Kysymys
Ruoka
Foodstuff Roskaruoka, kasvisruoka ja monipuolinen ruokavalio Kuinka usein ”roskaruokia” kuten kananugetteja, hamppareita, hodareita, kalapuikkoja, ranskiksia, voisia kastikkeita, kermaperunoita, rasvaisia paistettuja nuudeleita/riisiä, tms saa syödä aterian...
Fressis

Moikka!

Yleispätevä neuvo on, että jos ruokavaliosta 80 % on terveellistä ja monipuolista ruokaa, lopuilla 20 %:lla ei ole niin paljon väliä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että esimerkiksi pari kertaa viikossa voi ihan hyvällä omalla tunnolla herkutella. Tärkeää on kuitenkin pyrkiä suhtautumaan joustavasti ruokailuun ja herkutteluun, eli ajatella, ettei mikään ole erityisesti kiellettyä ja kaikkea voi syödä kohtuudella. Ruokailussa tärkeää onkin monipuolisuus. Kannattaa tutustua ruokakolmioon, joka antaa raamit sille, miten terveellinen ruokavalio kootaan: eniten kasviksia ja hedelmiä, täysjyväviljoja sekä hyviä proteiinin lähteitä ja rasvoja. Ruokakolmion ylin palkki kertoo siitä, että myös herkuilla on paikkansa terveellisessä ruokavaliossa.

Kasvisruoan suosiminen on tosi hyvä vaihtoehto niin terveyden kuin ympäristön kannalta. Ruokakolmiossakin lihajalosteet, kuten makkarat ja leikkeleet, ovat toiseksi ylimmällä tasolla, eli niiden syöntiä ei suositella kovin suurissa määrin tai usein. Kerrot, että haluaisit syödä enemmän kasvisruokaa. Kuulostaa oikein hyvältä idealta vaihtaa lihajalosteet kasvisversioihin. Mainitsemasi kasviproteiinit ovat usein soijaa, kikherneitä tai papuja ja sopivat mainiosti osaksi monipuolista ruokavaliota. Palkokasvit ovat oikein hyviä proteiinin lähteitä ja kasviperäisissä vaihtoehdoissa usein myös rasvan laatu on parempi kuin lihaversioissa, sillä niissä on usein enemmän kasviöljyjä kuin kovaa rasvaa.

Tutustu vielä ruoka-tietopankkiimme sekä artikkelimme herkuttelusta Fressiksen sivuilta. Vinkkejä ruoanvalmistukseen voit poimia esimerkiksi Marttojen nettisivuilta ja testata heidän valmiita ruokalistojaan.

Aurinkoista kevättä ja kivoja ruoanlaittohetkiä!

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
Yleinen
Huolestunut Olenko ylipainoinen? Olen 14v tyttö ja minua mietityttää että olenko ylipainoinen koska painan 77.3kg ja olen 162cm pitkä
Fressis

Moikka! Kiva kun laitoit meille viestiä.

Kerrot, että sinua mietityttää se, oletko ylipainoinen. Mikähän on saanut sinut pohtimaan asiaa? Oletko kenties ollut koulun terveystarkastuksessa, jossa painostasi olisi keskusteltu? Vai oletko verrannut itseäsi muihin?

Olet kasvuiässä, ja saatat hyvinkin kasvaa vielä pituutta. Kehosi kehitys on muutenkin vielä kesken, ja kehonkoostumuksessasi voi tapahtua vielä kovastikin muutoksia murrosiän myötä. Kasvuiässä on tärkeää huolehtia siitä, että syö riittävästi, monipuolisesti ja säännöllisesti päivän aikana, jotta keholla on käytössä tarpeeksi energiaa ja ravintoaineita, joita se tarvitsee kasvuun ja kehittymiseen. Jos syö liian vähän, keho ei voi hyvin. Huonosti syöminen myös vaikuttaa jaksamiseen, keskittymiseen ja mielialaan.

Tärkeää hyvinvoinnin kannalta on myös riittävä liikunta ja lepo. Liikutko päivisin kuinka paljon? Harrastatko kenties jotain liikuntalajia, tai voisitko aloittaa sellaisen? Liikkuminen, ulkoilu ja lepo lisäävät hyvää oloa tuottavia hormoneja ja auttavat sinua pitämään itsestäsi huolta. Voisit vaikka mahduttaa jokaiseen päivään 30 minuutin kävelylenkin ulkona ja pyrkiä syömään säännöllisesti viisi kertaa päivässä. Tiedäthän, että herkuttelu on myös sallittua. Lue täältä, miten sen voi tehdä hallitusti.

On luonnollista olla kiinnostunut, ja joskus jopa huolissaankin omasta painosta. Vaa’alla käymisen ja ylipainon mittaamisen sijaan voisi olla hyvä, että keskittyisit edellä mainittuihin terveellisiin ja säännöllisiin elintapoihin ja sellaisiin arjen rutiineihin, jotka tuottavat sinulle hyvää mieltä ja tukevat jaksamistasi. Painoa ei kannata tarkkailla ainakaan päivittäin: oma jaksaminen ja olo muutenkin ovat huomattavasti parempia mittareita omalle hyvinvoinnille, kuin numerot puntarissa. Oman painon tarkkailu ja ylipainon murehtiminen vie myös paljon energiaa ja aiheuttaa pahaa mieltä, etenkin jos sitä tekee vertaamalla itseään muihin. Ruumiinrakenteet ovat yksilöllisiä ja jokaisella meistä on omat juttumme, joihin emme ole kehossamme tyytyväisiä, eikä siksi vertailua kannata tehdä. Moni ikäisesi pohtii paljon omaa kehoaan ja kokee sen suhteen epävarmuutta. Et ole tämän asian kanssa siis yksin.

Jos haluat keskustella aiheesta lisää, voisi olla hyvä, että kävisit juttelemassa ajatuksistasi kehoosi ja painoon liittyen esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa. Hän osaa tukea sinua kehosi hyvinvoinnin, monipuolisen ruokavalion ja liikkumisen suhteen. Voit myös jutella niistä nimettömästi luotettavan aikuisen kanssa esimerkiksi MLL:n lasten ja nuorten chatissä. Avoinna olevat nuorten chatit löydät Netarista. Voisit myös koittaa listata itsellesi asioita, joihin olet kehossasi tyytyväinen ja joista muutenkin pidät itsessäsi. Ne voivat olla mitä tahansa, eikä niiden tarvitse liittyä ulkonäköön. Tämä auttaa sinua näkemään itsessäsi puolia, joista voit iloita! Niitä on varmasti monia. <3

Nappaa täältä vielä talteen Fressiksen vinkit liikkumiseen ja lue lisää myös säännöllisestä ateriarytmistä.

Kivaa joulunodotusta!

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
Ruoka
Onko syytä huoleen? Voiko murrosikäisenä laihduttaa Hei! Olen nyt noin 10.v tyttö. Painan noin 45-48kg eli olen mielestäni ylipainoinen kaverihini verrattuna. Syynä tähän on se...
Fressis

Hei! Kerrot, että haluaisit laihtua, parantaa kuntoasi ja koet olevasi kavereihisi verrattuna ylipainoinen. Hyvä kun laitoit meille viestiä, koska nämä asiat selvästi huolettavat sinua.

Olet vielä 10 vuotta eli kasvuiässä, jolloin ei ole terveellistä laihduttaa. Tärkeintä olisi, että söisit riittävästi, monipuolisesti ja säännöllisesti päivän aikana, jotta kehollasi on käytettävissä kaikki tärkeät ravintoaineet, joita tarvitaan kasvamiseen ja kehittymiseen. Riittävä ja monipuolinen ruokavalio yhdistettynä kohtuulliseen liikunnan määrään myös on paras keino huolehtia oman kehon hyvinvoinnista. Jos syö liian vähän ja liikkuu liian paljon, keho ei voi hyvin. Lisäksi liian vähäinen syöminen myös vaikuttaa jaksamiseen, keskittymiseen ja mielialaan. Nälkäisenä aivot eivät jaksa keskittyä mihinkään ylimääräiseen ja mieliala voi olla ärtynyt ja kiukkuinen. Laihdutuskuureja pitäisi ehdottomasta välttää etenkin lasten ja nuorten kohdalla. Harvoin aikuisillakaan ne johtavat mihinkään pysyvään tulokseen.

Sinulla on edessäsi pituuspyrähdys ja murrosiän tuomat muutokset. Murrosiän tuomat muutokset voivat ehkä pelottaa ja ahdistaakin ihan ymmärrettävästi. Murrosiän myötä keho muuttuu vähitellen vuosien myötä lapsen kehosta aikuisen kehoksi. Jokainen kasvaa ja kehittyy omalla aikataulullaan. Moni ikäisesi pohtii paljon omaa kehoaan ja sitä, millainen on muiden silmissä. Moni kokee myös oman kehon suhteen epävarmuutta. Et ole tämän asian kanssa siis yksin. Voi olla, että uintiviikolla muitakin ahdistaa, koska oma keho on jokaiselle yksityinen asia. Tarve olla samanlainen kuin muut tai saada muilta hyväksyntää on hirveän yleistä. Todellisuudessa muut eivät kuitenkaan tarkastele toisten kehoja sillä tavalla, kuin itse tarkastelee omaa kehoaan. Itseään kohtaan onnistuu usein olemaan ihan liian ankara. Muiden silmissä saatatkin olla kaunis ja ihana! Vaikka jotkut sinua pidemmät painaisivatkin sinua vähemmän, teillä on erilainen kehonkoostumus ja olette ehkä vähän eri kehitysvaiheessakin. Jokaisen ruumiinrakenne on yksilöllinen.

Olisiko mahdollista, että kävisit esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa juttelemassa ajatuksistasi kehoosi ja painoon liittyen? Terveydenhoitaja voisi tukea sinua kehosi hyvinvoinnin, riittävän ja monipuolisen ruokavalion ja sopivan liikunnanmäärän suhteen. Nämä seikathan sinua kuulosti mietityttävän. Näistä aiheista voit jutella nimettömästi myös MLL:n lasten ja nuorten chatissa. Voisit myös koittaa pohtia, mihin asioihin olet tyytyväinen kehossasi sen sijaan, että keskityt vain niihin kohtiin, joista et pidä. Hienoa kuulla, että käyt säännöllisesti ratsastamassa ja vietät aikaa paljon ulkona! Ulkoilu ja itselle sopivat ja mieluisat tavat liikkua tekevät keholle ja mielelle hyvää, ja parantavat myös kuntoa.

Tsemppiä syksyysi!

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
RuokaYleinen
Oon 13.v Lihan syöminen ja suolistosyövän riski Mua vähän ärsyttää kun en voi syödä normaalisti kun pelkään suolisto syövän riskiä. Kun meidän perhe syö melkeen joka...
Fressis

Kiitos kysymyksestäsi – hienoa kuulla, että haluaisit muuttaa koko perheenne ruokavaliota terveellisempään suuntaan!

Kerrot että teillä syödään lähes jokaisella aterialla lihaa. Punaista lihaa suositellaan käytettäväksi enintään 500 g viikossa eli käytännössä tämä tarkoittaa noin 3-5 annosta viikossa riippuen annoskoosta.

Punaisen lihan ja lihajalosteiden käytön on osoitettu lisäävän suolistosyövän riskiä. Lihan syöminen ei kuitenkaan tarkoita, että varmasti sairastuu syöpään, mutta riski on hieman suurempi. Lihan käytön vähentämiselle on kuitenkin myös muita perusteita, joista voisit keskustella vanhempiesi kanssa. Liha on hyvä proteiinin ja raudan lähde, mutta se sisältää kovaa rasvaa ja suolaa. Runsas suolan käyttö nostattaa verenpainetta ja kovan rasvan käytöllä on myös vaikutuksia sydämen terveydelle, sillä se nostaa kolesteroliarvoja. Voisitko ehkä kertoa vanhemmillesi myös näistä asioista?

Toinen hyvä syy vähentää lihan käyttöä on myös ilmastonäkökulma: lihatuotanto kuormittaa merkittävästi ympäristöä ja lisää ilmastonmuutosta. Voisiko tästä löytyä perusteluja vanhemmillesi?

Niin kuin sanoitkin, niin syömisen vältteleminen ei ole kovin kestävä ratkaisu. Ainakin kouluruokailun yhteydessä pystyt varmaankin valitsemaan kasvisruokaa lounaalle.

Miltä kuulostaisi ajatus, että esittäisit nämä perustelut vanhemmillesi (eli lihan käyttömäärän viikkosuositus, terveysvaikutukset sekä ilmastovaikutukset) ja ehdottaisit vanhemmillesi, että jatkossa söisitte liharuokaa vaikka muutaman kerran viikossa. Muina päivinä voisitte syödä esimerkiksi kala- ja kanaruokia ja ehkä joinain päivinä kasvisruokakin voisi olla vaihtoehto. Netistä löytyy valtavasti helppoja kasvisruokareseptejä. Jos ruoanlaitto tuntuu tylsältä, voit ehdottaa, että suosisitte Sydänmerkittyjä valmisruokia aina välillä – ne ovat parempi valinta terveyden kannalta ja helpottavat arkea.

Satunnaiset grillailut sopivat oikein hyvin ruokavalioon ja voihan sinne grilliinkin heittää kasviksia mukaan. Vinkkejä terveellisempään grillailuun löydät esimerkiksi täältä. Tärkeintä on ruokailutottumukset kokonaisuutena, satunnaisia erityisiä hetkiä ja grillijuhlia mahtuu terveelliseen ja monipuoliseen ruokavalioon oikein hyvin.

Lisätietoa aiheesta voit lukea esimerkiksi Fressiksen tietopankista sekä Syö hyvää-sivustolta. Sama aihe on mietityttänyt Fressiksessä myös nimimerkkejä Utelias ja Tyhmä minä.

Tsemppiä keskusteluihin ja ihanaa kesää!

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
Ruoka
välipalapatukka Millainen on hyvä välipala? Millainen on hyvä ja terveellinen välipala?
Fressis

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi liittyen välipaloihin! Välipalat ovat vähintäänkin yhtä tärkeä osa ruokavaliota kuin pääruoat. Terveellinen välipala kannattaa rakentaa kolmesta osasta: kasvis, vilja ja proteiini – esimerkiksi täysjyväleipä runsailla kasviksilla ja kananmunalla sekä lisäksi hedelmä. Ateriavälin pitäminen säännöllisenä kannattaa, jottei nälkä (tai nälkäkiukku!) pääse yllättämään ja jaksaa pysyä virkeänä läpi päivän.

Välipalan koostamisessa kannattaa hyödyntää samaa lautasmalliajattelua kuin pääruoillakin: kasvista, viljaa sekä jokin proteiinin lähde. Kasvisosa voi olla esimerkiksi hedelmä, leivän päällä olevat vihannekset, marjoja puurossa tai pieni lasillinen täysmehua. Viljoista kannattaa valita täysjyvävaihtoehto, sillä ne sisältävät enemmän kuitua kuin vaaleat viljat – näin nälkä pysyy pidempään loitolla. Hyvä viljavaihtoehto välipalalle on esimerkiksi ruisleipä, tuorepuuro tai sokeroimaton granola. Proteiininlähteeksi voi valita oman mielen mukaan esimerkiksi maitotuotteita, juusto leivälle tai kananmuna. Viimeisen silauksen välipalaan tuo pehmeän rasvan lähde, kuten muutama pähkinä tai margariini leivällä. Fressiksen videolta vinkit välipalan koostamiseen.

Terveellisiin välipaloihin liittyy ei vain se mitä ne sisältävät, vaan myös se milloin välipaloja syö. Välipaloja tai pienempiä aterioita on hyvä syödä 2-3 kertaa päivässä riippuen nälän tuntemuksista – kurnivaa vatsaa kannattaa kuulostella ja keskittää syömiset niihin hetkiin, kun huomaa olevansa nälkäinen. Näin välttyy myös turhalta napostelulta. Välipalat kannattaa ajoittaa ruokailujen väliin, esimerkiksi iltapäivälle ennen iltaruokaa ja mahdollisesti aamupäivälle ennen lounasta – riippuen toki omasta ruokailurytmistä. Monille sopiva rytmi on 3-6 ateriaa päivässä ja 3-5 tunnin välein.

Paljon sokeria sisältäviä välipalat tulisi säästää herkkuhetkiin, sillä ne eivät pidä nälkää loitolla kovin kauaa. Jos harrastaa paljon liikuntaa, huolehdi myös siitä, että välipalalla on tarpeeksi hyviä hiilihydraattien lähteitä eli ensisijaisesti viljoja. Terveellisen välipalan kasaaminen onnistuu myös liikkeellä ollessa. Kurkkaa vinkit edulliseen ja nopeaan välipalaan Fressiksestä.

Oliko vastauksesta hyötyä?
Video
Ruoka

Mistä on terveet tyypit tehty? Fressiksen vinkit monipuoliseen ateriaan.

Katso vinkit siihen miten teet monipuolisen aterian arjen perus raaka-aineista.

Fressis

Kysymys
Ruoka
Ompompoo Voiko hedelmiä syödä liikaa? Syön joka päivä pari-kolme kiloa hedelmiä (omena, päärynä, satsuma, kiivi). Onko hedelmien syönnille jotain ylärajaa ja vaikuttaako runsas hedelmien...
Fressis

Moi ja kiitos kysymyksestäsi!

Todella hienoa, että syöt hedelmiä runsaasti päivittäin. Hedelmiä syömällä kehosi saa tarvitsemiaan vitamiineja, kuituja ja kivennäisaineita, jotka tukevat kehon hyvinvointia.

Suomessa suositellaan, että hedelmiä syötäisiin noin puoli kiloa päivässä – tämä määrä sinulla ylittyykin siis reippaasti. Ravitsemuksessa ja ruokailussa pätee aina yksi nyrkkisääntö, jota kannattaa noudattaa myös hedelmien kohdalla: mitään ei kannattaisi syödä ylen määrin ja kohtuus kaikessa. Hedelmien ”liikasyömisestä” käydään keskustelua myös lehdissä ja mediassa, koska terveellisten aineisosien lisäksi hedelmissä on runsaasti sokereita ja happoja. Hedelmien sokerit ja hapot voivat olla haitaksi terveydelle ja suun hampaille. Alan asiantuntijoilla on kuitenkin osittain ristiriitaisia näkemyksiä asiasta. Lisäksi runsas hedelmien syöminen voi viedä tilaa muilta aterioilta ja tärkeiltä ruoka-ainesosilta. Kannattaa siis pohtia, voisitko mahdollisesti vähentää hedelmien päivittäistä määrää ja esimerkiksi korvata osan hedelmistä vihanneksilla, kasviksilla ja juureksilla lämpimän aterian yhteydessä. Syömisessä kaikkein tärkeintä on ruokavalion tasapainoinen kokonaisuus. Tasapainoisesta ruokavaliosta ja ateriarytmistä voit lukea lisää Fressiksen tietopankista.

Tsemppiä kevääseen!

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
Ruoka
16vuotiaspoika Miten vegaaniruokavalio kannattaa aloittaa? Moi! Olen 16-vuotias poika, joka on aloittamassa vegaanista elämäntapaa. En tiedä onko se mahdollista ja että kärsiikö pituuskasvuni siitä...
Fressis

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Hienoa, että olet aloittamassa terveellistä ja ilmastoystävällistä elämäntapaa. Se voi tuntua isolta muutokselta, mutta on varmasti mahdollinen. Jos uuden ruokavalion aloittaminen tuntuu aluksi vaikealta, voit aloittaa elämäntapamuutoksen hiljalleen, ja siirtyä vegaaniseen ruokavalioon asteittain. Voit esimerkiksi syödä vegaanista ruokaa 1-2 päivänä viikossa, ja hiljalleen kasvattaa näiden päivien määrää. Tämä antaa sinulle aikaa opetella uusia ruokia ja ruokalajeja, mutta samalla myös kehosi sopeutuu uudenlaiseen ruokavalioon.

Vegaaniruokavalio perustuu pelkkien kasvikunnan tuotteiden käyttöön, jolloin siis eläinperäiset tuotteet kuten liha, broileri ja lehmänmaito jäävät pois. Pituuskasvusi tuskin kärsii vegaanisesta ruokavaliosta, mutta kasvuiässä sinun on tärkeää opetella koostamaan ateriasi niin, että se sisältää kaikkia tarvitsemiasi ravinteita ja huomioida, että ateriarytmisi on tasapainoinen.

Vegaani tarvitsee 5–6 täysipainoista ateriaa päivässä energian, proteiinin ja muun ravinnonsaannin takaamiseksi. Riittävän proteiininsaannin turvaamiseksi kannattaa suosia kasvikunnan proteiinin lähteitä usealla aterialla. Hyviä proteiinin lähteitä ovat täysjyvävilja, palkokasvit eli pavut, herneet, linssit sekä soija eri muodoissaan eli mm. tofu ja soijasuikaleet. Vegaanin ruokavaliota on suositeltavaa täydentää B12-vitamiinilisällä ja D3- tai D2-vitamiinilisällä, joiden ostamiseen voi kysyä apua apteekissa olevilta työntekijöiltä.

Hyvin suunniteltu vegaaniruokavalio on monipuolinen ja sisältää:

  • Viljatuotteita: esimerkiksi ruisleipää ja täysjyväpastaa
  • Vihanneksia ja juureksia: esimerkiksi perunaa, bataattia, porkkanaa ja punajuurta
  • Palkokasveja: esimerkiksi linssejä, papuja, soijaa ja soijasta jalostettuja tuotteita, kuten tofua
  • Sieniä: esimerkiksi kantarelleja, herkkutattia tai herkkusieniä
  • Erilaisia pähkinöitä ja siemeniä
  • Erilaisia hedelmiä ja marjoja
  • Kasvirasvoja: esimeriksi rypsiöljyä tai oliiviöljyä
  • Maitoa korvaavan ravitsevan ruokajuoman, kuten D-vitamiinilla täydennetyn soija- tai kaurajuoman. Maitojuoman lisäksi kaupoissa on nykyään runsaasti eläinperäisiä maitotuotteita korvaavia elintarvikkeita, kuten kaura- ja soijapohjaisia jogurtteja ja juustoja, joita kannattaa syödä aamu- ja välipaloina.

Herkullisia ja ravitsevia vegaanisia ruokareseptejä löytyy internetistä paljon, joten niitä kannattaa etsiä, lueskella ja kokeilla. Lisää voit lukea Vegaaniliiton sivuilta. On varmasti tärkeää myös keskustella asiasta huoltajasi kanssa: hän voi auttaa sinut alkuun ja ostaa kotiin sellaista ruokaa, joka sopii vegaaniseen ruokavalioon. Lisäksi koulussa kannattaa tuoda asia esille, jotta voit varmistaa täysipainoisen vegaanisen aterian itsellesi myös koulupäivän aikana.

Hyvää alkanutta vuotta!

Oliko vastauksesta hyötyä?