Huomioithan, että emme vastaa lääkityksiin tai hormonaaliseen ehkäisyyn liittyviin kysymyksiin (esim. E-pillerit). Olethan yhteydessä lääkityksen määränneeseen paikkaan tai omaan terveysasemaasi.
Heippa! Kiitos viestistäsi! Ensinnäkin hienoa, että olet löytänyt itsellesi mieluisan harrastuksen jalkapallosta. 😊 Ja ihana että tykkäät pikkusiskostasi ❤
Pohdit mistä jalkapohjiesi kipeät kovettumat voisivat johtua. Kuten itsekin arvelit, voi olla, että juuri liikkuminen ja urheilutossut ovat kovettumien taustalla. On luonnollista, että jalat hikoavat, kun kenkiä pitää pidempään jalassa. Emme ole tämän aiheen asiantuntijoita, mutta esimerkiksi sukkavalinnoilla voi olla mahdollista vaikuttaa asiaan ja mainitsemaasi jalkojen ”muhimiseen”. Kaikista tärkeintä on se, että kengät ovat jaloillesi sopivat ja oikean kokoiset. Joskus myös pohjalliset voivat auttaa, ja toki kovettumien taustalla voi olla myös jalkaterän tai varpaiden asentovirheitä, jotka on hyvä selvittää. Lue lisää aiheesta terveyskirjaston artikkelista.
Kuinka hoidat näitä kipeitä kovettumia? Jalkojen pesun ja huolellisen kuivaamisen jälkeinen päivittäinen rasvaaminen jalkavoiteella voi auttaa pehmentämään kovettumia, ja pitämään kovettumat joustavina. Tällöin niihin ei myöskään satu yhtä paljon.
Suosittelen sinua menemään vielä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle juttelemaan asiasta lisää. Voitte pohtia hänen kanssaan, voisitko hyötyä esimerkiksi jalkaterapeutilla käymisestä. Lisää vinkkejä kovettumien hoitoon saat apteekin henkilökunnalta.
Moikka ja kiitos hyvästä kysymyksestä!
Tosi hienoa, että olet kiinnostunut omasta hyvinvoinnistasi. Lihaksia vahvistava liikkuminen on tärkeä osa arjen monipuolista liikkumista. Lasten ja nuorten liikkumissuosituksissa lihaksia ja luustoa vahvistavaa harjoittelua suositellaan tekemään 3 kertaa viikossa. Tällainen harjoittelu voi olla esimerkiksi pallopelien pelaamista tai kehonpainoharjoittelua.
Kerroit viestissäsi, että olet kiinnostunut kuntosaliharjoittelusta. Ainakin osalle kuntosaleista on asetettu ikäraja, joka on useimmissa paikoissa 15 vuotta. Voit kuitenkin tiedustella vaikkapa omalta lähisaliltasi, onko sinne jokin ikäraja. Jos ikäsi puolesta pääset kuntosalille, olisi tosi hyvä kysyä neuvoa harjoittelun aloittamiseen esimerkiksi kuntosalin henkilökunnalta. He osaavat opastaa sinua laitteiden käytössä sekä näyttää oikeat suoritustekniikat erilaisiin liikkeisiin. Harjoittelussa kannattaa lähteä liikkeelle kevyesti ja nimenomaan keskittyä tekemään perusliikkeitä (esim. kyykky) hyvällä tekniikalla.
Lihaksia vahvistavaa harjoittelua voi hyvin tehdä myös kotona. Harjoittelua voi tehdä hyvin ainakin alkuun myös pelkästään oman kehon painolla. Mahdollisuuksien mukaan kotiin voi hankkia esimerkiksi vastuskuminauhoja, kahvakuulan tai käsipainot, joita voi hyödyntää harjoittelussa. Hyviä perusliikkeitä ovat mm. erilaiset kyykyt, hypyt, punnerrukset ja keskivartaloa vahvistavat liikkeet. Vinkkejä harjoitteluun löydät esimerkiksi Smart Movesin sivuilta. Sieltä löydät myös muutaman valmiin treeniohjelman.
Pohdit viestissäsi myös uneen ja ruokaan liittyviä asioita. Uni on tärkeää kehon ja mielen palautumisen sekä oppimisen kannalta. Unen aikana päivän kuormituksen aiheuttamat ”kuonat” poistuvat, päivän aikana kertyneet tiedot ja tunteet järjestäytyvät, ja energiavarastot täyttyvät seuraavaa päivää varten. Riittävä uni tukee myös vastustuskykyä ja syvän unen aikana aivoissa erittyy kasvuhormonia, mikä on tärkeää fyysisen kasvun kannalta. Ikäisesi nuori tarvitsee yleensä unta noin 8–9 tuntia.
Liikkumisen ja unen lisäksi ruoka on yksi tärkeistä hyvinvoinnin peruspalikoista. Ruokailun osalta on hyvä kiinnittää huomiota säännölliseen ja monipuoliseen syömiseen. Päivän aikana olisi hyvä syödä 4–5 ateriaa: aamupala, lounas, päivällinen ja 1–2 välipalaa (toinen näistä esim. iltapala). Ravitsemuksessa kannattaa suosia täysjyväviljoja (esim. tumma pasta ja täysjyväleipä), kasviksia ja hedelmiä, hyviä proteiinin lähteitä (esim. kala, kana ja palkokasvit) ja hyvien rasvojen lähteitä (esim. kasviöljyt, pähkinät ja avokado). Vaikka aloittaisitkin kuntosaliharjoittelun, perusruoasta saat tarvittavat ravintoaineet. Et siis tarvitse esimerkiksi proteiinilisiä purkista. Lisätietoa aiheesta löydät tietopankistamme.
Mukavia treenihetkiä sinulle!
Moikka!
Ei huolta, tällainen tilanne ei varmastikaan aiheuta murrosikäsi pysähtymistä. Jos sinulla on kuitenkin jäänyt kaatumisesta kipuja tai asia muuten huolettaa sinua, suosittelen sinua olemaan yhteydessä kouluterveydenhoitajaan. Hänen kanssaan voit keskustella tapahtuneesta ja muutenkin murrosikäsi etenemisestä tarkemmin. Lisätietoa murrosiän kehitykseen liittyvistä asioista voit lukea myös Hyvä kysymys -sivuston artikkeleista.
Suosittelen myös vahvasti, että käytät kypärää aina kun hyppäät pyörän selkään. Se on turvallisuutesi kannalta fiksu teko. 😊
Moikka ja kiitos kysymyksestäsi.
Hienoa kuulla, että harrastat jo ratsastusta, siinä saat myös mukavasti liikuntaa. 😊 Kysyit, millainen on hyvä harrastus ja vastaisin hyvin yksinkertaisesti, että sellainen, joka saa sinut hyvälle tuulelle ja voimaan paremmin. Tärkeää on siis, että harrastat sellaista asiaa, josta itse pidät.
Ratsastuksen ohelle käy hyvin monenlainen liikunnallinen harjoittelu aina ryhmätanssista salille ja juoksupolulta karateen. Ihan mikä vain, mikä sinua kiinnostaa 🙂 Oletko miettinyt, haluaisitko mieluummin yksilö- vai joukkuelajin? Entä paljonko haluat käyttää aikaa siihen ratsastuksen ohella? Kun olet pohtinut toiveitasi voit jatkaa tutustumalla asuinpaikkasi tarjoamiin harrastusmahdollisuuksiin – pohdi niistä erityisesti sitä, mikä sinusta voisi olla kivaa. Usein erilaisia harrastuksia pääsee myös kokeilemaan kerran, jos vain ottaa rohkeasti yhteyttä kyseiseen harrasteseuraan. Fressiksen tietopankkiin on koottu tietoa erilaisista liikuntaharrastuksista.
Puhuit myös siitä, että haluaisit tavoitteellisen harrastuksen. Mitä vain harrastusta voi harrastaa tavoitteellisesti – tavoitteet vain ovat erilaisia. Voitkin siis pohtia, mitä oikeastaan ajattelet tavoitteellisella harrastamisella? Millä tavalla toivoisit olevasi tavoitteellinen? Nämä ohjaavat uuden harrastuksen etsimistä. Harrastamiseen liittyvää ideointia ja tavoitteellisuutta kannattaa pohtia myös esimerkiksi huoltajan tai liikunnanopettajan kanssa. 😊
Tsemppiä uuden harrastuksen etsimiseen!
Moikka!
Tosi kiva kuulla, että olet löytänyt itsellesi mieleisiä harrastuksia. Liikkumisessa yksi tärkeimmistä asioista onkin liikkua sellaisilla tavoilla, joista itse tykkää.
Lapsille ja nuorille suunnatuissa liikkumissuosituksissa suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä. Liikkuminen voi koostua monista pienistä palasista pitkin päivää ja onkin hyvä pyrkiä olemaan aktiivinen päivän mittaan. Suurimman osan liikkumisesta olisi hyvä olla kestävyystyyppistä. Tämän lisäksi lihasvoimaa ja luustoa vahvistavaa liikkumista olisi hyvä tehdä vähintään kolmena päivänä viikossa. Tämä suositus täyttyy kohdallasi varmasti aika hyvin päivittäisten kävelyjen ja monipuolista liikkumista sisältävien harrastusten myötä. Liikkumisen määrä vaikuttaa siis tämän perusteella ihan sopivalta. Voit mielestäni ihan hyvin itse pohtia, tuntuuko sinusta siltä, että jaksat vielä yhdet lisätreenit viikkoon.
Liikkumisen lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota palautumiseen. Riittävä yöuni antaa keholle aikaa palautua päivän rasituksista. Nuori tarvitsee keskimäärin unta 8-9h joka yö. Myös säännöllinen ja monipuolinen syöminen tukee hyvinvointia ja palautumista, ja antaa keholle tärkeää polttoainetta liikkumiseen. Lisäksi on hyvä muistaa kuunnella omaa kehoa ja mieltä. Joskus ne saattavatkin rasittavan treenin sijaan kaivata lepoa.
Lisätietoa aiheesta löydät Fressiksen tietopankista.
Tsemppiä kevääseen!
Hei ”Huolestunut” – ja kiitos viestistä.
Pistävä tunne rinnassa on harvoin oire mistään vakavasta sairaudesta. Rinnassa tuntuu monenlaisia oireita. Toiset myös aistivat pienetkin muljahtelut tai rytmin muutokset keskimääräistä paremmin, varsinkin maatessaan vasemmalla kyljellään.
Kun rintakipu on pistävää tai terävää ja sen voi selvästi paikallistaa (pystyt osoittamaan sormella, mihin pistää), ei oire mitä luultavimmin liity sepelvaltimotautiin. Ylävartalolla tuntuva pistävä kipu voi liittyä johonkin lihasvaivaan. Nuorilla ihmisillä rintakipu ylipäätään liittyy ennemmin lihaksiin ja luustoon (esimerkiksi lihasten rasituksen jälkeen) kuin itse sydämeen – ja erityisesti pistävä kipu on yleensä harmiton.
Toistuvat rintakivut voivat olla myös oireita ruoansulatuskanavan vaivoista tai liittyä paniikkihäiriöön. Vaikka pistävä kipu siis luultavimmin ei liity sydänsairauteen, voi olla hyvä puhua huolesta aikuiselle – esimerkiksi omalle huoltajalle tai kouluterveydenhoitajalle.
Aurinkoista kevättä!
Moikka! Kiitos hyvästä kysymyksestä. Kuukautisten aikana voi hyvin uida, jos käyttää tamponia tai kuukuppia. Molempien käyttö vaatii hieman harjoittelua, mutta opit käytön varmasti nopeasti. 😊
Tamponeja on montaa eri kokoa ja käytön harjoitteleminen kannattaa aloittaa pienimmästä koosta. Pienin koko voi muutenkin soveltua sinulle hyvin, jos vuotosi on niukkaa. Koko on ilmaistu tamponipaketissa pisaran kuvilla: mitä useampi pisara paketissa on tummennettuna, sitä imukykyisemmästä ja runsaampaan vuotoon tarkoitetusta tuotteesta on kyse – samaan tapaan kuin terveyssiteissä. Osassa tamponeissa on asetin, jonka jotkut saattavat kokea helpottavan tamponin asettamista paikoilleen. Kokeilemalla selviää, kumpi sopii omaan käyttöösi parhaiten.
Tamponin laittoa helpottaa, jos pystyy rentoutumaan. On täysin luonnollista, että tällaisen uuden asian edessä jännittää, eikä asia välttämättä ota heti sujuakseen. Ei kannata siis säikähtää sitä, jos ei heti onnistu ja rohkeasti yrittää uudestaan. Silloin kun kovasti jännittää, jännittää samalla lantionpohjan lihaksia ja tamponin laitto voi sattua. Rentoutumiseen voi auttaa esimerkiksi syvään hengittäminen ja suun kautta ulospuhaltaminen. Tamponin laittaminen voi myös tökkiä, jos sitä työntää väärään suuntaan. Tamponia ei työnnetä suoraan ylös, vaan viistosti ylös ja taakse. Lisäksi voi kokeilla itselleen sopivaa asentoa asettaa tamponi. Tamponia laittaessa jotkut esimerkiksi nostavat toisen jalan korokkeen (vaikka wc-pöntön kansi tai kylpyammeen reuna) päälle ja toiset laittavat tamponin istuessaan wc-pöntöllä. Oikean suunnan ja asennon löytää vain kokeilemalla ja harjoittelemalla. Jos tamponin laittaminen tuntuu vaikealta tai tekee kipeää, ei hätää, se tulee varmasti vielä onnistumaan, kun rauhassa opettelee. Täältä voit katsoa vielä kuvituskuvan tamponin asettamisesta.
Jos mahdollista, voisit vielä jutella tamponin käytöstä esimerkiksi äitisi, tai jonkun toisen luotettavan aikuisen kanssa, joka voi myös auttaa sinua tamponien hankkimisessa. Tamponeja saa kaikista tavallisista ruokakaupoista, mutta valikoima on useimmiten isoissa kaupoissa laajempi.
Tsemppiä vielä tamponin käytön harjoittelemiseen ja kivaa koulu-uintia!
Moikka!
Kerrot viestissäsi jalkojesi hikoilusta, joka aiheuttaa sinulle kiusallisia tilanteita. Ensinnäkin, on täysin normaalia, että jalat hikoilevat kengissä ja erityisesti vielä urheilun aikana, joten asiassa ei sen puolesta ole mitään hävettävää. Tietysti se voi silti nolottaa, koska vaivasta haluaisi päästä eroon, jos se aiheuttaa kiusallisia tilanteita ja jos asiasta on sinulle ikävästi huomautettukin. Valitettavasti toisilla jalat vain hikoilevat enemmän kuin toisilla. Et varmastikaan ole kuitenkaan ainoa, jota nolottaa omien jalkojen hikoilu. 😊
Kerrot luonnollisestikin vaihtavasi sukat liikuntatunnin jälkeen, ja oletan sinun myös pesevän jalat vaihdon yhteydessä. Jalat on muutenkin hyvä pestä ja sukat vaihtaa päivittäin. Tärkeää on myös kuivata jalat ja varpaiden välit huolella pesun jälkeen, jotta niihin ei jää kosteutta. Kosteus voi aiheuttaa sieni-infektioita, etenkin jos jalat muutoinkin tuntuvat hautuvan kengissä.
Sukkien ja kenkien materiaali vaikuttaa jalkojen hikoiluun. Niiden olisi hyvä olla kosteutta siirtävää ja hengittävää materiaalia. Näistä materiaaleista voit lukea lisää mm. Terveyskirjaston artikkelista. Kenkien on myös hyvä antaa kuivua käyttökertojen välillä. Apteekista on saatavilla myös erilaisia jalkasuihkeita ja -deodorantteja, jotka voivat auttaa. Jos vaiva ei tunnu helpottavan, kääntyisin vielä esimerkiksi jalkaterapeutin puoleen, joka osaa arvioida tilannettasi paremmin.
Toivottavasti tästä viestistä oli sinulle apua. Kivaa kevättä!
Moikka! Kiitos viestistä.
Kysymyksesi ei ole yksinkertainen, ja herättää paljon lisäkysymyksiä. Lyhyt vastaus kysymykseesi on kyllä, teit tilanteessa mielestämme väärin. Toimit tietoisesti koulun sääntöjen ja yhteisten toimintatapojen vastaisesti, eikä luvan kysyminen muutamalta pojalta tässä tilanteessa riitä. Koulun säännöt ovat olemassa syystä. Se, että kysyit luvan pojilta tulla heidän pukuhuoneensa suihkuun, on hieno asia, ja olet siinä toiminut aivan oikein. Paikka tällaiselle yhteissuihkulle oli kuitenkin väärä, ihan jo senkin vuoksi, että jollekin toiselle pojalle, keltä asiaa ei kysytty, ei yhteissuihku välttämättä ollut ok.
Kysymykset, joita viestisi meissä herättää, liittyvät siihen miksi halusit mennä suihkuun poikien kanssa? Koska emme voi jutella aiheesta täällä, mielestämme olisi hyvä, että kävisit keskustelemassa siitä vielä Väestöliiton seksuaalineuvontachatissa. Chatissa voit keskustella kaikesta seksuaalisuuteen liittyvästä seksuaalineuvojan kanssa, ja keskustelut ovat kahdenkeskisiä ja käydään nimettöminä. Sieltä voit saada myös vinkkejä siihen, miten jatkossa voisit tällaisissa tilanteissa toimia.
Kivaa syksyä!
Moikka!
Koululiikunnassa tehdään ja kokeillaan erilaisia liikuntalajeja ja -harjoituksia, ja valitettavasti kaikki eivät aina tykkää kaikesta. Myöskään opettaja ei aina voi vaikuttaa siihen, mitä asioita liikuntatunneilla tehdään, koska tietyt jutut on tehtävä opetussuunnitelman mukaisesti.
Ikävä kuulla, että pitkän matkan juokseminen harmittaa sinua noin paljon. Onneksi liikuntatunneilla tehtävät jutut kuitenkin vaihtelevat, joten toivottavasti jokin toinen liikuntalaji olisi sinulle mieluisampi ja tuottaisi hyvää mieltä ja oloa. Jos et koe liikunnan iloa liikuntatunneilla, voisitko harrastaa vapaa-ajalla jotain sellaista liikuntaa, josta pitäisit? Liikuntamuotoja ja -lajeja on monia. Myös arkiliikunta, kuten pyöräileminen tai käveleminen kouluun, tai portaiden valitseminen hissin sijaan on hyvä tapa lisätä päiviin liikkumista.
Lisää liikkumisesta voit lukea Fressiksen tietopankista.
Aurinkoista syksyä!
Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!
Kiva kuulla, että olet löytänyt itsellesi mukavia tapoja liikkua 😊
Lasten ja nuorten liikkumissuosituksissa suositellaan reipasta, rasittavaa ja monipuolista liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä. Kertomasi perusteella tämä täyttyy sinulla varmaankin monena päivänä lenkkien ja välituntipelien parissa. Todennäköisesti liikut siis pääsääntöisesti ihan riittävästi 😊 Tärkeää on myös se, että liikut tavoilla, joista itse tykkäät ja sinulle tulee hyvä mieli.
On myös hyvä muistaa, että ”liikuntaharrastuksia” voi täydentää arjessa liikkumisella. Päivittäinen liikkuminen voi siis rakentua lenkkeilyn ja pelailun lisäksi esimerkiksi koulumatkojen kulkemisesta kävellen/pyörällä tai portaiden käytöstä hissin sijaan.
Lisätietoa aiheesta voit lukea Fressiksen tietopankista.
Kivaa syksyä!
Hei ja kiitos kysymyksestäsi!
On tosi hienoa, että haluat pitää huolta terveydestäsi. Kerrot, että haluaisit polttaa rasvaa. Ikäisellesi emme suoraan suosittelisi varsinaista ”rasvanpolttoa”, koska keho kasvaa, kehittyy ja muovautuu muutenkin vielä. Tavoitteena voisi rasvanpolton sijaan olla esimerkiksi fyysisen kunnon kehittäminen tai oman hyvinvoinnin tukeminen.
Kropan ja mielen hyvinvointia tukee parhaiten monipuolinen liikkuminen, terveellinen ravinto ja riittävä palautuminen. Kun liikkuu monipuolisesti, syö terveellisesti ja säännöllisesti sekä muistaa välillä löysätä tahtia palautumisen kannalta, vaikuttaa se myös kehon koostumukseen. Tiukat ruokarajoitukset tai liikkumismäärän raju lisääminen tuottavat usein ainoastaan lyhytkestoisia vaikutuksia. Lisäksi monelle se voi aiheuttaa enemmän stressiä kuin mielihyvää.
Pidempiaikaiset ja pienet muutokset arjessa auttavat paremmin löytämään tasapainoisen ja terveellisen tavan liikkua, syödä ja palautua. Tällä tavalla terveyttä tukevista elintavoista tulee vähitellen luonteva osa arkea.
Alkuun on hyvä pohtia omia liikkumis- ja ruokailutapojaan. Ikäiselläsi liikkumista, liikettä ja hengästymistä olisi hyvä tulla päivittäin. Lisäksi lihaskuntoa, ketteryyttä ja liikkuvuutta oli hyvä harjoitella useampi kerta viikossa. Myös kaikenlainen arkiaktiivisuus ja paikallaan olon tauottaminen, kuten portaiden kävely hissin käytön sijasta tai pienet taukojumpat, ovat hyväksi terveydelle. Tärkeää on löytää itselleen mielekkäät tavat liikkua. Liikkumisesta voit lukea Fressiksen liike-kanavalta.
Liikkumisen lisäksi terveellinen ravinto on tärkeä hyvinvoinnin kannalta. Ruokavaliossa kannattaa suosia kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljoja, hyvänlaatuisia rasvoja sekä hyviä proteiininlähteitä. Tavallisesta ruoasta, kuten kalasta, kanasta ja palkokasveista, saa usein riittävästi proteiinia, joten tarvetta esimerkiksi erillisille proteiinilisille ei yleensä ole. Ravinnon sisällön lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota säännölliseen ateriarytmiin. Säännöllinen ateriarytmi pitää verensokerin tasaisena, auttaa syömään kohtuullisesti yksittäisillä aterioilla ja vähentää houkutusta naposteluun. Lisätietoa ravitsemuksesta voit lukea Fressiksen sivuilta.
Keho ja mieli tarvitsevat jaksaakseen myös unta ja lepoa. Oman hyvinvoinnin kannalta on tärkeä muistaa, että tekee asioita, joista tulee itselle hyvä mieli ja olo.
Jos kaipaat tarkempia ohjeita esimerkiksi harjoitteluun tai monipuoliseen ravitsemukseen, voit hyvin kysyä vinkkiä esimerkiksi koulun liikunnan- ja terveystiedon opettajalta tai terveydenhoitajalta. Monilla kuntosaleilla on myös nykyään erilaisia palveluita, joita voi tiedustella. Erilaisia treeniohjelmia löytyy esimerkiksi Smart Movesin sivuilta.
Kivaa kevään jatkoa!
Hei ja kiitos kysymyksestäsi!
Viestistäsi päätellen harrastat runsaasti liikuntaa. Mahtavaa, jos liikkuminen on sinulle mielekäs harrastus ja viihdyt sen parissa. Koska liikut monta kertaa viikossa, on hyvä muistaa myös riittävä ravinnon saaminen ja huolehtia energiansaannista. Kirjoitat viestissäsi, että olet lähiaikoina ollut huolissasi kilokaloreista ja alkanut laskemaan kilokaloreita päivittäin – lisäksi tuot esiin sen, että koet syyllisyyttä syömisestäsi tai herkuttelusta. Mitään pahaa ei tapahdu, jos päivittäinen energiansaantisi silloin tällöin ylittyy ja kilokaloreita kertyy hieman enemmän, eritoten kaltaisesi paljon liikkuvan nuoren kohdalla. 14-18-vuotiaiden tyttöjen energiankulutuksen on arvioitu olevan noin 1480-2700 kilokaloria / vuorokausi. Siinä esiintyy siis suurta vaihtelua riippuen esimerkiksi siitä, kuinka paljon harrastaa liikuntaa viikon aikana ja millainen on nuoren kasvukäyrä tai muu päivittäinen aktiivisuus.
Kuvailusi perusteella tärkeintä kohdallasi olisi varmasti olla itseään kohtaan armollinen ja salliva – hyvinvoinnin kannalta on tärkeää syödä riittävästi ruokaa ja sallia itselleen myös satunnainen herkuttelu. Emme siis suosittele kasvavalle nuorelle kilokalorien laskemista, vaan liikunnasta ja ruoasta nauttimista. Jos vain suinkin pystyt, koita pikkuhiljaa pyristellä pienin askelin eroon kilokalorien laskemisesta ja ole itseäsi kohtaan lempeä – herkuttelusta ja ruokailusta ei tarvitse ahdistua, vaan ne tekevät sinulle hyvää niin yleisterveyden kuin mielen hyvinvoinnin kannalta! Tärkeintä kohdallasi on varmasti syödä riittävästi ja monipuolisesti päivittäin, joten älä huoli kilokaloreiden päivittäisestä saannista.
Jos koet kuitenkin haasteita syömisen kanssa jatkossakin, olisi sinun hyvä jutella asiasta esimerkiksi vanhemmillesi tai muulle lähiaikuiselle. Voit myös olla yhteydessä kouluterveydenhoitajaan. Lisäksi Syli Ry:llä on puhelin- ja chattipalvelu, jossa voit myös käydä juttelemassa aiheesta nimettömänä.
Tsemppiä kevääseen!
