Mistä on terveet tyypit tehty? Fressiksen vinkit monipuoliseen ateriaan.

Moikka!

Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestäsi. Varsinaisia ravintoarvoja on vaikea hahmottaa ruokalistasta, jonka kävimme läpi pyynnöstäsi. Vaikuttaa siltä, että kouluruokalanne noudattaa näkyvästi ravitsemussuosituksia ja varmasti pyrkii tarjoamaan teille oppilaille ravitsevaa ruokaa päivittäin. Joka päivä oli tarjolla erilaisia ruokalajeja, joissa ravintoarvot voivat kuitenkin vaihdella keskenään. On joka tapauksessa mukava juttu, että ruokalistassa on vaihtelevuutta ja monipuolisuutta! Jos esimerkiksi puuropäivänä tuntuu siltä, ettei maha tai ravintoarvot täyty, voit koota puuron kylkeen itsellesi salaattilautasen.

Haluamme kannustaa teitä nuoria ottamaan kantaa ja sanomaan mielipiteenne ääneen. Uskomme, että teidän oppilaiden rakentava palaute otetaan varmasti vastaan! Jos sinulla on jotain erityistoiveita kouluruokaanne liittyen, voisit varmasti keskustella asiasta opettajien ja kouluruokalan työntekijöiden kanssa.

Aurinkoista kevään alkua!

Moi ja kiitos kysymyksistäsi!

Vastaan selkeyden vuoksi numerojärjestyksessä kysymyksiisi 😊

1 Hienoa kuulla, ettei sinua haittaa vaa’an lukemat! Olet täysin normaalipainoinen, ja oletkin viestisi perusteella hienosti ymmärtänyt, että pelkkä paino ei oikeastaan kerro ihmisestä eikä hänen hyvinvoinnistaan mitään. Tärkeämpää on, että voit hyvin ja koet olevasi hyvä sellaisena kuin olet. Kerroit kuitenkin, että koet olevasi vähän lihava ja sinua haittaa reitesi ja vatsasi. Oletko pohtinut, että miksi ja mistä nämä ajatukset kumpuavat? Nuorena on ihan normaalia pohtia omaa kehoaan ja sitä, mikä on normaalia ja mikä ei. Välillä tulee myös vertailtua itseään muihin. Olemme kuitenkin kaikki täysin erilaisia. Olemme eri pituisia, eri painoisia ja eri muotoisia, eli jokainen meistä on ainutlaatuinen. Vertailu on siis melko hyödytöntä, eikö vain? 😉

Olet myös vielä sen verran nuori, että kehityksesi ja kasvusi on vielä kesken. Kehosi voi siis vielä muokkaantua paljonkin. Omilla ajatuksillamme ja sillä, mitä mieltä olemme itsestämme, on iso vaikutus jokapäiväiseen fiilikseemme. Jos esimerkiksi useimmiten vain pohtii niitä asioita, mistä ei itsessään tykkää, ei yleisfiiliskään ole kovin hyvä, eikö vain? Mutta jos kääntääkin ajatukset siihen, mistä itsessään tykkää, on mielikin paljon parempi. Kehotankin sinua miettimään enemmän nyt niitä asioita, mistä itsessäsi tykkäät! Saatat huomata positiivisen muutoksen ajatuksissasi melko nopeasti 😉

2 Kuulostaa siltä, että sinulla on alkanut valkovuoto, hienoa! Tämä on tärkeä vaihe tytön kehityksessä. Yleensä valkovuoto on nimenomaan vaaleaa, ehkä hieman kellertävää nestemäistä ainetta. Voit lukea valkovuodosta lisää täältä.

3 Kiva kuulla, että haluat panostaa ruokavalioosi! Tärkeintä kasvavassa iässä on säännöllinen, riittävä ja monipuolinen ruokavalio. Kieltäytyminen voi toki tuntua hankalalta, mutta oman perheen kesken olisi tärkeää voida huoletta kieltäytyä ja vaikuttaa perheen ruokailuun. Voisitkin vallan hyvin keskustella vanhempiesi kanssa ajatuksistasi liittyen ruokavalioonne ja herkkuihin kotona. Muista kuitenkin, että herkuttelu kuuluu elämään eikä ruokavalion kanssa kannata olla liian ehdoton.

Mukavaa kesää!

Kiitos kysymyksestäsi – hienoa kuulla, että haluaisit muuttaa koko perheenne ruokavaliota terveellisempään suuntaan!

Kerrot että teillä syödään lähes jokaisella aterialla lihaa. Punaista lihaa suositellaan käytettäväksi enintään 500 g viikossa eli käytännössä tämä tarkoittaa noin 3-5 annosta viikossa riippuen annoskoosta.

Punaisen lihan ja lihajalosteiden käytön on osoitettu lisäävän suolistosyövän riskiä. Lihan syöminen ei kuitenkaan tarkoita, että varmasti sairastuu syöpään, mutta riski on hieman suurempi. Lihan käytön vähentämiselle on kuitenkin myös muita perusteita, joista voisit keskustella vanhempiesi kanssa. Liha on hyvä proteiinin ja raudan lähde, mutta se sisältää kovaa rasvaa ja suolaa. Runsas suolan käyttö nostattaa verenpainetta ja kovan rasvan käytöllä on myös vaikutuksia sydämen terveydelle, sillä se nostaa kolesteroliarvoja. Voisitko ehkä kertoa vanhemmillesi myös näistä asioista?

Toinen hyvä syy vähentää lihan käyttöä on myös ilmastonäkökulma: lihatuotanto kuormittaa merkittävästi ympäristöä ja lisää ilmastonmuutosta. Voisiko tästä löytyä perusteluja vanhemmillesi?

Niin kuin sanoitkin, niin syömisen vältteleminen ei ole kovin kestävä ratkaisu. Ainakin kouluruokailun yhteydessä pystyt varmaankin valitsemaan kasvisruokaa lounaalle.

Miltä kuulostaisi ajatus, että esittäisit nämä perustelut vanhemmillesi (eli lihan käyttömäärän viikkosuositus, terveysvaikutukset sekä ilmastovaikutukset) ja ehdottaisit vanhemmillesi, että jatkossa söisitte liharuokaa vaikka muutaman kerran viikossa. Muina päivinä voisitte syödä esimerkiksi kala- ja kanaruokia ja ehkä joinain päivinä kasvisruokakin voisi olla vaihtoehto. Netistä löytyy valtavasti helppoja kasvisruokareseptejä. Jos ruoanlaitto tuntuu tylsältä, voit ehdottaa, että suosisitte Sydänmerkittyjä valmisruokia aina välillä – ne ovat parempi valinta terveyden kannalta ja helpottavat arkea.

Satunnaiset grillailut sopivat oikein hyvin ruokavalioon ja voihan sinne grilliinkin heittää kasviksia mukaan. Vinkkejä terveellisempään grillailuun löydät esimerkiksi täältä. Tärkeintä on ruokailutottumukset kokonaisuutena, satunnaisia erityisiä hetkiä ja grillijuhlia mahtuu terveelliseen ja monipuoliseen ruokavalioon oikein hyvin.

Lisätietoa aiheesta voit lukea esimerkiksi Fressiksen tietopankista sekä Syö hyvää-sivustolta. Sama aihe on mietityttänyt Fressiksessä myös nimimerkkejä Utelias ja Tyhmä minä.

Tsemppiä keskusteluihin ja ihanaa kesää!

Hei ja kiitos viestistäsi!

Tosi hyvä, että kirjoittelit ajatuksiasi kaverisi voinnista. Kaverisi syö kertomasi mukaan todella vähän ja tuntuu vahtivan jatkuvasti omaa painoaan. Hänen voinnistaan kyllä herää suuri huoli. Kaverisi tarvitsisi nyt ehdottomasti apua ja tukea, mutta hän pyrkii peittelemään laihduttamistaan ja pelkää tilanteen paljastuvan muille.

Riittävä ja monipuolinen ravitsemus on todella tärkeää nuoren normaalin kasvun ja kehityksen vuoksi. Huono ja riittämätön ravitsemus voi vaikuttaa myös mielialaan, hormonitasapainoon ja kuukautiskiertoon. Normaali hormonitoiminta nuoruusiässä varmistaa luuston kehittymisen vahvaksi ja terveeksi.

Silloin, kun haluaa jatkuvasti pakonomaisesti laihduttaa ja kontrolloi syömistään, voidaan puhua syömishäiriöstä. Jatkuva painon tarkkailu ja syömisen säätely voi aiheuttaa myös häpeää ja syyllisyyttä. Syömishäiriön kanssa kamppailu vie voimia, kun energia menee syömisen tarkkailuun ja oman käyttäytymisen salailuun.  Kaverit, perhe ja harrastukset saattavat jäädä sivummalle. Syömishäiriö on sairaus, johon tarvitaan hoitoa ja jota voidaan oikeasti onneksi myös hoitaa.

Kaverisi saattaa kamppailla nyt todella hankalien asioiden kanssa, muttei ehkä halua myöntää sitä. Joskus ihminen saattaa suuttua, kun joku todella osuu asian ytimeen ja se onkin itselle tosi kipeä juttu. Joskus on myös vaikeaa myöntää tarvitsevansa apua ja avun vastaanottaminen voi olla myös vaikeaa. Kaverisi voi kokea, että kontrolloimalla syömistään ja painoaan, hän tavallaan hoitaa jotain itselleen hyvin hankalaa asiaa paremmin, kuin tuketumalla muihin tai hakemalla apua.

Kuulostaa siltä, että olet hyvä ystävä. Uskalsit rohkeasti ilmaista huolesi kaverillesi hänen voinnistaan. Olet myös todella kinkkisessä tilanteessa, kun toivoisit kaverisi saavan apua, muttet halua pettää hänen luottamustaan. Voit itse olla kaverisi tukena ystävänä sen verran kuin itse jaksat, mutta sinä et pysty hänen tilannettaan yksin ratkaisemaan. Sinun kannattaisi jutella kaverisi tilanteesta jonkun luotettavan aikuisen kanssa. Jos juttelu oman vanhemman tai kouluterveydenhoitajan kanssa tuntuu hankalalta, myös koulukuraattorilta tai -psykologilta voi saada apua. Sinä voit purkaa heille ihan vain omaakin huoltasi ja saada itsellesi tukea, koska tilanne on sinulle hankala ja stressaava. Lisäksi ammattilaisina heillä voi olla keinoja auttaa etenemään asiassa niin, että kaverisi saa lopulta apua.

Tsemppiä!

Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!

Viittaat varmaankin vanhoilla uutisilla siihen, kun joitakin vuosia sitten uutisissa oli kohua jogurtin sisältämästä asetaldehydistä. Asetaldehydi on elintarviketeollisuudessa yleisesti käytössä oleva aromiaine, jota löytyy luontaisesti myös esimerkiksi omenasta. Jogurtin asetaldehydipitoisuus on hyvin matala, pienempi kuin vaikkapa juuri omenassa.

Asetaldehydi on karsinogeeninen aine. Karsinogeenit ovat aineita, jotka altistavat syövälle, mutta monissa tavanomaisissa ja yleisesti käytössä olevissa ruoka-aineissa esiintyy ihan luontaisestikin pieniä määriä karsinogeenisiä aineita. Niiden, kuten jogurtinkin, normaali syöminen on ihan turvallista eikä lisää syövän riskiä, eli voit siis syödä jogurttia huoletta. Haitallisen aineen pitoisuus ja käytön runsaus ratkaisevat sen, onko jokin ruoka terveydelle vaarallista. Ihmisellä on myös luontaisia puolustusmekanismeja tällaisia aineita vastaan.

Jogurtin terveysvaikutuksia on tutkittu runsaasti ja laajoissa tutkimuksissa on todettu, että jogurtti voi itse asiassa vähentää elintapoihin liittyvän ruokatorvensyövän riskiä. Maailman syöpätutkimussäätiön analyyseissa jogurttia ei ole liitetty kohonneeseen syövän riskiin. Sen sijaan jogurtilla on monia hyviä terveysvaikutuksia. Jogurtin säännöllinen syöminen liittyy muun muassa pienempään tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Syövän kehittyminen on kuitenkin varsin monimutkainen prosessi ja yksittäisillä ruoilla ei ole juuri merkitystä sen kehittymiselle. Sen sijaan se merkitsee, millaiset ruokailutottumukset ovat pitkällä aikavälillä ja millainen ruokavalio on kokonaisuudessaan. Säännöllinen ja monipuolinen ruokavalio, joka sisältää runsaasti kuitua ja kasviksia, on paras tapa pienentää syövän riskiä.

Mukavaa kevättä!

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi!

Syöpä on hyvin monimutkainen sairaus, joka kehittyy pitkän ajan kuluessa. Yksittäisen päivän, viikon tai edes kuukauden syömisellä ei ole kovin paljon merkitystä kokonaisuuden kannalta. Sen sijaan se merkitsee, millaiset ruokailutottumukset pitkällä aikavälillä, vuosien tai kymmenien vuosien kuluessa on ja millainen ruokavalio on kokonaisuudessa.

Punaiseksi lihaksi luetaan siis naudan, porsaan sekä lampaan liha sekä näistä valmistetut lihajalosteet kuten leikkeleet, makkarat ja jauheliha. Tämän hetkisen tiedon mukaan voidaan sanoa, että lihajalosteiden ja punaisen lihan runsas käyttö lisää suolistosyövän riskiä. Punaiselle lihalle on annettu käyttösuositus enintään 500 g viikossa. On epätodennäköistä, että tuo 500 g edes olisi paljon ylittynyt listaamiesi ruokien määrässä.

Käytännössä tämä suositus tarkoittaa, ettei punaista lihaa suositella syötävän yli 3-5 annosta viikossa, riippuen annoskoosta. Voit siis ajatella, että muutama pääruokaa viikossa voi ihan hyvin sisältää punaista lihaa, eikä tämä lisää syövän riskiä. Punainen liha on hyvä raudan ja proteiinin lähde, mutta etenkin lihajalosteet sisältävät runsaasti suolaa ja kovaa rasvaa. Lihatuotteista kannattaakin valita mahdollisimman vähärasvaisia ja vähäsuolaisia tuotteita.

Lihan syöminen säännöllisesti ei ole tae syövän kehittymiselle eikä myöskään lihan syömättä jättäminen suojaa syövältä täysin varmasti – kyse on suuremmasta tai pienemmästä riskistä. Punaiseen lihaan ja lihavalmisteisiin kannattaa sekä terveyden että ympäristön näkökulmasta suhtautua satunnaisena erityisruokana. Lisää aiheesta myös täällä.

Mukavaa kevättä!