Mikäli asiasi on kiireellinen, koskee yleisterveyttä tai lääkitystä (esim. e-pillerit, kiputilat, iho- tai vatsaoireet), olethan yhteydessä kouluterveydenhuoltoon tai omaan terveysasemaasi.
Moikka Helppii ja kiitos kysymyksestäsi!
Mukava kuulla, että olet ihastunut! Se on kiva tunne ja antaa paljon iloa ja jännitystä elämään, toki myös toisinaan ikävämpiäkin tunteita. Elämän rikkautta yhtä kaikki <3
Kerroit, että haluaisit kertoa pojalle tunteistasi, mutta et oikein tiedä miten voisit lähestyä häntä, sillä hän on yleensä kaveriporukan keskellä. Ymmärrän, että tilanne tuntuu sinusta vaikealta – sekin on luonnollista. Omista tunteista kertominen on jännittävä asia, varsinkaan kun toisen reaktiosta ei voi koskaan olla täysin varma. Tunteista kertominen asettaa meidät haavoittuvaiseen asemaan, jolloin kaveriporukan läsnäolo ei tunnu ehkä kaikista turvallisimmalta vaihtoehdolta.
Kuulostaa siis järkevältä pyrkiä ottamaan asia esille kahden kesken. Miten sen voisi sitten tehdä, jos toiseen ei saa yhteyttä? Itselläni tulee mieleen muutamia vaihtoehtoja. Voitko ottaa poikaan yhteyttä sosiaalisessa mediassa ja kertoa, että sinulla on hänelle asiaa ja haluaisit tavata hänet jossain kahden kesken? Yksi mahdollisuus on myös laittaa perinteinen kirje hänen postilaatikkoonsa ja pyytää vastausta.
Entä olisiko ennen koulupäivää tai koulupäivän jälkeen jokin hetki, kun poika on yksin jossain, jolloin voisit pyytää häneltä hetken aikaa? Pystyisitkö piilottamaan pienen viestin hänen takin taskuunsa tai reppuunsa jossain välissä ja pyytää ottamaan yhteyttä sinuun? Yksi vaihtoehto on myös kysyä, voisiko joku kavereistasi jollain tavalla auttaa sinua kertomaan tunteistasi? Ystäväsi voisi esimerkiksi käydä hakemassa pojan kaveriporukan keskeltä, jotta teillä olisi mahdollisuus jutella kahdestaan. Tai ehkä ystäväsi voisi selvittää hänen yhteystietonsa?
Jos sinulla on joku tällainen luotettu ystävä, suosittelen jakamaan asian hänen kanssaan. Ehkä oletkin niin jo tehnyt! Kaverilta voit saada ideoita tilanteen ratkaisemiseen ja myös arvokasta tukea. Toivottavasti jokin näistä ideoista olisi toimiva tilanteessasi. Uskon, että tarvittaessa myös joku opettajasi tai muu koulun henkilökuntaan kuuluva voi antaa sinulle lisää vinkkejä miten toimia!
Tsemppiä tilanteeseen ja onnea matkaan!
Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!
Et ole ainoa, joka pohtii tätä asiaa ja voinkin heti alkuun poistaa huolesi: ei ole yhtään outoa, ettet ole vielä ihastunut ympärilläsi oleviin.
Ihmiset ovat ihastumisenkin suhteen erilaisia. Ihastumista ja ihastumisen tapoja ja ajankohtia on yhtä paljon, kuin meitä ihmisiäkin. Kerroit, että sinulla on kyllä ollut julkkisihastuksia, ja ne ovatkin ihan yhtä tärkeitä ja arvokkaita kokemuksia, kuin muutkin ihastumisen kokemukset. On myös hienoa, että tunnistat niiden osalta ihastumisen tunnetta – muista, että saat nauttia näistäkin kokemuksista 😊
Kaikki tavat ihastua tai olla ihastumatta ovat siis yhtä oikeita ja normaaleja. Sinussa ei ole mitään epänormaalia tai väärää tässä asiassa. Mikäli sinua vaivaa se, että ystäväsi pitävät sinua outona, voit keskustella asiasta vielä heidän kanssaan. Kerro näiden edellä olevien asioiden lisäksi, ettei ihastumisen tunnetta voi myöskään pakottaa tapahtumaan. Joskus on jopa niin, että kun jostain asiasta alkaa stressaamaan, siirtyy sen tapahtuminen vielä kauemmas. Voitkin pyytää ystäviltäsi, etteivät he loisi sinulle turhia paineita tämän asian suhteen.
Odottele siis vain kärsivällisesti, sillä kun ihastuminen tulee kohdalle, se varmasti palkitsee ja huomaat, että odottaminen on ollut sen arvoista. Muista, että saat olla rohkeasti sinä, ihastuksen tunteen kanssa ja ilman. <3 Jos haluat jutella aiheesta lisää, voit keskustella siitä luotettavan aikuisen kanssa esimerkiksi Väestöliiton seksuaalineuvontachatissä.
Heippa!
Kiitos viestistästi! Kiva kuulla, että olet ihastunut. 🙂 Kerrot myös tilanteesta, jonka perusteella pohdit, olisiko tyttö ihastunut myös sinuun.
Usein kun olemme ihastuneita johonkin mukavaan tyyppiin, tarkkailemme tosi paljon kaikkea hänen toimintaansa. Mielemme hakee vinkkejä, joiden avulla voisimme päätellä saisimmeko tunteillemme vastakaikua. Tällöin helposti saatamme päätellä pienistäkin yksityiskohdista paljon sellaista, mikä ei välttämättä pidä paikkaansa. Ihastuessamme olemme siis herkistyneitä toisen käyttäytymisen pienillekin vihjeille. Tämä on täysin normaalia ja aikuisillekin voi hyvin käydä samoin heidän ihastuessaan 🙂 Tällöin on kuitenkin syytä olla tarkkana sen suhteen, mitkä ovat ihastuksen tunteen sotkemia tulkintoja toisen käytöksestä, ja mitkä taas ovat oikeasti todellisia vihjeitä ihastuksen tunteista.
Tähän ei ole siis olemassa yksiselitteistä vastausta, enkä pysty kuvailusi perusteella tekemään johtopäätöksiä sen suhteen, olisiko tyttö ihastunut sinuun vai ei. Asia voi siis hyvin olla niinkin, että olet havainnut oikein ja tyttö on kiinnostunut sinusta! Mielestäni voisi olla hyvä, jos juttelisit asiasta vielä jonkun toisen henkilön, esimerkiksi jonkun ystäväsi kanssa. Hän voi antaa ikäänkuin ”ulkopuolisen” näkökulman asiaan ja voitte yhdessä miettiä, voisiko ihastuksen kohteellasi olla tunteita myös sinua kohtaan.
Ehkä pohdit myös sitä, mitä ihastuksen tunteen kanssa ylipäätään tulisi tehdä? Neuvoisin sinua antamaan tunteelle aikaa ja tarkkailemaan tilannetta. Aina ihastuksen ei tarvitse myöskään johtaa mihinkään. Usein ihastus menee ohi tai vaihtuu ajan kuluessa. Jos kuitenkin haluat kertoa ihastukselle tunteistasi, on sekin mahdollista. Varma keino selvittää myös toisen tunteet on kysyä niistä suoraan häneltä itseltään. Tällainen keskustelu on hyvä käydä kahden kesken rauhallisessa paikassa ja tilanteessa. Myös esimerkiksi viestin lähettäminen toiselle on yksi hyvä tapa kertoa omista tunteistaan, jos niin haluaa tehdä 🙂
Jos asia mietityttää sinua edelleen ja kaipaat lisää tukea pohdintoihisi, suosittelen kertomaan asiasta jollekin luotettavalle aikuiselle. Koulun henkilökunta, Lasten ja nuorten chat ja Netari ovat hyviä tahoja/paikkoja siihen.
Toivottavasti vastauksesta oli apua! Hyvää jatkoa sinulle!
Heippa Friiduli,
Kiitos hyvästä kysymyksestä! Näitä asioita miettii moni ikäisesi nuori.
Ihastuminen voi monesti aiheuttaa hämmennystä ja kysymyksiä, varsinkin jos ihastuksen kohde on itselle jollain tavalla yllättävä. Ihastuminen itseä vanhempiin on kuitenkin täysin normaalia niin sinun iässäsi, kuin vanhemmillakin nuorilla. Myöskin ohjaajaan tai opettajaan ihastuminen on melko yleistä koululaisten keskuudessa.
Sinun ikäisesi nuoret ovat juuri murrosiän kynnyksellä, jolloin niin fyysiset kuin henkisetkin erot ikätovereiden välillä voivat olla suuret. Tällöin on myös tavallista, että itseä vanhemmat pojat voivat olla ikäisiäsi kiinnostavampia. Ehkä ikäisesi pojat käyttäytyvät tavalla, josta et tykkää, tai ovat muuten lapsellisen tuntuisia? Vuosien myötä erot ikätovereiden välillä kuitenkin tasoittuvat.
Ihastuminen on ihana tunne, eikä sen tarvitse aina johtaa mihinkään. Ihastumisen tunteesta voi nauttia ja asialle voi antaa rauhassa aikaa. 😊 Usein ihastumisen tunne menee jossain vaiheessa ohi, tai vaihtuu toiseen kohteeseen. Joskus voimme olla ihastuneita itseä vanhempiin, joskus taas ikätovereihin tai itseämme nuorempiin. Emme voi vaikuttaa paljoakaan siihen, kehen ihastumme. Ihastumisen ei myöskään tarvitse tarkoittaa mitään sen ihmeellisempää kuin ihastumista. Se ei määrittele sinua eikä esimerkiksi seksuaalisuuttasi sen enempää kuin haluat.
Usein koulun henkilökuntaan kuuluvat ovat taitavia eri asioissa sekä koululaisille ystävällisiä ja huomioivia. Tällaisiin piirteisiin onkin helppo ihastua. Kannattaa muutenkin miettiä, minkälaiset piirteet toisessa ihastusta aiheuttavat. Ehkä sellaiset piirteet ovat tyypillisempiä aikuisilla kuin ikäisilläsi? Ehkä samoja piirteitä voi etsiä lähempänä omaa ikää olevista henkilöistä? Toisinaan ihastuksen tunteeseen voi sekoittua myös muita tunteita, kuten ihailua tai kunnioitusta. Liittyykö ihastumiseesi tällaisia tunteita?
Jos asia kuitenkin vaivaa sinua edelleen, kannattaa siitä jutella jonkun sellaisen kanssa, kehen luotat. Puhuminen helpottaa hankalia tunteita ja auttaa selkiyttämään ajatuksia 😊 Ehkä voit kertoa asiasta jollekin kaverillesi tai luotetulle aikuiselle? Myös Lasten ja nuorten chat ja Netari ovat paikkoja, joissa voit kertoa omista tunteista ja ajatuksistasi ja jutella niistä luotettavien aikuisten kanssa.
Tottakai voit halutessasi kertoa ihastuksesta myös ihastuksen kohteellesi, mutta kannattaa kuitenkin antaa asialle ensin hieman aikaa! Ehkä tunne muuttuu viikkojen tai kuukausien kuluessa. Jos päätät kertoa tunteistasi ihastuksellesi, ja jos kävisikin niin, ettet saisikaan tunteillesi vastakaikua, muista ettei vika ole sinussa. Lähes jokainen tulee jossain vaiheessa elämää torjutuksi, koska aina tunteet ja toiveet eivät kohtaa.
Toivottavasti vastauksesta oli sinulle apua! Ihastuminen on hieno tunne, ja toivon että voit nauttia siitä <3
Moikka ja kiitos kysymyksestäsi.
Kerroit, että koulupäivän aikana sinua alkaa joskus itkettää ja sen vuoksi sinua on nimitelty. Tunteet ja niiden näkyminen ovat normaali osa elämää ja on harmillista ja väärin, että olet joutunut niiden takia kiusatuksi. Kiusaaminen ei ole missään muodossa hyväksyttävää ja siksi olisi hyvä, että mikäli kiusaaminen toistuu, niin puhut siitä jonkun luotettavan aikuisen kanssa – kotona tai koulussa.
Tunteiden säätelemistä voi harjoitella esimerkiksi pyrkimällä tunnistamaan erilaisten tilanteiden aiheuttamia tunteita itsessä. Tunnistamalla itkun taustalla olevia syitä, voi sitä olla helpompi hallita. Oletko yrittänyt pohtia, miksi sinua alkaa itkettämään? Tapahtuuko itkeminen aina tietyssä tilanteessa tai tietyn tilanteen jälkeen? Onko itkua koulussa ollut jo pidemmän aikaa vai onko se ilmennyt hiljattain? Itketkö helposti myös muualla ja jos kyllä, niin osaatko ajatella yhdistääkö näitä tilanteita jokin asia, tunne tai olotila?
Itkun taustalla voi olla monia syitä. Taustalla voi olla henkilökohtaisempi syy, kuten kotona tapahtuvat asiat, jotka purkautuvat kouluaikana itkuna. Itku voi myös kummuta yksittäisistä tilanteista koulussa, jotka herättävät sinussa tunteita, kuten pelkoa tai ahdistusta. Tällaisia voivat olla yksin jääminen, jonkun ilkeät sanat tai eleet tai vaikka itselle hankala oppiaine koulussa. Lisäksi on myös hyvin luonnollista, että itku onkin seurausta esimerkiksi jännityksestä tai väsymyksestä. Huonosti nukuttujen öiden jälkeen tunteet ovat pinnassa ja niiden hallitseminen on hankalampaa. Jännitykseen taas riittää se, että sinua on alkanut jännittää itkun tuleminen kouluaikana, joka taas kasaa sinulle asiasta paineita ja se saa tunteet nousemaan pintaan ja purkautumaan itkuna. Se on vähän sama asia, kuin jos miettii, että ”toivottavasti en nyt punastu”, niin jännitys asiaa kohtaan saattaakin saada helpommin punastumaan. Tällaisissa tilanteissa ajatuksiaan voi pyrkiä keskittämään johonkin muuhun asiaan: mieti jotain kivaa asiaa, kuten lempibändisi parasta kappaletta ja pyöritä sen sanoja mielessäsi samalla syvään hengittäen.
Hyvä tapa pohtia omia tunteitaan on kirjoittaa ylös ajatuksiaan mahdollisimman rehellisesti. Kirjoittamalla saat aiheeseen hieman etäisyyttä ja pystyt ehkä tutkimaan tilannettasi paremmin. Kun saat asiaa pohdittua, voi olla, että se jo auttaa tilanteeseen. Jos niin ei kuitenkaan käy, olisi tärkeää, että keskustelet asiasta jonkun kanssa. Esimerkiksi koulusi terveydenhoitajan tai kuraattorin. Jos keskustelun aloittaminen tuntuu hankalalta voi myös tälle aikuiselle ensin kirjoittaa. Ja muistathan, ettei se haittaa jos asiasta kerrottaessa itku purskahtaa pintaan <3
Jos haluat, voit keskustella aiheesta lisää myös nuorille suunnatuissa chat-palveluissa, kuten MLL:n lasten ja nuorten chatissä.
Moikka! Kysyitpä hyvän kysymyksen!
Aloitan muistuttamalla, että ahdistus on luonnollinen tunne, jota jokainen kokee jossain vaiheessa. Se on itse asiassa tärkeä tunne, sillä se kertoo meille, että elämässä on jotain sellaista, joka vaatii ehkä korjaamista, tai johon pitäisi sopeutua. Ahdistus ei ole siis sairaus tai mielenterveyden häiriö, mutta pitkittyessään ahdistus voi muuttua ahdistuneisuushäiriöksi. Siihen voi sairastua muun muassa silloin, jos omat huolet käyvät liian isoiksi tai niitä kannattelee liian pitkään yksin ilman aikuisen tukea. Siitäkin voi parantua, eli mistään pysyvästä ei ole kuitenkaan kyse.
Viime vuodet ovat pitäneet sisällään monia sellaisia tekijöitä, joiden voidaan arvella lisänneen nuorten ahdistuneisuutta. Korona-aikana moni on kokenut epävarmuutta ja pelkoa, jotka lisäävät myös ahdistuneisuutta. Rutiinit ovat tärkeitä hyvinvoinnin kannalta ja luovat turvallisuuden tunnetta. Koronan myötä moni tuttu rutiini kuitenkin muuttui – koulu siirtyi osin etäopetukseen, tuttuja kavereita tai opettajia ei nähnyt samaan tapaan kuin ennen ja harrastukset jäivät ehkä tauolle. Samalla moni nuorten tukipalvelu oli katkolla, eikä nuorten elämässä ollut välttämättä aikuisia (esim. opettajat tai kouluterveydenhoitaja) läsnä, joille kertoa huolista, kuten normaalisti. Moni saattoi jäädä omien ajatusten kanssa tällöin aika yksin. Korona aiheutti myös pelkoa joko oman tai läheisten sairastumisesta. Kaikki tämä on voinut lisätä ahdistusta ja se on ihan ymmärrettävää.
Myös Ukrainan sota on voinut aiheuttaa huolta etenkin armeijaan menossa olevilla tai siellä jo olevilla nuorilla. On myös tutkimuksia siitä, että älypuhelinten lisääntyminen ja sitä mukaa lisääntynyt somen käyttö olisi lisännyt nuorten ahdistuneisuutta. Some tuo mukanaan paljon hyvää, mutta voi aiheuttaa myös ahdistavaakin vertailua muihin, tai viedä ison osan vapaa-ajasta, jolloin muut hyvinvointia lisäävät asiat kuten harrastukset, liikkuminen tai kaverisuhteet voivat jäädä vähemmälle.
Ahdistuneisuudesta puhutaan myös ehkä avoimemmin kuin ennen niin mediassa kuin nuortenkin kesken. Ei ole siis ihan varmaa onko ahdistus oikeasti lisääntynyt, vai osataanko nykyään siitä puhua avoimemmin ja hakea myös apua jos tunteet käyvät liian suuriksi. Lisääntynyt puhe on hyvä juttu, mutta voi luoda mielikuvan siitä, että lähes kaikki nuoret olisivat ahdistuneita. On siis hyvä muistaa, että suurin osa nuorista voi yhä hyvin. Ja nyt kun palvelut ovat käytössä, saavat huonomminkin voivat nuoret taas paremmin tukea niin koulusta, kuin muistakin nuorten palveluista.
Mukavaa ja huoletonta vuoden alkua!
Moikka ja kiitos kysymyksestäsi.
Ystävyydessä iällä ei ole merkitystä. On toki luonnollista pohtia asiaa, ja nuorempana parinkin vuoden ikäero voi tuntua suuremmalta kuin hieman vanhempana. Voit kuitenkin hyvin olla kaveri itseäsi vanhemman ja myös nuoremman henkilön kanssa. Hyvä henkinen yhteys toiseen, yhteiset mielenkiinnon kohteet ja arvomaailma tai toimiva keskusteluyhteys voi ja saa olla minkä ikäisen henkilön kanssa tahansa.
Kaikissa ystävyyssuhteissa tärkeää on, että ystävyys on molemmin puolin turvallista ja elämänlaatuun positiivisesti vaikuttavaa. Se, että on eri-ikäisiä ihmisiä ympärillä, voi laajentaa ymmärrystä toisista ihmisistä ja opettaa puolin ja toisin asioita. Pidä ihmeessä kiinni ystävästäsi, ikäeronne ei loppupeleissä ole kovinkaan suuri. <3
Moikka!
Kysymyksesi on sellainen, jota voi pohtia monelta näkökannalta, joten toivottavasti osaan vastata siihen niin miten sen tarkoitit.
Jouluun liittyy usein paljon odotuksia tai ajatuksia siitä, miten sitä pitäisi viettää ja minkälainen on ”hyvä joulu”. Yksi näistä pinttyneistä ajatuksista on, että joulu tulisi viettää läheisten kanssa ja tunnelma olisi lämmin. Tämä ei kuitenkaan ole aina mahdollista ja tosiasiassa moni viettää joulua kokien esimerkiksi yksinäisyyttä, turvattomuutta tai ahdistusta, tai kokee että joulu on vain tavallinen yksi päivä muiden joukossa. Olo voi myös pahentua, jos ajattelee, että joulua pitäisi viettää jollain tietyllä tavalla. Joulunaika voi myös kiristää välejä kotona, kun kaikki ovat neljän seinän sisällä, tai se voi myös tuntua tylsältä, jos koulun myötä tietty rutiini katkeaa ja tuttuja ihmisiä ei näe.
Oman, mahdollisimman hyvän joulun rakentamisessa voit lähteä liikkeelle siitä, että pohdit, miten haluaisit joulua viettää? Entä mihin asioihin voit itse vaikuttaa joulussasi? Et voi esimerkiksi määräänsä enempää vaikuttaa vaikka läheisten tapaan toimia jouluna, mutta voisitko miettiä, mikä sinulle tuo hyvää mieltä muina päivinä, esimerkiksi viikonloppuisin? Jos tunnistat sellaisia asioita, saisitko toteutettua niitä jouluna? Jos kyse on siitä, että tunnelma kotona on jouluna turvaton tai ahdistava, on tärkeää, että et jää sen asian kanssa yksin.
Jouluna on avoinna erilaisia nuorten nettipalveluita, joissa voit joko jutella nimimerkillä muiden nuorten kanssa omista fiiliksistä, tai tarvittaessa nimettömänä kahden kesken aikuisen kanssa. Esimerkiksi Sekasin Gaming on auki 24/7, tai JouluManteli-chat jouluaattona klo 20-22. Lisäksi Sekasin-chat palvelee joka päivä pitkin aukioloajoin.
Muiden kanssa juttelu jouluna saa ajatuksia muualle, päivä menee nopeammin ohi ja tavallinen arki on taas lähempänä. Tarvittaessa voit käydä juttelemassa tilanteestasi lisää edellä mainitussa Sekasin-chatissa jo ennen joulua. Älä anna muiden odotusten tai tekojen vaikuttaa jouluusi, vaan rakenna siitä omanlaisesi niillä keinoilla, joita sinulla on käytössäsi.
Hei ja kiitos viestistäsi.
Jos ymmärsin oikein, elämässäsi on asiat ihan hyvin, mutta siitä huolimatta olosi on masentunut ja iloton. Vaikka aina ei tarvitsekaan olla iloinen ja innostunut, ovat ne kuitenkin hyvinvointia lisääviä tunteita, joiden poissaolo voi aiheuttaa pahoinvointia. Mitä pidempään tilanne jatkuu, sitä hankalammaksi tilanne voi muuttua. Kertomasi itsetuhoiset ajatukset ovat myös merkki siitä, että asian äärelle on nyt tärkeää pysähtyä ja selvittää mistä olosi johtuu.
Muistatko, mistä asioista ja milloin olet viimeksi kokenut iloa tai innostusta? Ja onko niin, että nämä samat asiat eivät enää aiheuta iloa? Jos näin on, niin muistatko, tapahtuiko muutama vuosi sitten jotain ikävää? Vai ovatko ilo ja innostus kadonneet elämästäsi ennemmin pikkuhiljaa? Jokainen voi joskus huonosti ja tällöin on syytä tukeutua myös muihin. Yksin voi nimittäin olla vaikea päästä oman olon juurisyiden äärelle, ja näin isojen pohdintojen kannattelu yksin on myös kuormittavaa. Se, että kirjoitit tänne meille, on jo hyvä alku, harmillisesti tässä on vaikea kuitenkaan sukeltaa kovin syvälle tilanteeseesi.
Voisitko ajatella juttelevasi asiasta tutun aikuisen kanssa? Se voi olla koulun työntekijä, kuten terveydenhoitaja tai kuraattori, tai muu aikuinen kuten nuorisotyöntekijä tai oma läheinen. Jos et tiedä kenen puoleen kääntyä, tai kaipaat rohkaisua, voit myös jutella ensin nimettömänä nuorten Sekasin-chatissa. Valitsit sitten kasvokkain juttelun tai chatin, voit aloittaa kertomalla ihan saman asian kuin tänne laittamassasi viestissäsi. Tärkeintä on, että et jää asian kanssa nyt yksin.
Juttelun lisäksi yritä miettiä mitkä asiat elämässäsi lisäävät edes hieman hyvää oloa, ne voivat hyvin pieniäkin asioita. Tunnistatko niitä? Saisitko myös lisättyä näitä tunnistamiasi pieniä asioita elämääsi? Elämässä hyvin oleviin asioihin keskittyminen edes hetkittäin, on tapa harjoitella omien ajatusten suunnan muuttamista. Se ei toki yksin riitä, eli rohkaisen sinua ottamaan asian myös puheeksi. Mitä pikemmin sen teet, sitä pikemmin voit voida taas hyvin ja pystyt keskittymään elämässäsi oleviin mukaviin asioihin.
Tsemppiä ja rohkeutta sinulle!
Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!
Vanhemmille kertominen jännittää varmastikin melkein kaikkia nuoria jossain asiassa, joissain vaiheessa elämää – onneksi usein kuitenkin turhaan. On hyvä muistaa, että vanhempasikin ovat joskus olleet ikäisiäsi ja osaavatkin yllättävän hyvin samaistua tilanteisiin ja keskusteluihin, viimeistään kun heitä muistuttaa siitä 😊
Äitisi on luultavasti asettanut rajoja snapchatin käytölle, koska on etukäteen huolissaan sinusta ja haluaa huolehtia siitä, että olet turvassa. Usein kuitenkin yhdessä käyty rauhallinen keskustelu ja omien ajatusten sekä tulokulmien esiin tuominen auttaa moneen asiaan, luultavasti tähänkin. Kysymyksessäsi onkin kaksi asiaa; seurustelusta kertominen ja snapchatin käyttäminen salaa. Haluatko puhua molemmista äitisi kanssa? Uskoisin, että se olisi hyvä asia, sillä kaikenlainen valehtelu ja salailu on usein todella kuormittavaa.
On tietysti harmillista, että olet salannut äidiltäsi snapchatin käytön ja äitisi saattaa olla siihen hieman harmistunut. Käsittääkseni mitään pahaa ei kuitenkaan ole muuten tapahtunut, joten keskustelemalla avoimesti asiasta äitisi kanssa voit osoittaa taas olevasi luottamuksen arvoinen. Kun pyydät äitiäsi keskustelemaan kanssasi, voit kertoa, että sinua jännittää puhuminen ja toivotkin, että äitisi yrittäisi ymmärtää myös sinua. Jos keskustelun aloittaminen kasvotusten tuntuu haastavalta, voit tehdä sen myös viestitse. Kun keskustelette, voitte jutella siitä, mikä häntä huolettaa snapchatissa ja mitä sen käyttäminen sinulle merkitsee. Pohtikaa yhdessä, mikä olisi hyvä kompromissi asian suhteen – saatko pitää snapchatin, jos kerrot äidillesi, mikäli siellä tulee vastaan asiatonta sisältöä? Saako äitisi nähdä mitä teet siellä?
Seurustelusta kertominen on siis toinen asia, mutta näistä voit toki jutella yhdelläkin kertaa. Ikäisenäsi on luonnollista alkaa tuntemaan kiinnostuksen ja ihastuksen tunteita toisia ihmisiä kohtaan. On hienoa, että haluat jakaa näitä asioita äitisi kanssa ja uskoisin, että äitisi tulee arvostamaan sitä. Äitisi on varmasti myös tyytyväinen siihen, ettet ole mennyt tapaamaan tätä uutta ihastusta yksin.
Lisäksi, kun kerrot äidillesi tästä pojasta ja ihastuksestasi, olisi hyvä, että keskustelette siitä, mitä seurustelu mielestäsi pitää sisällään. Ikäiselläsi seurustelu voi hyvin olla viestittelyä ja porukalla yhdessä hengailua, eikä sen tarvitse olla sen kummempaa. Kun juttelet näistä asioista äitisi kanssa, ei häntä ala myöskään huolettamaan liikaa tämä poikaystävä. Kun olette pojan kanssa molemmat valmiita, voi hän tulla myös tapaamaan vanhempiasi. 😊
Seurustelusta kertominen on rohkeaa ja hienoa asia, mutta muistathan että vaikka äitisi olisi eri mieltä, on sinulla silti oikeus sinun tunteisiisi ja ihastumiseen <3 Tsemppiä keskustelemiseen, toivottavasti se menee paremmin kuin uskallat toivoakaan <3
Hei!
Kiitos paljon viestistäsi. Hienoa kuulla, että olet saanut ajan kuraattorille, ja että pääsit juttelemaan hänen kanssaan mielessäsi olevista asioita. Se on hieno askel paremman voinnin suuntaan <3
Kerrot myös, ettei linkkaamamme MLL:n lasten ja nuoren -chat toiminut. Oliko chat varmasti auki silloin kun kokeilit laittaa sinne viestiä? Chat on auki joka päivä klo 17–20. Tämän lisäksi nuortennetissä on mahdollisuus varata yksityisaika keskustelulle. Välillä nuortennetissä päivystää myös Pop-up -chat, joka on auki silloin, kun päivystäjiä on paikalla.
Muita chat-palveluja löydät kootusti netarista ja keskustella voit esimerkiksi myös Sekasin-chatissa. Tärkeintä on, että et jää ajatustesi kanssa yksin <3
Mukavaa joulukuuta sinulle!
Hei ja kiitos tärkeästä viestistäsi.
Se, että kirjoitit tänne, on rohkea, ensimmäinen iso askel sitä kohti, että voit voida paremmin. Se kertoo myös siitä, että haluat voida paremmin. Se on tosi tärkeä asia ja luo toivoa ja mahdollisuuden sille, että niin myös tapahtuu. Kertomasi tilanne, itseäsi kohtaan kokema viha ja viiltely ovat merkkejä siitä, että sinun on tärkeä saada apua aikuiselta mahdollisimman pian. Kenenkään ei kuulu kantaa noin isoja asioita yksin ja mitä pidempään näin jatkuu, sen huonommaksi tilanne saattaa mennä.
Kerroit, että kuraattorille meno pelottaa. Jos mietit hetken, niin mikä on pahinta mitä voi käydä, kun käyt kuraattorilla? Ja onko pelkäämäsi asia oikeasti paha asia, vai ehkä sellainen, joka voi kyllä tuntua pahalta, mutta joka oikeasti varmistaakin sen, että saat tilanteeseen apua ja jonka myötä voisit voida paremmin? Iloisen esittäminen on tosi raskasta ja etenkin nuorena, jolloin jo kasvaminen itsessään vie valtavasti voimia.
Kiusaamiskokemukset ja kertomasi itseviha ovat myös asioita, joita ei ratkota yksin, vaan joiden käsittelyyn on saatava tukea. Vaikka ne ovat isoja asioita, on niistä kuitenkin mahdollista päästä yli ja sinulla on mahdollisuus voida vielä hyvin. Tarvitset siihen kuitenkin nyt apua. Jos kuraattorille meneminen jännittää, käy aluksi juttelemassa nuorille tarkoitetussa chatissa nimettömästi aikuisen kanssa. Voit kertoa tuon ihan saman viestin, jonka laitoit tänne, tai kysyä rohkaisua kuraattorille menemiseen. Chat on hyvä paikka harjoitella omasta tilanteesta kertomista aikuiselle, sillä chat on nimetön. Kokeile jo tänään Apuu-chattia, joka on auki joka päivä klo 9-22. Jos chatissa on jonoa, voit kokeilla myös Lasten ja nuorten chattia, joka on auki joka päivä kl0 17-20. Halutessasi voit myös varata ajan sinulle sopivaan hetkeen.
Yritä myös miettiä joka päivä jokin pieni asia, joka päivässä oli hyvin. Se voi olla hyvinkin pieni, vaikka se että ehdit koulubussiin ajoissa. Tai muistele jokin muisto hetkestä, jolloin sinun oli hyvä olla. Kun ikävä olo valtaa mielen, palauta tämä asia mieleen ja koita keskittyä siihen oikein kovasti. Näin saat edes pieniä parempia hetkiä päivään. Ota myös kuitenkin seuraava askel, eli yhteys joko kuraattoriin, johonkin muuhun aikuiseen, kuten opettajaan, tai chattiin.
Rohkeutta ja voimia sinulle, muista että sinä ansaitset voida hyvin <3
Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!
Oletkin jo hienosti itse pohtinut tilannettasi. On hyvä, että olet alkanut kiinnittää huomiota syömiseesi, vaikka ateriarytmisi kuulostaakin oikein hyvältä. Sen lisäksi, että syöminen säännöllisesti on hyvä asia, olisi hyvä kiinnittää huomioita myös siihen mitä ja miten syö. Syöminen voi parhaimmillaan olla ihana kiireetön hetki rentoutua ravitsevan ruuan ääressä.
Muistin reistailu tai unohtelu tuntuu meistä usein jännittävältä, jopa pelottavalta. Joskus kyse voi toki olla muistisairaudesta, mutta usein taustalla muistisairauden sijaan on stressiä, univaikeuksia tai keskittymiskyvyn ongelmia. Kun näitä osa-alueita pohditaan ja lähdetään parantamaan myös muistaminen voi helpottua. Kerrot, että ongelmia on ollut nimenomaan tämän yksittäisen asian muistamisessa. Voitkin pohtia, oletko huolissasi muististasi muutenkin? Jos et erityisesti ole, kehottaisin sinua näin alkuun kiinnittämään enemmän huomioita ruokailuhetkiisi.
Joskus käy tosiaan niin, että teemme arjessa totuttuja asioita täysin rutiininomaisesti, emmekä edes enää kiinnitä huomiota tekemiseemme. Toki voi myös olla, että esimerkiksi keskittymiskyvyssä onkin ongelmia. Kehottaisin sinua keskittymään viikon ajan syömiseesi erityisellä tarkkuudella ja miettimään mitä haluaisin syödä, mikä tekisi minulle hyvää ja miten saisin ruokailuhetkestä tiedostavan ja rauhallisen. Kun keskityt hetkeen, voi olla, että huomaat illalla muistavasi sen paremmin. Jos näin ei käy, voisit ehkä myös koittaa kirjoittaa ylös mitä syöt ja katsoa, muistatko syömisesi, kun luet ne paperilta? Lisäksi tietysti on hyvä rauhoittaa ruokailu muulta tekemiseltä – edes puhelimen näpyttelyltä tai television katselulta. 😊
Jos kuitenkin koet, että olet kokonaisvaltaisemmin huolissasi muististasi tai olet herännyt huomaamaan, että sinulla saattaisikin olla paljon stressiä ja mieltä kuormittavia asioita meneillään, kehottaisin sinua keskustelemaan asiasta terveydenhuollon ammattilaisten tai muun luotettavan aikuisen kanssa. Asiat yleensä alkavat helpottaa, kun niitä uskaltaa ottaa puheeksi <3
Rauhaa ruokailuhetkiisi ja mielellesi <3
