanssa tuntuu hankalalta, myös koulukuraattorilta tai -psykologilta voi saada apua. Sinä voit purkaa heille ihan vain omaakin huoltasi ja saada itsellesi tukea, koska tilanne on sinulle hankala ja stressaava. Lisäksi ammattilaisina heillä voi olla keinoja auttaa etenemään asiassa niin, että kaverisi saa lopulta apua.

Tsemppiä!

Heippa ja kiitos viestistäsi! Hienoa että haluat auttaa ystävääsi ja olla hänen tukenaan, vaikeissa tilanteissa ystävien merkitys korostuu entisestään. Mikäli epäilet, että ystävälläsi saattaa olla syömishäiriöön viittaavaa käyttäytymistä, on aiheen puheeksi ottaminen tärkeää, sillä mitä aiemmin tilanteeseen pystyy puuttumaan, sitä nopeammin toipuminen voi käynnistyä.

Kannattaa valmistautua hyvin tilanteeseen, jossa aiot ottaa aiheen puheeksi. Voit esimerkiksi pyytää ystäväsi kävelylle tai sellaiseen paikkaan, joka on turvallinen ympäristö, eikä ole pelkoa, että tilanteeseen tulisi ulkopuolisia henkilöitä tai muita keskeytyksiä. Mieti etukäteen mitä haluat sanoa, ja muotoile mieluiten lauseesi ns. omasta näkökulmastasi: ”Sinä olet huolestunut, koska sinusta tuntuu, että ystävällä ei ole kaikki hyvin”. Esittele siis asiasi sillä tavalla, miten sinä olet sen kokenut ja huomannut, ettei ystävästäsi tunnu, että syyllistäisit tai syyttäisit häntä. Voit jatkaa kysymällä, että onko ystäväsi itse kiinnittänyt huomiota siihen, ettei hän syö koulussa täysipainoista lounasta? Voi olla, että käyttäytymisen taustalla on muitakin huolia, joten ehkä kannattaa tiedustella, onko ystävälläsi murheita elämän muilla osa-alueilla, liittyen esimerkiksi perheeseen. On hyvä myös korostaa, että välität ystävästäsi ja haluat auttaa ja olet valmis kuuntelemaan hänen huoliaan.

Mikäli sinusta tuntuu hankalalta ottaa asia puheeksi kasvotusten, voit harkita viestin tai kirjeen kirjoittamista. Kun ystäväsi saa viestin ollessaan yksin, voi se herätellä häntä olemaan vastaanottavaisempi.

Lisäksi vinkkaan sinulle Syömishäiriöliiton tukipalvelut, joita kannattaa ehdottomasti hyödyntää: Syömishäiriötä sairastaville ja läheisille on olemassa maksuton tukipuhelin. Tukipuhelimessa päivystävät Syömishäiriöliiton työntekijät. Lisäksi Syömishäiriöliitolla on SYLI-chat, josta voi saada apua. Syömishäiriöliiton sivuilla on myös paljon lisätietoa aiheesta ja vertaistukea, joita kannattaa hyödyntää. Apua voi tarvittaessa hakea myös kouluterveydenhuollon kautta.

Tsemppiä ja aurinkoista kevään jatkoa!

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Aktiivinen liikkuminen tosiaankin lisää ruokahalua ja energiantarvetta. Liikunnan harrastaminen vaikuttaa energiankulutukseesi myös lepopäivinä, sillä kehon palautuminen ja lihasten energiavarastojen täyttyminen jatkuu useamman päivän ajan harjoituksen jälkeen. Syömisen suhteen on hyvä kiinnittää huomiota muutamaan asiaan.

Kaikista tärkeintä on ruokailun säännöllisyys. Kun ateriat ajoittaa tasaisesti pitkin päivää, noin kolmen tunnin välein, eivät nälkä ja herkkuhimo pääse yllättämään. Jos tuntuu, että ateriavälit venyvät liikaa, voit pitää vaikka treenilaukussa välipalapatukkaa tai muuta pikku evästä mukana, ja syödä sen heti liikuntasuorituksen jälkeen pahimpaan nälkään. Harjoituksen jälkeen on hyvä syödä melko pian jotain hiilihydraattipitoista välipalaa tai ruokaa, jotta kehon palautuminen alkaa tehokkaasti. Lisätietoa säännöllisestä ateriarytmistä löydät Fressiksen sivuilta.

Toinen tärkeä asia on ruokavalion koostaminen terveellisestä perusruoasta. Herkkuja ja sattumia mahtuu ruokavalioon, mutta perusta koostuu terveellisistä ruoista: paljon kasviksia ja hedelmiä, täysjyvää (kuten tummaa riisiä ja pastaa, täysjyväleipää), proteiinia (kuten kala, kana ja kasviperäiset proteiinit) sekä pehmeitä rasvoja. Aterioiden koostamisessa auttavat lautasmalli ja ruokapyramidi. Riittävän suurten annosten syöminen auttaa herkkuhimon taltuttamisessa.

Jos painoon ja syömiseen liittyvät asiat mietityttävät sinua paljon, voisi olla hyvä käydä juttelemassa asiasta vielä esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa.

Herkuttelu on askarruttanut Fressiksen palstalla myös nimimerkkejä t19 ja Makea-addiktoitunut.

Mukavaa loppuvuotta!

Kysymyksesi herättää kyllä huolen siitä, miten todella voit. Johtuuko tunne siitä, että syöminen ahdistaa sinua ja ajatus ruoasta tekee sinut pahoinvoivaksi? Vai syötkö mielelläsi ihan hyvällä ruokahalulla ja silti sinua rupeaa oksettamaan ruokailun jälkeen? Onko sinulla mitään muita oireita?

Syömiseen liittyvä pahoinvoinnin tunne voi olla psyykkistä tai fyysistä. Syömishäiriöstä kärsivä ei pysty suhtautumaan ruokaan ja syömiseen normaalisti ja hänen kehonkuvansa voi olla vääristynyt. Syömiseen ja siitä johtuvaan painon nousuun voi liittyä esimerkiksi voimakasta ahdistusta, minkä takia tulee tarve oksentaa. Syömishäiriöt alkavat usein nuoruusiässä. On todella tärkeää, että syömishäiriöstä kärsivä nuori saa apua, sillä syömishäiriö ensinnäkin aiheuttaa nuorelle inhimillistä kärsimystä, mutta vaarantaa myös nuoren normaalin fyysisen ja psyykkisen kasvun ja kehityksen.

On toki myös joitakin fyysisiä sairauksia, joihin voi liittyä pahoinvointia ja jotka voivat aiheuttaa kuvaamisia oireita. Kehottaisin sinua ehdottomasti hakeutumaan lääkärin vastaanotolle, jotta asiaa voidaan tutkia lisää. Voit myös käydä kouluterveydenhoitajan kanssa juttelemassa ensin ja hän voi ohjata sinut ehkä koululääkärin vastaanotolle. Haethan kuitenkin apua vaivaasi!