Onks se normaalii et ei halua käydä ulkona paljoo? Ja syö paljon eikä tee sen eteen mitää?(en kyl sanois et olisin läski tai mitään) Pelaan paljon videopelejä esim. Fortnite ja katon paljon eri sarjoja. Laiskottaa vaan koko ajan. Ei jaksais ketään tai mitään ja haluis vaa tappaa ittensä. Oon kyl tosi positiivinen ihminen ulkoapäin mut sisältä kuollu.
Hei ja kiitos kysymyksestäsi!
On hyvä asia, että osaat kuvata mietteitäsi, tunnistat ikävää tuntemustasi ja haet täältä tukea itsellesi. Kerroit ettet jaksaisi mitään ja että haluaisit tappaa itsesi. Kuvaamasi tilanne on vakava ja se herättää meissä huolta. Nyt olisi tärkeää ettet jäisi yksin ajatustesi kanssa. Valtakunnallinen ja maksuton kriisipuhelin auttaa ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111.
Voit myös keskustella ajatuksistasi jonkun luotettavan aikuisen kanssa. Voisit esimerkiksi käydä juttelemassa koulukuraattorin, -psykologin tai –terveydenhoitajan kanssa. Voit keskustella asiantuntijan kanssa Sekaisin-chatissa tai verkkokriisikeskus Tukinetissä. Kaikissa palveluissa saa esiintyä nimettömästi. Ammattilaisilla on käytössään keinoja, joilla omia ajatuksia ja tunteita voi käsitellä.
Avun pyytäminen voi tuntua alkuun hankalalta. Nyt on kuitenkin hyvin tärkeää, että haet apua ja löydät keinoja tukalan olotilasi työstämiseen. Rohkaisemme sinua nyt joko soittamaan tai chattaamaan apua saadaksesi.
Voimia kevääseen!
Fressis Fressiksen kysy asiantuntijalta -palstalle on tullut arkaluontoinen kysymys, jonka vuoksi kysyjän kysymystä on poikkeuksellisesti muokattu. Kysyjä kertoo vakavasta henkilökohtaisesta tilanteestaan, jossa hän on kokeillut itsemurhaa.
Hei, kiitos viestistä ja kiitos siitä, että kysyt neuvoa.
Kerrot hyvin vakavasta asiasta. Itsemurhan pohtiminen ja sen yrittäminen kertovat, että voit nyt huonosti ja tarvitset apua. Olet varmasti joutunut kohtaamaan jotain hyvin surullista ja ikävää, kun olet joutunut tähän tilanteeseen. Haluan kuitenkin kertoa sinulle, että aina on olemassa toivo siitä, että asiat voivat mennä paremmmin. Hyvin vaikeistakin tilanteista voi selvitä. Sinäkin voit.
Nyt kuitenkin tarvitset apua. Toivoisin, että soittaisit valtakunnalliseen kriisipuhelimeen, joka on maksuton ja auttaa ympäri vuorokauden numerossa 0925250111. Voit keskustella asiantuntijan kanssa Sekaisin-chatissa tai verkkokriisikeskus Tukinetissä. Kaikissa palveluissa saa esiintyä nimettömästi.
On tärkeää, että saat apua. Avun pyytäminen nyt voi tuntua hankalalta, ehkä et haluaisi puhua tilanteestasi. On kuitenkin hyvin tärkeää, että saat löydät keinoja, joilla estää pahan olon pääseminen näin pitkälle tulevaisuudessa.
Et kertonut, mitä lääkettä olet ottanut. Osa lääkkeistä vaikuttaa kehossa pitkään, osa poistuu nopeammmin. Tämänkin takia olisi hyvin tärkeää, että olet yhteydessä johonkin apua antavaan palveluun, jotta saat neuvoja, miten toimia myös tämän lääkekysymyksen suhteen.
Rohkaisen sinua nyt joko soittamaan tai chattaamaan apua saadaksesi. Se, että pyysit meiltä apua, kertoo, että sinussa on valtavasti voimaa selviytyä tästä tilanteesta.
Fressis Moikka! Mua on vikan kuukauden aikana alkanu huolestuttaa mun mielenterveys. Oon muutamat kerrat heränny keskellä yötä ahistukseen tai huonoon fiilikseen, sitten saanu jonku itkukohtauksen. Aamul oon kans heränny samal taval, eikä sillo mun fiilis meinaa parantuu ollenkaa päivän aikana. Ja sitten, vaikka olisi ollut kuinka hyvä päivä tahansa, kotiin tullessa fiilis romahtaa täysin. Kaikki tää on kokoajan vaa yleistymässä, alkuu kelasin et joo tää on vaa normaalii hormonit jyllää jne., koska sitä tapahtu maksimissaa kerran viikossa. Mul on maailman ihanin poikaystävä, pari parasta kaveria ja monta hyvää ystävää, perhe ja tärkee harrastus, eli mun elämä menee hyvin. Mutta silti oon huolestunu, en haluu et täst kehittyy jotai huonoa mut aina välillä tuntuu et en jaksa enää tehä mitään.
Hei ja kiitos kysymyksestäsi!
Onpa kurjaa kuulla, että sinulla on ollut viime aikoina vaikeampaa. Joskus voi olla hankalaa hahmottaa, mistä tuollaiset ikävät tunteet ja paha olo juontavat juurensa. Vaikka elämässä asiat olisivat tavallaan tosi hyvin, se ei tarkoita sitä, etteikö voisi olla myös huono fiilis. Nuoruusikään kuuluu myös monia muutoksia ja myllerryksiä, jotka saattavat aiheuttaa tunne-elämän oireita. Elämään tietyllä tavalla kuuluu myös ikäviä tunteita, mutta jos mieli on jatkuvasti tai toistuvasti maassa tai ahdistaa, on hyvä hakea apua ja keskustella asiasta jonkun kanssa. Mielenterveyttä voidaan hoitaa ja tukea yhtä lailla kuin fyysistä terveyttä eikä huonon fiiliksen kanssa kannata jäädä yksin.
On hyvä asia, että tunnistat ikävät tuntemuksesi. Ja uskaltauduit lisäksi vielä kertomaankin niistä! Olisi hyvä, että pääsisit juttelemaan asiasta vielä lisää jonkun luotettavan aikuisen kanssa. Voisit esimerkiksi käydä juttelemassa koulukuraattorin, -psykologin tai –terveydenhoitajan kanssa. Lisäksi Sekasin-chatissa voi keskustella nimettömänä omista fiiliksistään. Ammattilaisilla on käytössään keinoja, joilla omia ajatuksia ja tunteita voi käsitellä. Myös nuorten mielenterveystalosta ja Chillaa-älypuhelinsovelluksesta voi saada tietoa ja vinkkejä.
On suuri voimavara, että sinulla on tärkeitä ihmisiä ympärilläsi. Perheen, poikaystävän ja kavereiden kanssa hengailu ja yhdessä tekeminen on tärkeää. Silloin kun itse voi huonosti, läheisten tsemppaus ja tuki auttavat jaksamaan. Harrastuksista kannattaa myös pitää kiinni, sillä mielekäs ja mukava tekeminen huoltaa mieltä ja saa ajatukset hetkeksi pois ikävistä asioista.
Toivottavasti nämä vinkit olivat sinulle hyödyksi ja saat apua mielesi hyvinvointiin!
Fressis
Hei! Olen kesällä 17-vuotta täyttävä tyttö. Laihdutin kasi- ja ysiluokan välissä 67 kilosta 49 kiloon. Pituutta minulta löytyy 164 cm. Lihoin viime talvena 55 kiloon ja olen yrittänyt saada niitä pois, paino kuitenkin hyppii vain edestakaisin. Käyn kuntosalille kolme kertaa viikossa ja käyn kävelylenkillä viidesti viikossa.
Minulle tulee paljon ahmimiskohtauksia, mutta saan ne yleensä kuriin eivätkä ne veny päiviksi. Nyt minulla on kuitenkin jo kolmisen viikkoa ollut lähes joka toinen päivä kumma tarve ahmia hirveästi ja se ahdistaa, sillä pelkään lihoneeni kauhean paljon. Lasken makrot ja syön normaalisti päivässä 1400-1700 kaloria, ahmiessani syön valtavia määriä. Painoin pari viikkoa sitten 54 kiloa ja nyt pelkään, että painan enemmän. Kuinka nopeasti lihominen siis näkyy? Kuinka saada syöminen kuriin?
Hei ja kiitos kysymyksestäsi!
Hyvä, että otit yhteyttä ja kerroit tilanteestasi. Laihdutit siis jo muutama vuosi sitten niin, että painosi putosi roimasti. Sen jälkeen kertomasi perusteella ajatuksesi ovat liikkuneet paljon ja toistuvasti syömisen, painon ja lihomisen pelon ympärillä. Kertomasi mukaan liikut paljon ja useamman kerran viikossa. Joinakin päivänä liikut jopa kaksi kertaa. Laskujeni mukaan olet koko ajan ollut normaalipainoinen ja nyt olet hoikka. Kerroit myös toistuvista ahmimiskohtauksista ja tarpeesta ahmia.
Syömisen ja painon jatkuva tarkkailu, lihomisen pelko, liikunnan runsas harrastaminen sekä ahmiminen viittaavat siihen, että syömiseen ja omaan kehoon liittyvät ajatukset eivät ole enää terveellä pohjalla. Pohdit itsekin, kuinka saisit syömisen kuriin. Olet siis itsekin tunnistanut, ettei tilanne ole ehkä enää hallinnassasi. Omia syömiseen ja painoon liittyviä ongelmia ja mahdollisia syitä sen taustalla ei ole helppo tunnistaa. Joskus ahdistavat ajatukset tai ikävät kokemukset elämässä voivat heijastua syömiseen. Nuoruusiässä myös keho muuttuu ja mieli käy läpi aikamoista myllerrystä. Vaikeita ajatuksia saattaakin päätyä hallitsemaan esimerkiksi laihduttamalla tai ahmimalla. Vähitellen syömisen ja painon kontrollointi voi ruveta hallitsemaan arkea ja viedä tilaa kaikelta muulta. Tällöin voidaan puhua syömishäiriöstä.
Syömiseen ja kehonkuvaan liittyvät ongelmat aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja rajoittavat elämää. Syömishäiriö on myös sairaus, jossa mielen hyvinvoinnin lisäksi vaarantuu fyysinen terveys. Sen vuoksi syömishäiriöön sopivaan oireiluun olisi tärkeää saada apua ajoissa. Nuorella naisella säännöllinen ja riittävä ravitsemus ja sekä terveet liikuntatottumukset ovat tärkeitä esimerkiksi luuston terveyden ja hormonitoiminnan kannalta.
Kuvaamasi tilanteen perusteella tarvitset ammattilaisen apua ja tukea. Sinun tulisi hakeutua esimerkiksi kouluterveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolle juttelemaan tilanteestasi. Myös koulukuraattori tai –psykologi osaavat auttaa. Avun pyytäminen ei aina ole helppoa ja ahmiminen saattaa esimerkiksi aiheuttaa häpeää. Jos avun hakeminen tuntuu vaikealta yksin, voisit jutella asiasta ensin vaikka vanhempasi tai jonkun muun luotettavan aikuisen kanssa.
Sekasin-chat on nuorille tarkoitettu palvelu, jossa voi myös nimettömänä jutella mieltä askarruttavista asioista. Voit lisäksi keskustella Syömishäiriöliiton tukipuhelimessa tilanteestasi.
Halutessasi voit lukea lisää aiheesta Nyyti ryn sivuilta tai Nuorten mielenterveystalon sivuilta.
Toivottavasti uskaltaudut ja rohkaistut hakemaan apua!
Fressis Miten saada oikeita ystäviä?
Kiitos tärkeästä kysymyksestäsi!
Kysyt miten saada oikeita ystäviä. Jokaisella on oma käsitys siitä, mikä on kaveruutta, mikä ystävyyttä ja mikä on hyvää ystävyyttä. Monelle hyvä ystävyys on sitä, että voi luottaa toiseen, olla rehellinen ja oma itsensä toisen seurassa. Ilman pelkoa, että tulee kiusatuksi tai hylätyksi. Kun ihmisiltä kysytään hyvän ystävyyden piirteitä, he luettelevat juuri nuo asiat edellä. Lisäksi ystäviä yhdistää usein samanlaiset taustat, ajatukset, asenteet ja mielenkiinnon kohteet. Jotkut löytävät ystävän jo ihan lapsena ja ystävyys säilyy ikuisesti. Osa löytää hyvän ystävän koulusta tai harrastuksen kautta ja osa vasta aikuisena. Kaikki eivät välttämättä ole löytäneet hyvää ystävää ja sen vuoksi saattavat kokea yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta. Jokaiselle kuitenkin on olemassa ihminen, joka täyttää hyvän ystävän ominaisuudet. Hyvän ystävyyden eteen on joskus nähtävä vaivaa, sillä he eivät aina ilmesty elämään kuin tyhjästä. Nyt kysytkin neuvoa miten sellaisen saisi. Hienoa, että olet itse valmis toimimaan asian eteen!
Mieti mikä sinun mielestäsi on hyvä ystävä ja millainen ystävä itse olet. Jos sinulla olisi hyvä ystävä, millainen hän olisi ja mistä hänet voisit löytää? Millaiset asiat teitä yhdistäisi? Jokin mielenkiinnon kohde taikka jokin harrastus? Onko lähelläsi olemassa jokin sellainen yhteisö, josta voisit löytää kaltaisiasi ihmisiä? Esimerkiksi koulu, harrastus- tai vapaa-ajan paikka? Onko netissä sellaista turvallista yhteisöä, johon voisit liittyä ja löytää sitä kautta kontakteja muihin?
Kun kohtaat kiinnostavan henkilön, kysy rohkeasti ”mitä kuuluu”, pyydä kävelylle tai ehdota jotain yhteistä mukavaa ajanvietettä. Aloitteen tekeminen vaatii rohkeutta, mutta ilman sitä moni hyvä tilaisuus voi mennä ohi. Mikäli joku kohtelee sinua ikävästi, pidä puolesi äläkä suostu alistavaan kohteluun. Silloin kannattaa käyttää voimavarasi johonkin muuhun ihmiseen.
Mikäli koet hankaluutta löytää hyviä ihmiskontakteja ja ihmissuhteita tai kaipaat neuvontaa ja kannustusta, sinun kannattaa jutella asiasta jonkin luotettavan aikuisen kanssa. Esimerkiksi omien lähiaikuisten kanssa kotona. Jos olet koulussa, mene juttelemaan koulupsykologille tai kuraattorille. Voit myös mennä nuorisotilalle ja ottaa kontaktia paikkakuntasi nuoristyöntekijään. Väestöliiton chatissa tai Sekasin chatissa voit myös nimettömänä jutella tilanteestasi. Chat-palveluista nuorille löydät lisää tietoa Netarin chat-kalenterista.
Fressiksen tietopankista voi halutessasi lukea lisää ystävyyssuhteista.
Älä jää liian pitkäksi aikaa yksin – sinullekin olemassa oma hyvä ystävä, kunhan vaan löydätte toisenne!
Fressis Moikka!
Mitä tehdä, jos kaveri viiltelee pahasti, ja haluan auttaa sillä, että kertoisin asiasta aikuisille, kun taas kaverit sanovat, että se olisi huono ajatus, ja kieltävät tekemästä sen sillä viiltelijälle voi tulla siitä pahempi olo. Totta tuokin, mutta kaverieni ajatus viiltelijän auttamiseen on se, että mieluummin pitäisi itse keskustella asiasta viiltelijän kanssa, ja kehottaa häntä itse menemään puhumaan asiasta. Olen noin 99% varma, että viiltelijä ei itse mene puhumaan ongelmastaan, koska ei itse tiedä asian olevan ongelma.
Mitä teen?
Hei ja kiitos kysymyksestä!
On ymmärrettävää, että olet huolissasi kaveristasi. Viiltely on yleensä keino hallita pahaa oloa ja ahdistusta. Sen taustalla on asioita, joista viiltelijän olisi hyvä päästä keskustelemaan. Itsensä jatkuva vahingoittaminen viiltelyllä on todella huono keino helpottaa olotilaansa. Viiltelystä on lisää tietoa täällä.
Kaverisi tarvitsee apua, mutta joskus avun pyytäminen tai sen tarpeen myöntäminen on vaikeaa. Jos kaverisi viiltely tosiaan on toistuvaa ja vakavaa, hän tarvitsee apua. Viiltelyyn ei yleensä liity ajatusta itsemurhasta, mutta jos kaverillasi on tällaisia ajatuksia, tilanteeseen on ehdottomasti puututtava ja asia kuuluu tällöin aikuisen vastuulle. Olisi tietysti helpointa ja paras vaihtoehto, jos kaverisi olisi valmis itse puhumaan tilanteesta jollekin aikuiselle. Tällainen aikuinen voi olla kaverisi joku läheinen, kuten vanhempi. Myös nuorten parissa työskentelevät ja terveydenhuollon ammattilaiset osaavat auttaa, jos vanhemmalle puhuminen tuntuu vaikealta. Apua voi saada muun muassa kouluterveydenhoitajalta, -kuraattorilta tai –psykologilta. Myös nuorisoasemat ja esimerkiksi Helsingissä Nuorten kriisipiste tarjoavat matalan kynnyksen tukea. Vastaavia toimipisteitä ja palveluita löytyy ympäri maata. Esimerkkejä löydät täältä.
Jos kaverisi kieltää ongelman olemassaolon eikä halua itse hakea apua tai jos asian esiin ottaminen kaverisi kanssa tuntuu hankalalta, voit keskustella asiasta jonkun aikuisen kanssa. Aikuinen voi tällöin ottaa vastuuta tilanteesta etkä joudu pohtimaan huoltasi yksin. Jos olette samassa koulussa, hyvä vaihtoehto on mennä juttelemaan kouluterveydenhoitajan tai –kuraattorin kanssa. Koulussa toimivat oppilashuollon ammattilaiset kyllä osaavat edetä tilanteessa ja heillä on alaikäisen terveyden ja voinnin ollessa vaarassa myös vastuu ottaa tilanne hallintaansa. Voit myös keskustella asiasta jonkun läheisen aikuisen kuten vanhempasi kanssa. Voitte aikuisen kanssa olla yhteydessä myös esimerkiksi lastensuojeluun, josta voi myös saada ammattihenkilöltä apua siihen, miten tilanteessa tulisi edetä.
Kaverisi tarvitsee aikuisten ja ammattilaisten lisäksi myös ystäviä tueksi ja sinä voit auttaa siinä asiassa. Ajatusta ja vinkkiä ystävän tukemiseen voit lukea Fressikseen aikaisemmin tulleesta kysymyksestä ja sen vastauksesta.
Tsemppiä kevääseen!
Fressis Oon huomannu mun kaverilla olevan huomattavia masennuksen oireita ja hän käy välillä koulukuraattorin luona juttusilla, mutta haluaisin itsekin olla hänen tukenaan. Pelottaa, etten kummiskaan osaa sanoa tai tehdä oikeita asioita, jotta hänellä olisi sellainen fiilis, että olen hänen tukenaan. Miten mun pitäs toimia, että voisin olla mahdollisimman suuri apu? Vai voiko kaverit edes auttaa…?
Hei ja kiitos kysymyksestäsi!
Kurjaa kuulla, että kaverisi voi huonosti. Kaverisi on onnekas siinä mielessä, että hänellä on ainakin yksi ystävä, joka välittää. Kuten suomalainen sananlasku kuuluu, hädässä ystävä tunnetaan.
Silloin kun ihminen kärsii masennuksen oireista, hän vetäytyy helposti omiin oloihinsa. Hän ei välttämättä jaksa tehdä niitä asioita, joita aiemmin piti mielekkäinä. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi yhteydenpito kavereihin ja osallistuminen harrastuksiin. Hänen voi olla myös vaikea aloittaa tehtävien tekemistä. Myös arkisista asioista huolehtiminen voi olla hänelle työlästä. Hän voi olla alakuloinen ja ärtynyt. Hän voi jopa viestittää muille, että pysykää pois tieltä häiritsemästä. Hän saattaa ajatella, että on muiden mielestä huono, arvoton, ruma ja tylsä. Sen vuoksi masentunut ihminen tarvitsee ammattiavun lisäksi ympärilleen perheenjäseniä ja kavereita, jotka jaksavat seistä hänen rinnallaan myös huonoina päivinä.
Kaverina sinusta voi olla todella suuri apu ystävällesi. Toisen tukena olemisen ei tarvitse olla mitään erityisen ihmeellistä. Auttaa voi monella tapaa, eikä siihen ole olemassa yhtä ja tiettyä tapaa. Toiset ovat hyviä kuuntelijoita, toiset kokevat helpommaksi tehdä jotain konkreettista kaverin puolesta. Voit esimerkiksi kertoa kaverillesi, että olet huomannut, että hän voi huonosti. Voit kertoa, että välität hänestä ja haluat olla hänen tukenaan. Tällaisen asian sanominen ei voi mennä kovin pieleen. Voit kysellä häneltä aika ajoin, mitä kuuluu, kaipaisiko hän seuraa ja haluaisiko hän ehkä jutella tai tehdä jotain yhdessä. Voit itse ehdottaa hänelle jotain kivaa ja rentouttavaa tekemistä, josta hänelle voisi tulla vähän pirteämpi mieli. Sellaisia kokemuksia hän tarvitsee! Voit viedä hänet esimerkiksi kivaan kahvilaan tai kävelylle, ehdottaa leffaan menoa tai keksiä jonkun kivan pienen yllätyksen, josta arvelet hänen pitävän. Voit auttaa häntä läksyjen teossa tai tehdä palveluksen jossain ihan arkisessa asiassa. Voit myös piristää häntä sanomalla hänestä jotain positiivista. Voit kertoa, että hän on sinulle tärkeä ystävä juuri sellaisenaan kun hän on.
Sinun ei tarvitse etkä voi olla kuraattori, psykologi tai lääkäri. Voit olla kuitenkin ystävä, joka seisoo rinnalla, kuuntelee ja ihan pienilläkin arjen jutuilla viestittää, että välität.
Tsemppiä!
Fressis Onko vaarallista jos rintaan pistää vitutuksen ja stressin takia ja kuinka päästä eroon semmoisesta? Kaverilla oli sama ja mahassakin kerran pisti? Onko vaarallista?
Hei ja kiitos kysymyksestäsi! Joskus stressi ja ahdistus voivat aiheuttaa myös fyysisiä oireita. Oireena voi esiintyä esimerkiksi vatsakipua, rintapistosta tai ahdistusta rintakehällä, käsien tärinää, hikoilua, sydämen tykytystä tai huimausta ja päänsärkyäkin. Näiden oireiden johtuessa ahdistuksesta ja stressistä tilanteessa ei sinänsä ole mitään vaarallista. Fyysiset oireet johtuvat kehon reaktiosta stressaavaan tilanteeseen eivätkä ole merkki mistään sairaudesta.
Ahdistusta ja stressiä ja niiden aiheuttamia fyysisiä oireita on mahdollista lievittää ja stressin hallintaakin voi opetella. Joskus jo pelkkä puhuminen toiselle henkilölle omista tuntemuksista ja huolenaiheista auttaa. Myös hyvinvoinnin peruspilarit eli riittävä uni, säännöllinen syöminen ja liikunta auttavat hallitsemaan stressiä. Mieluisat harrastukset, luovuus ja hauskanpito sekä läheisten ihmisten kanssa vietetty aika saa ajatuksia pois koulusta ja muista rutiineista. Lisäksi lepohetket ja joutenolokin silloin tällöin ovat todella tärkeitä, koska mieli ja keho tarvitsevat lepotaukoja arjen kiireen keskellä.
Omaa mieltään pystyy myös harjoittamaan, jolloin pystyy paremmin rauhoittumaan ja keskittymään itselleen stressaavassa tilanteessa. Olet ehkä kuullut puhuttavan mindfulnessista eli tietoisuus- ja läsnäolotaidoista. Näitäkin taitoja pitää jokaisen ensin harjoitella kuten mitä tahansa muutakin uutta asiaa. Harjoituksissa keskitytään esimerkiksi omaan hengitykseen tai tuntemuksiin eri kehonosissa ja alkuun se voi tuntua hyvinkin vaikealta. Harjoittelu tekee kuitenkin mestarin!
Etenkin, jos olet usein pahalla päällä ja stressaantunut, sinun kannattaisi ehkä keskustella jonkun luotettavan aikuisen kanssa. Hän voi olla vaikka vanhempasi tai koulusi terveydenhoitaja, psykologi tai kuraattori. Voitte yhdessä miettiä, miten olotilaasi voisi helpottaa. Jos rintapistosta esiintyy usein ja toistuvasti tai tilanteissa, joissa et koe olevasi stressaantunut tai ahdistunut, on hyvä käydä myös lääkärin vastaanotolla. Lääkäri voi arvioida, tarvitaanko tutkimuksia muiden syiden kuin stressin poissulkemiseksi.
Lisää tietoa mielen hyvinvoinnista löydät esimerkiksi Nuorten mielenterveystalon sivuilta. Sieltä löytyy esimerkiksi harjoituksia stressin lievittämiseen ja voimavarojen ylläpitämiseen sekä tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista.
Fressis
