Kysymys
Ruoka
KN Onko siitä haittaa jos ei juo aterialla vaan aterioiden välissä? Jos syö jotain tosi kuivaa ruokaa, vaikkapa näkkäreitä, ja ei samalla juo ollenkaan, niin voiko suolisto mennä tukkoon? Vai kosteutuuko ruoka tarpeeksi vatsassa? Onko...
Fressis

Heippa!

Ruoansulatuksen kannalta siitä ei ole haittaa, ettei aterialla juo ruokajuomaa. Suolisto ei voi tästä tukkeutua, sillä ruoansulatusentsyymit niin mahalaukussa kuin ohutsuolessa pilkkovat syömämme ruoan hyvin tehokkaasti pieniksi osasiksi niin, että ravintoaineet pääsevät imeytymään. Tähän ei tarvita erikseen nestettä, vaan pilkkoutumisprosessi kyllä toimii joka tapauksessa. Eli päivittäisen nestetarpeen voi täyttää kyllä aterioiden välilläkin.

Juomista aterian yhteydessä kuitenkin puoltaa suun ja hampaiden terveys. Makeat ja happamat juomat aikaansaavat happohyökkäyksen suussa, mikä vaurioittaa hampaiden kiillettä. Jos aterioiden välissä juo usein, niin happohyökkäyksiä tulee enemmän ja samoin hampaat kuormittuvat enemmän, mikä altistaa reikiintymiselle. Vesi ei saa aikaan happohyökkäystä, eli sitä voi juoda huoletta aterioiden välissäkin.

Kannattaa lukea vielä lisätietoa artikkelistamme liittyen suun terveyteen ja ruokailuun, jos aihe kiinnostaa enemmänkin.

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
Mieli
Hajamielinen Onko normaalia jos en muista mitä olen syönyt? Onko normaalia että kun illalla alan miettiä että mitäs kaikkea olenkaan tänään syönyt, niin en muistakkaan kunnolla aterioitani? Sitten kurkin kaappeihin ja varmistan että...
Fressis

Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!

Oletkin jo hienosti itse pohtinut tilannettasi. On hyvä, että olet alkanut kiinnittää huomiota syömiseesi, vaikka ateriarytmisi kuulostaakin oikein hyvältä. Sen lisäksi, että syöminen säännöllisesti on hyvä asia, olisi hyvä kiinnittää huomioita myös siihen mitä ja miten syö. Syöminen voi parhaimmillaan olla ihana kiireetön hetki rentoutua ravitsevan ruuan ääressä.

Muistin reistailu tai unohtelu tuntuu meistä usein jännittävältä, jopa pelottavalta. Joskus kyse voi toki olla muistisairaudesta, mutta usein taustalla muistisairauden sijaan on stressiä, univaikeuksia tai keskittymiskyvyn ongelmia. Kun näitä osa-alueita pohditaan ja lähdetään parantamaan myös muistaminen voi helpottua. Kerrot, että ongelmia on ollut nimenomaan tämän yksittäisen asian muistamisessa. Voitkin pohtia, oletko huolissasi muististasi muutenkin? Jos et erityisesti ole, kehottaisin sinua näin alkuun kiinnittämään enemmän huomioita ruokailuhetkiisi.

Joskus käy tosiaan niin, että teemme arjessa totuttuja asioita täysin rutiininomaisesti, emmekä edes enää kiinnitä huomiota tekemiseemme. Toki voi myös olla, että esimerkiksi keskittymiskyvyssä onkin ongelmia. Kehottaisin sinua keskittymään viikon ajan syömiseesi erityisellä tarkkuudella ja miettimään mitä haluaisin syödä, mikä tekisi minulle hyvää ja miten saisin ruokailuhetkestä tiedostavan ja rauhallisen. Kun keskityt hetkeen, voi olla, että huomaat illalla muistavasi sen paremmin. Jos näin ei käy, voisit ehkä myös koittaa kirjoittaa ylös mitä syöt ja katsoa, muistatko syömisesi, kun luet ne paperilta? Lisäksi tietysti on hyvä rauhoittaa ruokailu muulta tekemiseltä – edes puhelimen näpyttelyltä tai television katselulta. 😊

Jos kuitenkin koet, että olet kokonaisvaltaisemmin huolissasi muististasi tai olet herännyt huomaamaan, että sinulla saattaisikin olla paljon stressiä ja mieltä kuormittavia asioita meneillään, kehottaisin sinua keskustelemaan asiasta terveydenhuollon ammattilaisten tai muun luotettavan aikuisen kanssa. Asiat yleensä alkavat helpottaa, kun niitä uskaltaa ottaa puheeksi <3

Rauhaa ruokailuhetkiisi ja mielellesi <3

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
Ruoka
Jassukka Painonhallinta yli 18-vuotiaalla Hei. Miten saisi painoa pudotettua, olen ylipainoinen ja haluaisin saada painoa pudotettua. Millä saisi herkuttelun pois?
Fressis

Heippa!

Kiitos kysymyksestäsi! Kysymyksesi taustatiedoista käy ilmi, että olet yli 18-vuotias, joten vastaamme sinulle sen mukaisesti, että kehossasi ei enää tapahdu juurikaan murrosiän tuomia muutoksia, kuten pituuskasvua.

Heti alkuun haluamme korostaa sitä, että paino itsessään on lukema, ja sen tarkkailua tärkeämpää on kuulostella omaa vointiaan ja sitä, millainen olo omassa kehossa on. Koska emme tunne sinua tai tilannettasi, emme voi myöskään suoraan suositella sinulle laihduttamista ja siksi suosittelemme, että hakeudut terveydenhoitajan vastaanotolle keskustelemaan asiasta.

Yleisesti painonpudotuksessa ja -hallinnassa kaikista keskeisimmässä roolissa ovat monipuolinen ruoka, sopivat annoskoot ja säännöllinen ruokailurytmi. Näihin liittyen on siis hyvä miettiä esimerkiksi tällaisia asioita: Syötkö tasaisesti pitkin päivää niin, että ateriahetket ovat selkeitä kokonaisuuksia vai saatatko olla vaikka tuntikausia syömättä, minkä seurauksena nälkä yllättää myöhemmin tosi kovana, ja päädyt joko napostelemaan pitkin iltaa tai syömään suuria annoksia? Tärkeää olisi ajoittaa ruokailuhetket päivän mittaan tasaisesti ja huolehtia, että jokaisella aterialla on monipuolisesti kasviksia, proteiinia ja hiilihydraatteja; kuituja sekä täysjyvää. Päivä on hyvä aloittaa monipuolisella aamiaisella, jotta jaksaa hyvin lounaaseen ja jatkaa samaa linjaa läpi päivän. Monella painonhallinnan haasteena on liian kevyt syöminen aamupäivisin, minkä seurauksena niin kutsuttua nälkävelkaa kasaantuu iltaan, mikä taas puolestaan ajaa naposteluun. Säännöllisestä ateriarytmistä kannattaa lukea lisää täältä Fressiksen sivuilta.

Voi olla haastava tietää, mikä on itselle sopiva annoskoko, ja sen oppiminen vaatiikin oman kehon tuntemusten tarkkailua. Energian tarpeeseen vaikuttaa myös se, miten aktiivinen olet ollut päivän aikana. Yksinkertainen vinkki annoskoon arvioimiseen on ainakin se, että ruokalautasen kasaa lautasmallin mukaisesti. Kun lautasen täyttää ensin kasviksilla ja salaatilla vähintään puolilleen, niin runsasenergisempien ruokien osuus jää pakostakin pienemmäksi. Aterian aikana kannattaa myös pysähtyä kuulostelemaan tuntemuksia kehossa. Kun olo tuntuu kylläiseltä, on hyvä hetki lopettaa syöminen – kylläisyysviesti tulee aivoille hieman viiveellä, eli todennäköisesti energiantarpeesi on tällöin jo täyttynyt. Tärkeää on saada vatsa täyteen, muttei liian täyteen. Lisää vinkkejä ravitsemukseen painonhallinnassa löytyy täältä.

Herkuista ei kannata pyrkiä kieltäytymään täysin, sillä se vain yleensä lisää herkkuhimoa. Herkkuja mahtuu myös painonhallitsijan ruokavalioon, kunhan määrät ovat sopivia. Kun ruokavalion pohja kootaan kasviksista, täysjyväviljatuotteista ja hyvistä proteiininlähteistä, niin runsasenergisiä herkkuja voi huoletta nauttia silloin tällöin. Olet varmaan kuullut ruokakolmiosta aiemmin. Ruokakolmion ylimmässä lokerossa ovat sellaiset ruuat, joita kutsutaan sattumiksi. Ne voivat hyvin olla osa monipuolista ja terveyttä edistävää ruokavaliota, kunhan niitä syödään suhteessa pienempiä määriä verrattuna ruokakolmion muilla tasoilla oleviin ruokiin. Kannattaa myös tutustua Fressiksen artikkeliin herkuttelusta.

Oman hyvinvoinnin kannalta keskeistä on myös liikkua monipuolisesti, riittävästi ja itselle mieluisilla tavoilla. Lue lisää liikkumisesta Fressiksestä.

Tsemppiä sinulle syksyyn!

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
Ruoka
terveelliset elämäntavat kuntoon Voiko murrosikäinen, kasvava nuori laihduttaa? Oon 13v tyttö, 164cm ja painan n. 86kg. Oon tosi ylipainoinen ja en tiiä mitä teen. Harrastan liikuntaa 4krt viikossa ja lisäksi käyn vapaa-ajalla lenkeillä....
Fressis

Moikka ja kiitos viestistäsi!

Muistathan, että olet vielä kasvuiässä. Painon lisääntyminen murrosiässä on tyypillistä, kun kehon rasvakoostumus muuttuu. Lisäksi saatat hyvinkin kasvaa vielä pituutta. Kehosi kehitys on siis vielä kesken ja kehonkoostumuksessasi voi tapahtua vielä kovastikin muutoksia murrosiän myötä. 🙂

Ylimääräiset kilot johtuvat useimmiten siitä, että ravinnosta saa enemmän energiaa kuin sitä kuluttaa. Esimerkiksi herkuttelu ja epäsäännöllinen syöminen johtaa helposti siihen, että saa enemmän energiaa mitä ehtii päivän aikana kuluttaa. Kerrot itsekin, että koet syöväsi herkkuja liikaa. Herkuttelu voi johtua joskus siitä, ettei muuten päivän aikana syö säännöllisesti. Minkälaiset sinun arkesi ruokailutottumukset ovat? Syötkö säännöllisesti? Kasvavan nuoren olisi hyvä syödä säännöllisesti ja monipuolisesti 5 kertaa päivässä (aamupala, lounas, iltapala ja muutama välipala). Kun ruokailurytmi on säännöllinen, ei tule tarvetta täyttää mahaa herkuilla. Herkkuhetkillekin on toki paikkansa, eikä ruokailun suhteen pidä olla liian ehdoton!

Tärkeää hyvinvoinnin kannalta on myös riittävä liikkuminen ja lepo. Kerrot, että harrastat liikuntaa neljästi viikossa ja käyt myös lenkeillä, hienoa! Säännöllinen ruokailu on myös tärkeää liikuntaharrastusten kannalta, että jaksaa ja voi kehittyä 🙂 Myös levolla ja nukkumisella on iso vaikutus kehoon ja hyvinvointiin, nukuthan öisin tarpeeksi? Liikkuminen, ulkoilu ja lepo lisäävät hyvää oloa tuottavia hormoneja ja auttavat sinua pitämään itsestäsi huolta.

On luonnollista olla kiinnostunut, ja joskus jopa huolissaankin omasta painosta. Kasvavalle nuorelle ei kuitenkaan pääsääntöisesti ole hyväksi laihdutus, vaan panostus nimenomaan terveellisiin elintapoihin. Toit hienosti itsekin esille, että haluat laihtua terveyden vuoksi ehkä noin muutamassa vuodessa. Vaa’alla käymisen ja painon mittaamisen sijaan kannattaa keskittyä terveellisiin ja säännöllisiin elintapoihin ja sellaisiin arjen rutiineihin, jotka tuottavat sinulle hyvää mieltä ja tukevat jaksamistasi. Muista myös viettää aikaa ystävien kanssa ja tehdä asioita, joista nautit! Vaikka tavoitteenasi olisikin, että terveellisillä elämäntavoilla saisit pudotettua painoa, ei painoa kannata tarkkailla ainakaan päivittäin. Oma jaksaminen ja fiilis ovat huomattavasti parempia mittareita omalle hyvinvoinnille, kuin vaa’an lukemat.

Jos koet että haluaisit lisätukea tai vinkkejä, kannattaa keskustella asiasta vanhempien ja kouluterveydenhoitajan kanssa. Vanhemmat voivat vaikuttaa arjen ruokailuihin ja kouluterveydenhoitajalta saa tukea terveellisiin elintapoihin.

Tsemppiä, iloa ja valoa kevääseen!

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
RytmiYleinen
15v tyttö Painoindeksi ei ole hyvä terveydentilan mittari Hei! Olen 15- vuotias tyttö, täytän tänä vuonna 16. Olen 167cm pitkä ja painan 51 kiloa. Olenko alipainoinen?
Fressis

Moikka ja kiitos viestistäsi!

Jos tarkastellaan puhtaasti vain painoa ja pituutta, on painosi lievän alipainon puolella. Painoindeksi ei kuitenkaan ole kovin hyvä mittari kertomaan terveydentilasta ja kehonkoostumuksesta laajemmin. Tärkeämpää, kuin puntarin lukema, on olosi muuten: jaksatko hyvin arjessa ja viihdytkö hyvin kehossasi? Mikäli olosi on hyvä, ei ole tarpeen yrittää nostaa painoa vain siksi, että painoindeksi kertoisi sinun olevan ns. normaalipainoinen – olemme kaikki erilaisia yksilöitä erilaisine kehoinemme. Lisäksi voi olla, että murrosiän myötä painosi nousee itsestään, kun rasvakudoksen määrä lisääntyy muun muassa lantion alueella.

Jos taas sinusta tuntuu, että haluaisit saada painoa vähän nousemaan, niin neuvoisin sinua jättämään vaa’alla käymisen satunnaiseksi asiaksi, ja keskittymään arjen rutiineihin, kuten säännölliseen ateriarytmiin ja mieliruokiesi valitsemiseen. Liikunta, ulkoilu, riittävä uni ja muu mielekäs tekeminen ovat yhtäläillä tärkeitä palasia oman hyvinvoinnin rakentamisessa. Painoa ei kannata tarkkailla kovinkaan usein, koska oma jaksaminen ja olo muutenkin ovat huomattavasti parempia mittareita omalle hyvinvoinnille, kuin numerot puntarissa.

Mukavaa alkanutta vuotta!

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
Ruoka
Isomaha Kylläisyyden tunteen puuttuminen Miksi en ole melkein ikinä kylläinen? Jos tulee nälkä, se tavallaan melkein-lähtee reilulla perusruoka-annoksella(n.5dl) plus 0,3-0,5 litralla vettä, mutta kylläisyyden tunnetta ei tule. On...
Fressis

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Kysyt, miksi et koe olevasi ruokailun jälkeen kylläinen ja pohdit mahalaukkusi kokoa.

Tarkastellaan alkuun hieman kylläisyyden tunnetta ja siihen liittyviä tekijöitä. Kehon perustoimintaa on se, että se pyrkii energiatasapainoon. Tällöin ruoasta saatu energia vastaa kulutettuun energiaan (eli esimerkiksi jos liikut joinain päivinä huomattavan paljon, kehosi tarvitsee todennäköisesti enemmän ruokaa eli nälkä voi tuntua suuremmalta). Kaikille energiatasapaino on yksilöllinen ja se voi muuttua elämän eri vaiheissa. Kerrot olevasi yli 18-vuotias, mutta tarkkaa ikääsi emme tiedä. On kuitenkin hyvä huomioida, että teini-iässä ja varhaisen aikuisuuden vaiheessa muun muassa vilkas hormoninen vaikutus ja kehon muuttuminen ja kasvaminen voivat vaikuttaa paljon siihen, miten keho reagoi syötyyn ruokaan ja kylläisyyden tunnetta voi olla hankalampi saavuttaa. Jos olet esimerkiksi parikymppinen, on hyvin mahdollista, että hormonaalinen toiminta on yksi syy siihen, miksi koet kylläisyyden tunteen saavuttamisen hankalaksi. Mikäli hormonit ovat tähän yksi syy, tilanne helpottaa varmasti ajan kanssa.

Myös opitut tavat ja tottumukset voivat sekoittaa ihmisten kykyjä toimia vaistojensa varassa ja kuunnella kylläisyyden tuntemuksia. Lisäksi psyykkiset tekijät, kuten tunteet, saattavat laukaista halua syödä tai johtaa ruokahaluttomuuteen elimistön energiantarpeesta huolimatta. Kerroitkin kysymyksessäsi, että sinulla on ollut aikaisemmin ahmimiskohtauksia. Ne voivat viitata siihen, että sinulle on ollut aiemmin tunteisiin tai muihin psyykkisiin tekijöihin liittyviä haluja syödä runsaasti. Tämä voi myös vaikuttaa siihen, että kylläisyyden tunnetta on hankala kokea tällä hetkellä.

Mahalaukun kokoa sinun ei kannata ajatella tai pohtia – jatkossa on hyvä kiinnittää huomiota ruokatilanteeseen rauhoittumiseen ja siihen, että syöt paljon kuitupitoista ruokaa. Yksi tärkein tapa tunnistaa ja palauttaa uudelleen kylläisyyden tunteen kokeminen on säännöllinen vuorokausi- ja ateriarytmi. Syö siis säännöllisesti mm. aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja illallinen. Aseta ateriat lautaselle ja istu alas ruoan äärelle, ota itsellesi aikaa syömiseen ja kunnioita omaa niin sanottua ruokarauhaasi. Vältä syömistä muun muassa sohvalla, sängyssä tai suoraan jääkaapista. Kun syöt rauhassa, voit samalla kuunnella itseäsi ja kehon tuntemuksia: rauhallinen syöminen helpottaa sitä, että tunnistat kylläisyyden tunteen.  Kuitupitoisia ruokia puolestaan ovat erilaiset hedelmät (mm. omenat), marjat (mm. mustikat) ja vihannekset (mm. porkkana), jotka kaikki sopivat hyvin välipaloiksi tai aterian kylkeen lisukkeeksi. Kuituja sisältävät myös täysjyväleivät (esim. ruisleipä) ja täysjyväkaurapuurot, pähkinät, siemenet, herneet, pavut ja linssit. Näitä syömällä saat lisää kuituja ruokavalioosi, mikä myös ajan kanssa auttaa ja helpottaa sinua tunnistamaan kylläisyyden tunnetta.

Toivottavasti näistä vinkeistä on sinulle apua. Ihanaa alkukesää! 😊

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
Ruoka
välipalapatukka Millainen on hyvä välipala? Millainen on hyvä ja terveellinen välipala?
Fressis

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi liittyen välipaloihin! Välipalat ovat vähintäänkin yhtä tärkeä osa ruokavaliota kuin pääruoat. Terveellinen välipala kannattaa rakentaa kolmesta osasta: kasvis, vilja ja proteiini – esimerkiksi täysjyväleipä runsailla kasviksilla ja kananmunalla sekä lisäksi hedelmä. Ateriavälin pitäminen säännöllisenä kannattaa, jottei nälkä (tai nälkäkiukku!) pääse yllättämään ja jaksaa pysyä virkeänä läpi päivän.

Välipalan koostamisessa kannattaa hyödyntää samaa lautasmalliajattelua kuin pääruoillakin: kasvista, viljaa sekä jokin proteiinin lähde. Kasvisosa voi olla esimerkiksi hedelmä, leivän päällä olevat vihannekset, marjoja puurossa tai pieni lasillinen täysmehua. Viljoista kannattaa valita täysjyvävaihtoehto, sillä ne sisältävät enemmän kuitua kuin vaaleat viljat – näin nälkä pysyy pidempään loitolla. Hyvä viljavaihtoehto välipalalle on esimerkiksi ruisleipä, tuorepuuro tai sokeroimaton granola. Proteiininlähteeksi voi valita oman mielen mukaan esimerkiksi maitotuotteita, juusto leivälle tai kananmuna. Viimeisen silauksen välipalaan tuo pehmeän rasvan lähde, kuten muutama pähkinä tai margariini leivällä. Fressiksen videolta vinkit välipalan koostamiseen.

Terveellisiin välipaloihin liittyy ei vain se mitä ne sisältävät, vaan myös se milloin välipaloja syö. Välipaloja tai pienempiä aterioita on hyvä syödä 2-3 kertaa päivässä riippuen nälän tuntemuksista – kurnivaa vatsaa kannattaa kuulostella ja keskittää syömiset niihin hetkiin, kun huomaa olevansa nälkäinen. Näin välttyy myös turhalta napostelulta. Välipalat kannattaa ajoittaa ruokailujen väliin, esimerkiksi iltapäivälle ennen iltaruokaa ja mahdollisesti aamupäivälle ennen lounasta – riippuen toki omasta ruokailurytmistä. Monille sopiva rytmi on 3-6 ateriaa päivässä ja 3-5 tunnin välein.

Paljon sokeria sisältäviä välipalat tulisi säästää herkkuhetkiin, sillä ne eivät pidä nälkää loitolla kovin kauaa. Jos harrastaa paljon liikuntaa, huolehdi myös siitä, että välipalalla on tarpeeksi hyviä hiilihydraattien lähteitä eli ensisijaisesti viljoja. Terveellisen välipalan kasaaminen onnistuu myös liikkeellä ollessa. Kurkkaa vinkit edulliseen ja nopeaan välipalaan Fressiksestä.

Oliko vastauksesta hyötyä?
Tiesitkö että...

Itselle sopiva ateriarytmi pitää vauhdissa

Itselle sopivan ateriarytmin tunnistaa siitä, että ennen ruokailua ehtii tulla pieni nälkä, mutta ruokapäätökset ovat vielä hyvin hallittavissa. Jos aterioiden väli on venynyt liian pitkäksi niin kaikista rasvaisimmat ja makeimmat herkut valtaavat mielen. Toiset taas saattavat huomata muuttuvansa kärsimättömäksi tai kiukkuiseksi, jos aterioita jää päivän aikana väliin.

Monelle säännöllisen syömisen ohjenuorana toimii 4-5 aterian päivärytmi eli aamupala, lounas ja päivällinen sekä tarvittaessa 1-2 välipalaa.

Lue lisää ateriarytmistä

Kysely
Ruoka

Syötkö aamupalaa?