Näytetään 9 kysymystä
Rytmi

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi! 

Harmillista kuulla, ettet saa unta öisin. Vaikka unentarve onkin yksilöllistä, niin alle 5 tunnin yöunet ovat etenkin nuorelle todella lyhyet. Nuorilla unentarve vaihtelee yleensä 8-10 tunnin välillä. Riittävä uni pitää meidät terveinä ja toimintakykyisinä, ja kasvavalle ja kehittyvälle nuorelle riittävä unen saanti on erityisen tärkeää. 

Biologinen keskuskellomme ohjaa vuorokausirytmiämme ja unen ajoittumista. Tämän perusteella ihmiset jaotellaan usein ns. aamu- ja iltavirkkuihin. Vuorokausirytmimme voi myös vaihdella esimerkiksi eri elämänvaiheissa. Kerroit kysymyksessäsi oman rytmisi olevan enemmän iltapainotteinen. Nuoruudessa vuorokausirytmin siirtyminen iltapainotteiseksi onkin varsin tavallista.  

On myös ihan luonnollista, jos kokee viihtyvänsä paremmin pimeässä ja hiljaisessa, kuin valoisassa päivässä. Ongelmaksi sen suhteen, että haluaisit valvoa yöt ja nukkua päivät, muodostuu kuitenkin valitettavasti se, että yhteiskuntamme pyörii varsin päiväpainotteisesti ja nuorten on esimerkiksi käytävä koulussa päivisin. Tulevaisuudessa voit toki miettiä, haluaisitko suuntautua esimerkiksi sellaiseen ammattiin, jossa on mahdollisuus tehdä yötöitä. 

Oletko pohtinut, mikä voisi olla syynä sille, ettet saa unta iltaisin? Koetko nukkumaan mennessäsi pyöritteleväsi mielessäsi ajatuksia, jotka eivät anna rauhaa tai tunnetko itsesi alakuloiseksi? Nämä tekijät voivat vaikuttaa siihen, että nukahtaminen on hankalaa. Mikäli haluat keskustella nukkumisesta jonkun kanssa, voit hakeutua esimerkiksi kouluterveydenhoitajan luo. Yhdessä voitte miettiä syitä unen häiriintymiselle ja tehdä suunnitelman tilanteesi helpottamiseksi. 

Tsemppiä syksyyn ja levollisia yöunia!  

Fressis
Rytmi

Hei ja kiitos kysymyksestäsi! Päivät ovat usein täynnä kaikenlaista ja yö tulee aina yhtä nopeasti, vaikka kuinka yrittää päästä ajoissa nukkumaan. Siksi onkin tosi hyvä, että kiinnität huomiota, että saisit riittävästi unta ja lepoa.

Ensinnäkin nukahtamisen helpottamiseksi voi tehdä jo monta asiaa. Meillä jokaisella on oma sisäinen keskuskello ja jokaisella on oma yksilöllinen luontainen vuorokausirytmi. Sen vuoksi jotkut meistä ovat enemmän aamuvirkkuja tai jotkut kukkuvat helposti myöhään yöhön. Toki unen tarpeeseen vaikuttavat myös monet muut asiat. Mutta nukahtamisen helpottamiseksi hengästyttävä liikkuminen pari tuntia ennen nukkumaan menemistä voi jo auttaa. Myös iltaisin on hyvä rauhoittaa tekemisiään, esimerkiksi jättää puhelin syrjään, vähentää valaistusta ja puuhastella jotain rauhallista ennen nukkumaanmenoa. Joillekin toimii esimerkiksi kirjan lukeminen tai rauhallisen musiikin kuuntelu. Nukahtamista eivät edistä puhelimen selaaminen vuoteessa tai television katselu. Näyttöpäätteiden sininen valo enemmänkin virittää aivoja kuin rauhoittaa. Usein myös somesta ja televisiosta tulee kiinnostavia tai jännittäviä asioita, mitkä eivät auta kehoa ja mieltä rauhoittumaan.

Muutoin riittävän unen määrän turvaamiseksi auttavat tasapainoinen arkirytmi ja liikkuminen sekä monipuolinen ja säännöllinen ruokavalio. Kun arjessa on riittävästi lepoa, työtä/ opiskelua ja vapaa-aikaa, sujuvat arjen askareetkin paremmin. Nuorella yöunen tarve vaihtelee 8-10 tunnin välillä. Unen tarpeeseen vaikuttavat arjen fyysiset ja psyykkiset kuormitustekijät. Jos arjessa on paljon erilaisia kuormitustekijöitä, kuten esimerkiksi raskas fyysinen liikuntaharrastus, stressaava jakso koulussa ja kärhämää ystäväpiirissä, on unentarve myös usein suurempi.

Eli nukahtamisen helpottamiseksi ja riittävien yöunien takaamiseksi kannattaa huolehtia, että arjessa on sopivasti fyysistä rasitusta, riittävästi lepoa sekä riittävästi rentoa ja mielekästä tekemistä. Kun keho saa tarpeeksi monipuolista ravintoa ja kropan pistää liikkeelle ja hengailee kavereiden kanssa, niin myös uni maistuu paremmin.

Lisää vinkkejä riittävään uneen ja lepoon Fressiksen tietopankista.

Fressis
Rytmi

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Hienoa, että pohdit unentarvettasi. Nuoren yöunen tarve vaihtelee 8-10 tunnin välillä ja oman unentarpeen selvittäminen onnistuu parhaiten kuuntelemalla omaa kehoaan. Kerroit, että vaikka olet nukkunut yli 8 tuntia, koet olevasi herätessäsi väsynyt. Sinun kannattaa siis kuulostella, onko 8 tunnin yöunet sinulle riittävät? Myös arjen kiireet ja stressi sekä muu fyysinen ja psyykkinen kuormitus vaikuttavat tarvitsemaamme unen ja levon määrään. Siksi onkin tärkeää muistaa riittävien yöunien lisäksi antaa itselleen aikaa palautua ja rentoutua myös hereillä ollessaan. Luppoaika ja pelkkä oleminen ja rentoutuminen ovat tärkeä osa arkea ja auttavat palautumisessa.

Oman unen tarpeen selvittämisen lisäksi kannattaa siis tarkastella, kuinka paljon arjessa on menoa ja melskettä. Myös ruudun ääressä olemista ja älypuhelimen selaamisen määrää kannattaa miettiä. Somessa tai pelatessa saattaa helposti vierähtää pidempikin aika. Yhteydenpito kavereiden kanssa on toki tärkeää, mutta on hyvä muistaa, että aivot tarvitsevat välillä myös lepoa.

Kysyit, mitä voisit tehdä, ettet olisi niin väsynyt. Riittävien yöunien lisäksi kannattaa huolehtia monipuolisesta ja säännöllisesti ruokavaliosta sekä liikkumisesta. Myös kavereiden kanssa hengailu IRL, luonnossa liikkuminen ja vaan oleminen tukevat jaksamistasi. Jos väsymykseen ei tunnu kotikonstit auttavan, kannattaa kääntyä esimerkiksi kouluterveydenhoitajan puoleen. Terveydenhuollon ammattilaisen kanssa voitte yhdessä pohtia, onko jokin muu syy, mikä voisi aiheuttaa väsymystä.

Nimimerkki minä on myös kysynyt väsymyksestä. Fressiksen tietopankista voi lukea lisää arkirytmistä ja unen tarpeesta.

Ihanaa kesää!

Fressis
RytmiYleinen

Hei ja kiitos kysymyksestä!

Väsymys voi johtua monesta asiasta ja usein se on myös monen asian summa. Harvemmin se johtuu laiskuudesta. Sitä paitsi laiskottelu tekee silloin tällöin hyvää.

Väsymyksen taustalla voi joskus olla jokin sairaus kuten kilpirauhasen toimintahäiriö tai anemia. Kilpirauhasen toimintahäiriöihin voi liittyä myös muita oireita kuten suolistontoiminnan muutoksia tai painon muutosta. Anemiaan taas voi liittyä huimausta, kalpeutta ja fyysisen suorituskyvyn laskua. Myös masennus on sairaus ja sen yksi oire on jatkuva väsymys runsaastakin nukkumisesta huolimatta. Masennukseen liittyy myös alakuloisuus ja surullisuus, mielenkiinnon ja mielihyvän kokemisen puute sekä kielteiset ajatukset itsestä.

Ihminen voi myös väsyä arjen kiireiden, tapahtumien ja muutosten keskellä ilman mitään sairautta. Elämässä on voinut tulla eteen jokin iso muutos, kuten koulun tai työpaikan vaihto. Tällöin asian käsittely ja läpikäynti vievät henkisiä voimavaroja ja ihminen voi väsyä. Se on ihan luonnollista ja silloin on hyvä hidastaa tahtia ja huolehtia siitä, että on aikaa levätä ja nukkua riittävästi. Energiaa riittää taas paremmin kaikkeen muuhun, kun asia on käsitelty ja hyväksytty.

Joskus elämässä voi olla muuten vaan kiire koulun, töiden ja harrastusten kanssa. Lisäksi pitäisi vielä jaksaa huolehtia ihmissuhteista, kuten olla perheen, kavereiden tai seurustelukumppanin kanssa. Aikaa ei välttämättä jää levolle ja ihminen vähitellen uupuu. Suomen talvi on myös pitkä ja pimeä. Toiset reagoivat siihen herkemmin, esimerkiksi väsymällä. Usein kevään myötä alkaa taas jaksaa paremmin, kun valoa on enemmän ja pimeys väistyy.

Jos tunnistaa itsessään väsymystä, on hyvä pysähtyä sen äärelle. Kannattaa miettiä väsymyksen syitä ja antaa myös levolle aikaa. On siis hyvä asia, että olet huomannut olevasi väsynyt. Voisit käydä juttelemassa väsymyksestä terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa etenkin, jos sinulla muitakin mainitsemiani mahdolliseen sairauteen viittaavia oireita. Voit myös miettiä, onko elämässäsi tapahtunut muutoksia ja oletko antanut itsellesi riittävästi aikaa lepoon yöunien lisäksi. Aina ei pelkkä hyvä yöuni riitä, jos päivä ja ilta on tupattu täyteen velvollisuuksia ja tekemistä. Arkeen on hyvä varata aikaa rentoutumiseen ja köllöttelyyn. Myös säännöllinen liikunta, reippailu ulkona ja monipuolien ruokavalio tukevat jaksamista ja virkistävät. Halutessasi voit lukea lisää liikkumisesta, monipuolisesta ruokavaliosta ja arkirytmistä Fressiksen sivuilta.

Toivottavasti näistä pohdinnoista oli apua ja hakeuduthan myös herkästi terveydenhuollon ammattihenkilön arvioon, jotta tarvittaessa väsymystä aiheuttavat sairaudet voidaan sulkea pois!

Fressis
RuokaRytmi

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Kysymykseesi ei voi vastata suoraan, koska sekä vegaani- että sekaruokavalion voi muodostaa hyvin tai huonosti. Eli pelkän ruokavalion nimen perusteella on hankalaa, ellei mahdotonta arvioida ruokavalion terveellisyyttä. Siksi enemmän kannattaa miettiä sitä, miten hyvä ruokavalio muodostuu.

Yleisesti ottaen paljon kasviksia sisältävä ruokavalio on terveydelle hyväksi. Tämä tarkoittaa sitä, että joka aterialla kannattaisi syödä jotain kasviksia, mielellään mahdollisimman monipuolisesti. Hyvään ruokavalioon kuuluu muitakin ”perusjuttuja” kuten, että kannattaa pyrkiä syömään säännöllisesti (noin 5 ateriaa päivässä) ja syödä sen verran, kun on nälkä.

Myös monipuolisuus kuuluu terveelliseen ruokavalioon, noudattaa sitten vegaani- tai sekaruokavaliota, tai aivan jotain muuta ruokavaliota. Kasvisten syönnin lisäksi olennaista on saada ruoasta hiilihydraatteja (hyviä lähteitä mm. peruna, pasta, leipä, puurot, jotkut murot ja myslit) ja proteiineja (kasviproteiineista, maitotuotteista, kalasta, munista ja lihasta). Rasvan suhteen kannattaa valita pehmeän rasvan lähteitä eli margariineja ja öljyjä. Eri tuoteryhmissä Sydänmerkki auttaa löytämään terveelliset valinnat. Vegaaniruokavaliota ovat myös pohtineet nimimerkit S.S. ja meow.

Karkkia tai mitä tahansa muita, suolaisia ja makeita herkkuja mahtuu hyvään ruokavalioon, mutta ei kovinkaan paljon. Asian voi miettiä vaikka niin, että jos oma ruokavalio olisi kolmion mallinen, niin herkut saisi olla vain yksi kolmion kärki. Muu osa kolmiota tulisi olla ”oikeaa ruokaa”.

Kysymyksessäsi pohdit myös lapsen/ teinin unen määrää. Unen tarve on jossain määrin yksilöllistä, mutta keskimäärin nuori tarvitsee unta 8–10 tuntia joka yö. Unen tarve voi kasvaa, kun fyysinen ja psyykkinen kuorma lisääntyy. Unen aikana keho palautuu fyysisestä rasituksesta ja lataa akkuja seuraavaa päivää varten. Myös aivot tarvitsevat unta, sillä unen aikana aivot käsittelevät edellisenä päivänä opitut asiat ja päivän tapahtumat. Riittävä uni tukee siis uuden oppimista, luovuutta ja tunteiden käsittelemistä. Unen merkityksestä voit lukea lisää täältä ja täältä. Myös nimimerkki S.K. on pohtinut nuoren unen tarvetta.

Toivottavasti tämä selkeytti asiaa.

Fressis
LiikeNuuskaRuokaRytmiTupakka

Hei ja kiitos kysymyksestäsi.

Hienoa, että olet alkanut miettiä omia elintapojasi. On hyvä aina välillä pysähtyä miettimään, voisiko omia arkisia valintojaan muuttaa niin, että ne tukisivat paremmin omaa terveyttä ja hyvinvointia.

Kerroit olevasi huolissasi painostasi. Paino yksissään ei vielä kerro lihavuudesta. Myös pituudella ja elimistön rasvan ja lihasten määrällä on suuri merkitys. Tärkeää onkin oma vointisi, ja sitä kannattaa kuunnella herkästi, kuten oletkin jo tehnyt.

On tärkeää syödä terveellisesti, monipuolisesti ja säännöllisesti. Ruokailurytmissä useimmille on hyvä, että syö useita kertoja päivässä. Ruokailun voi rytmittää 3-5 tunnin välein esimerkiksi näin: aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala sekä lisäksi 1-2 välipalaa. Välipaloiksi esimerkiksi välitunneille kannattaa valita sellaisia välipaloja, jotka antavat oikeanlaista energiaa päivääsi. Näitä ovat esimerkiksi hedelmät, pähkinät ja täysjyvävälipalapatukat. Vinkkejä voit lukea lisää Fressiksestä ja Fressiksen tietopankista.

Liikkumisesta ei kannata tehdä liian isoa kynnystä itselleen. Liikuntaa kannattaa lisätä omaan arkeen hiljalleen. Voit aloittaa esimerkiksi sillä, että kävelet pidempiä matkoja arjessa ja otat vaikka kaverin mukaan pienille happihyppelyille välituntisin. Liikkua kannattaa ensisijaisesti sellaisilla tavoilla, joista itse tykkäät. Lisää vinkkejä liikkumiseen voit lukea täältä.

Tupakoinnin ja nuuskaamisen lopettamisessa toisia auttaa se, että lopettaa käytön kerralla kokonaan ja toisilla se, että ensin hiljalleen vähentää käyttöä ja sitten lopettaa kokonaan. Jos lopettaminen tuntuu sinusta yksin vaikealta, kannattaa asiasta jutella esimerkiksi läheisten tai kouluterveydenhoitajan kanssa. Kouluterveydenhoitaja voi auttaa sinua myös tunnistamaan riippuvuuden tasosi ja ohjaa sinua esimerkiksi nikotiinikorvaustuotteiden käytössä, jos niille on tarvetta. Lisätietoa lopettamisesta löydät Fressiksestä esimerkiksi täältä.

Sinulla on viestissäsi mielessä monta erilaista elintapoihin liittyvää asiaa. Usein kannattaa aloittaa yhdestä asiasta kerrallaan. Jos kaipaat lisäneuvoja tai tukea, esimerkiksi koulun terveydenhoitaja on hyvä henkilö, jonka kanssa keskustella tilanteestasi ja toiveistasi. Yhdessä voitte miettiä juuri sinulle parhaiten toimivia keinoja haluamiisi muutoksiin.

Hyvää syksyä sinulle!

Fressis
LiikeNuuskaRuokaRytmiSähkötupakkaTupakka

Hienoa kuulla, että olet motivoitunut panostamaan terveellisiin elintapoihin – jotta voi tehdä muutoksia, täytyy ensin olla motivaatiota! Liikkeelle kannattaisi lähteä kartoittamalla nykytilannettasi: Millaiset elintapasi ovat tällä hetkellä? Minkä suhteen kannattasi tehdä muutoksia? Minkälaisiin muutoksiin olet itse valmis? Terveellisiin elintapoihin lukeutuu esimerkiksi terveellinen ja monipuolinen ruokavalio, riittävä uni ja lepo, säännöllinen liikunta ja päihteettömyys. Hyvään ja terveelliseen elämään kuuluu kuitenkin myös esimerkiksi se, että nauttii olostaan ja on läheisiä ja tärkeitä ihmissuhteita.

Kaikkea ei tarvitse eikä kannatakaan muuttaa kerralla. Mieluummin kannattaa edetä askel kerrallaan ja tehdä muutoksia siinä tahdissa, että pystyy pitämään niistä kiinni. Näin muutoksista tulee lopulta osa arkea pysyvästi. Jos on hyvin ehdoton ja ankara itselleen, saattaa oma puhti loppua kesken. Tällöin voi kokea heti epäonnistuneensa ja luovuttaa kokonaan.

Jos tuntuu, että kaipaat lisätukea muutoksiin, voisit hakeutua esimerkiksi kouluterveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolle ja voisitte yhdessä käydä läpi tilannettasi. Voit itse jo valmiiksi miettiä, mitkä asiat koet itsellesi tärkeimmäksi muuttaa ja mitä olisit valmis tekemään muutoksien eteen. Kaverin voi myös houkutella mukaan esimerkiksi liikunta- tai ruokavaliohaasteeseen. Voitte esimerkiksi aloittaa yhdessä uuden liikuntaharrastuksen tai sopia, että herkkuhetki rajoittuu yhteen päivään viikossa tai että joka aterialla täytyy syödä kasviksia.

Mukavaa syksyä sinulle!

Fressis
Rytmi

Kiitos kysymyksestäsi! Uni on tärkeää kaikille ja erityisesti kasvavalle ja kehittyvälle nuorelle. Unentarve on yksilöllinen, joten tarkkaa suositusta on mahdoton antaa. Nuoren unentarve on tyypillisesti noin 8-9 tuntia vuorokaudessa.

Omasta unentarpeestasi saat parhaan käsityksen, kun kuuntelet omaa kehoasi ja oloasi. Jos nukahtaminen onnistuu iltaisin helposti ja olet aamuisin herätessäsi virkeä, olet todennäköisesti nukkunut sopivasti. Puhelimelta ja muilta laitteilta ilta kannattaa rauhoittaa ainakin tuntia, mielellään kahta tuntia ennen nukkumaan menoa.

Unesta voit lukea lisää täällä

Fressis toivottaa hyviä unia!

Fressis
Rytmi

Nuori tarvitsee unta noin 8-10 tuntia yössä. Hormonien vaikutuksesta nuoren luontainen nukahtamisajankohta voi siirtyä myöhemmäksi, mutta unentarve ei kuitenkaan vähene!
Tarvittavan unen määrä on jossain määrin yksilöllistä ja voi yksittäisen nuorenkin kohdalla vaihdella. Psyykkisesti tai fyysisesti rasittavina ajanjaksoina unta saattaa tarvita enemmän kuin normaalisti.

Uni on monin tavoin tärkeä asia nuoren terveydelle ja hyvinvoinnille siinä missä monipuolinen ravitsemus ja säännöllinen liikuntakin. Unen aikana aivot palautuvat päivän virikkeistä ja riittävä uni on olennaista uuden oppimisen, muistin ja luovuuden kannalta. Myös keho tarvitsee lepoa palautuakseen, etenkin jos harrastaa aktiivisesti liikuntaa ja treenaa paljon. Uni on tärkeää myös fyysisen kasvun kannalta, sillä kasvuhormonia erittyy erityisesti öisin.

Krooninen univaje altistaa pitkäaikaissairauksille kuten diabetekselle. Väsymys lisää myös onnettomuusriskiä esimerkiksi liikenteessä sekä ruokahalua. Väsyneenä tekeekin mieli enemmän sokeri- ja rasvapitoista ruokaa. Lukioikäiselle nuorelle olisi siis tärkeää nukkua riittävän pitkät yöunet, mutta usein nuoret menevät liian myöhään nukkumaan. Nuorten unihäiriöistä yleisin onkin aamuväsymys.

Fressis