Kysymys
Ruoka
terveelliset elämäntavat kuntoon Voiko murrosikäinen, kasvava nuori laihduttaa? Oon 13v tyttö, 164cm ja painan n. 86kg. Oon tosi ylipainoinen ja en tiiä mitä teen. Harrastan liikuntaa 4krt viikossa ja lisäksi käyn vapaa-ajalla lenkeillä....
Fressis

Moikka ja kiitos viestistäsi!

Muistathan, että olet vielä kasvuiässä. Painon lisääntyminen murrosiässä on tyypillistä, kun kehon rasvakoostumus muuttuu. Lisäksi saatat hyvinkin kasvaa vielä pituutta. Kehosi kehitys on siis vielä kesken ja kehonkoostumuksessasi voi tapahtua vielä kovastikin muutoksia murrosiän myötä. 🙂

Ylimääräiset kilot johtuvat useimmiten siitä, että ravinnosta saa enemmän energiaa kuin sitä kuluttaa. Esimerkiksi herkuttelu ja epäsäännöllinen syöminen johtaa helposti siihen, että saa enemmän energiaa mitä ehtii päivän aikana kuluttaa. Kerrot itsekin, että koet syöväsi herkkuja liikaa. Herkuttelu voi johtua joskus siitä, ettei muuten päivän aikana syö säännöllisesti. Minkälaiset sinun arkesi ruokailutottumukset ovat? Syötkö säännöllisesti? Kasvavan nuoren olisi hyvä syödä säännöllisesti ja monipuolisesti 5 kertaa päivässä (aamupala, lounas, iltapala ja muutama välipala). Kun ruokailurytmi on säännöllinen, ei tule tarvetta täyttää mahaa herkuilla. Herkkuhetkillekin on toki paikkansa, eikä ruokailun suhteen pidä olla liian ehdoton!

Tärkeää hyvinvoinnin kannalta on myös riittävä liikkuminen ja lepo. Kerrot, että harrastat liikuntaa neljästi viikossa ja käyt myös lenkeillä, hienoa! Säännöllinen ruokailu on myös tärkeää liikuntaharrastusten kannalta, että jaksaa ja voi kehittyä 🙂 Myös levolla ja nukkumisella on iso vaikutus kehoon ja hyvinvointiin, nukuthan öisin tarpeeksi? Liikkuminen, ulkoilu ja lepo lisäävät hyvää oloa tuottavia hormoneja ja auttavat sinua pitämään itsestäsi huolta.

On luonnollista olla kiinnostunut, ja joskus jopa huolissaankin omasta painosta. Kasvavalle nuorelle ei kuitenkaan pääsääntöisesti ole hyväksi laihdutus, vaan panostus nimenomaan terveellisiin elintapoihin. Toit hienosti itsekin esille, että haluat laihtua terveyden vuoksi ehkä noin muutamassa vuodessa. Vaa’alla käymisen ja painon mittaamisen sijaan kannattaa keskittyä terveellisiin ja säännöllisiin elintapoihin ja sellaisiin arjen rutiineihin, jotka tuottavat sinulle hyvää mieltä ja tukevat jaksamistasi. Muista myös viettää aikaa ystävien kanssa ja tehdä asioita, joista nautit! Vaikka tavoitteenasi olisikin, että terveellisillä elämäntavoilla saisit pudotettua painoa, ei painoa kannata tarkkailla ainakaan päivittäin. Oma jaksaminen ja fiilis ovat huomattavasti parempia mittareita omalle hyvinvoinnille, kuin vaa’an lukemat.

Jos koet että haluaisit lisätukea tai vinkkejä, kannattaa keskustella asiasta vanhempien ja kouluterveydenhoitajan kanssa. Vanhemmat voivat vaikuttaa arjen ruokailuihin ja kouluterveydenhoitajalta saa tukea terveellisiin elintapoihin.

Tsemppiä, iloa ja valoa kevääseen!

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
Yleinen
15v tyttö Painoindeksi ei ole hyvä terveydentilan mittari Hei! Olen 15- vuotias tyttö, täytän tänä vuonna 16. Olen 167cm pitkä ja painan 51 kiloa. Olenko alipainoinen?
Fressis

Moikka ja kiitos viestistäsi!

Jos tarkastellaan puhtaasti vain painoa ja pituutta, on painosi lievän alipainon puolella. Painoindeksi ei kuitenkaan ole kovin hyvä mittari kertomaan terveydentilasta ja kehonkoostumuksesta laajemmin. Tärkeämpää, kuin puntarin lukema, on olosi muuten: jaksatko hyvin arjessa ja viihdytkö hyvin kehossasi? Mikäli olosi on hyvä, ei ole tarpeen yrittää nostaa painoa vain siksi, että painoindeksi kertoisi sinun olevan ns. normaalipainoinen – olemme kaikki erilaisia yksilöitä erilaisine kehoinemme. Lisäksi voi olla, että murrosiän myötä painosi nousee itsestään, kun rasvakudoksen määrä lisääntyy muun muassa lantion alueella.

Jos taas sinusta tuntuu, että haluaisit saada painoa vähän nousemaan, niin neuvoisin sinua jättämään vaa’alla käymisen satunnaiseksi asiaksi, ja keskittymään arjen rutiineihin, kuten säännölliseen ateriarytmiin ja mieliruokiesi valitsemiseen. Liikunta, ulkoilu, riittävä uni ja muu mielekäs tekeminen ovat yhtäläillä tärkeitä palasia oman hyvinvoinnin rakentamisessa. Painoa ei kannata tarkkailla kovinkaan usein, koska oma jaksaminen ja olo muutenkin ovat huomattavasti parempia mittareita omalle hyvinvoinnille, kuin numerot puntarissa.

Mukavaa alkanutta vuotta!

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
Ruoka
Isomaha Kylläisyyden tunteen puuttuminen Miksi en ole melkein ikinä kylläinen? Jos tulee nälkä, se tavallaan melkein-lähtee reilulla perusruoka-annoksella(n.5dl) plus 0,3-0,5 litralla vettä, mutta kylläisyyden tunnetta ei tule. On...
Fressis

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Kysyt, miksi et koe olevasi ruokailun jälkeen kylläinen ja pohdit mahalaukkusi kokoa.

Tarkastellaan alkuun hieman kylläisyyden tunnetta ja siihen liittyviä tekijöitä. Kehon perustoimintaa on se, että se pyrkii energiatasapainoon. Tällöin ruoasta saatu energia vastaa kulutettuun energiaan (eli esimerkiksi jos liikut joinain päivinä huomattavan paljon, kehosi tarvitsee todennäköisesti enemmän ruokaa eli nälkä voi tuntua suuremmalta). Kaikille energiatasapaino on yksilöllinen ja se voi muuttua elämän eri vaiheissa. Kerrot olevasi yli 18-vuotias, mutta tarkkaa ikääsi emme tiedä. On kuitenkin hyvä huomioida, että teini-iässä ja varhaisen aikuisuuden vaiheessa muun muassa vilkas hormoninen vaikutus ja kehon muuttuminen ja kasvaminen voivat vaikuttaa paljon siihen, miten keho reagoi syötyyn ruokaan ja kylläisyyden tunnetta voi olla hankalampi saavuttaa. Jos olet esimerkiksi parikymppinen, on hyvin mahdollista, että hormonaalinen toiminta on yksi syy siihen, miksi koet kylläisyyden tunteen saavuttamisen hankalaksi. Mikäli hormonit ovat tähän yksi syy, tilanne helpottaa varmasti ajan kanssa.

Myös opitut tavat ja tottumukset voivat sekoittaa ihmisten kykyjä toimia vaistojensa varassa ja kuunnella kylläisyyden tuntemuksia. Lisäksi psyykkiset tekijät, kuten tunteet, saattavat laukaista halua syödä tai johtaa ruokahaluttomuuteen elimistön energiantarpeesta huolimatta. Kerroitkin kysymyksessäsi, että sinulla on ollut aikaisemmin ahmimiskohtauksia. Ne voivat viitata siihen, että sinulle on ollut aiemmin tunteisiin tai muihin psyykkisiin tekijöihin liittyviä haluja syödä runsaasti. Tämä voi myös vaikuttaa siihen, että kylläisyyden tunnetta on hankala kokea tällä hetkellä.

Mahalaukun kokoa sinun ei kannata ajatella tai pohtia – jatkossa on hyvä kiinnittää huomiota ruokatilanteeseen rauhoittumiseen ja siihen, että syöt paljon kuitupitoista ruokaa. Yksi tärkein tapa tunnistaa ja palauttaa uudelleen kylläisyyden tunteen kokeminen on säännöllinen vuorokausi- ja ateriarytmi. Syö siis säännöllisesti mm. aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja illallinen. Aseta ateriat lautaselle ja istu alas ruoan äärelle, ota itsellesi aikaa syömiseen ja kunnioita omaa niin sanottua ruokarauhaasi. Vältä syömistä muun muassa sohvalla, sängyssä tai suoraan jääkaapista. Kun syöt rauhassa, voit samalla kuunnella itseäsi ja kehon tuntemuksia: rauhallinen syöminen helpottaa sitä, että tunnistat kylläisyyden tunteen.  Kuitupitoisia ruokia puolestaan ovat erilaiset hedelmät (mm. omenat), marjat (mm. mustikat) ja vihannekset (mm. porkkana), jotka kaikki sopivat hyvin välipaloiksi tai aterian kylkeen lisukkeeksi. Kuituja sisältävät myös täysjyväleivät (esim. ruisleipä) ja täysjyväkaurapuurot, pähkinät, siemenet, herneet, pavut ja linssit. Näitä syömällä saat lisää kuituja ruokavalioosi, mikä myös ajan kanssa auttaa ja helpottaa sinua tunnistamaan kylläisyyden tunnetta.

Toivottavasti näistä vinkeistä on sinulle apua. Ihanaa alkukesää! 😊

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
Ruoka
välipalapatukka Millainen on hyvä välipala? Millainen on hyvä ja terveellinen välipala?
Fressis

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi liittyen välipaloihin! Välipalat ovat vähintäänkin yhtä tärkeä osa ruokavaliota kuin pääruoat. Terveellinen välipala kannattaa rakentaa kolmesta osasta: kasvis, vilja ja proteiini – esimerkiksi täysjyväleipä runsailla kasviksilla ja kananmunalla sekä lisäksi hedelmä. Ateriavälin pitäminen säännöllisenä kannattaa, jottei nälkä (tai nälkäkiukku!) pääse yllättämään ja jaksaa pysyä virkeänä läpi päivän.

Välipalan koostamisessa kannattaa hyödyntää samaa lautasmalliajattelua kuin pääruoillakin: kasvista, viljaa sekä jokin proteiinin lähde. Kasvisosa voi olla esimerkiksi hedelmä, leivän päällä olevat vihannekset, marjoja puurossa tai pieni lasillinen täysmehua. Viljoista kannattaa valita täysjyvävaihtoehto, sillä ne sisältävät enemmän kuitua kuin vaaleat viljat – näin nälkä pysyy pidempään loitolla. Hyvä viljavaihtoehto välipalalle on esimerkiksi ruisleipä, tuorepuuro tai sokeroimaton granola. Proteiininlähteeksi voi valita oman mielen mukaan esimerkiksi maitotuotteita, juusto leivälle tai kananmuna. Viimeisen silauksen välipalaan tuo pehmeän rasvan lähde, kuten muutama pähkinä tai margariini leivällä. Fressiksen videolta vinkit välipalan koostamiseen.

Terveellisiin välipaloihin liittyy ei vain se mitä ne sisältävät, vaan myös se milloin välipaloja syö. Välipaloja tai pienempiä aterioita on hyvä syödä 2-3 kertaa päivässä riippuen nälän tuntemuksista – kurnivaa vatsaa kannattaa kuulostella ja keskittää syömiset niihin hetkiin, kun huomaa olevansa nälkäinen. Näin välttyy myös turhalta napostelulta. Välipalat kannattaa ajoittaa ruokailujen väliin, esimerkiksi iltapäivälle ennen iltaruokaa ja mahdollisesti aamupäivälle ennen lounasta – riippuen toki omasta ruokailurytmistä. Monille sopiva rytmi on 3-6 ateriaa päivässä ja 3-5 tunnin välein.

Paljon sokeria sisältäviä välipalat tulisi säästää herkkuhetkiin, sillä ne eivät pidä nälkää loitolla kovin kauaa. Jos harrastaa paljon liikuntaa, huolehdi myös siitä, että välipalalla on tarpeeksi hyviä hiilihydraattien lähteitä eli ensisijaisesti viljoja. Terveellisen välipalan kasaaminen onnistuu myös liikkeellä ollessa. Kurkkaa vinkit edulliseen ja nopeaan välipalaan Fressiksestä.

Oliko vastauksesta hyötyä?
Tiesitkö että...

Itselle sopiva ateriarytmi pitää vauhdissa

Itselle sopivan ateriarytmin tunnistaa siitä, että ennen ruokailua ehtii tulla pieni nälkä, mutta ruokapäätökset ovat vielä hyvin hallittavissa. Jos aterioiden väli on venynyt liian pitkäksi niin kaikista rasvaisimmat ja makeimmat herkut valtaavat mielen. Toiset taas saattavat huomata muuttuvansa kärsimättömäksi tai kiukkuiseksi, jos aterioita jää päivän aikana väliin.

Monelle säännöllisen syömisen ohjenuorana toimii 4-5 aterian päivärytmi eli aamupala, lounas ja päivällinen sekä tarvittaessa 1-2 välipalaa.

Lue lisää ateriarytmistä

Kysely
Ruoka

Syötkö aamupalaa?