Huomioithan, että emme vastaa lääkityksiin liittyviin kysymyksiin (esim. E-pillerit). Olethan niistä yhteydessä lääkityksen määränneeseen paikkaan tai omaan terveysasemaasi.
Moikka! Hyvä kysymys!
Pelaamisessa on monia hyviä puolia, kuten pelikaverit tai erilaisten taitojen kehittyminen. Kuten mikä tahansa muukin harrastus, voi pelaaminenkin kuitenkin muuttua liialliseksi. Etenkin kasvuiässä on tärkeää, että arki on tasapainoista ja monipuolista. Hyvinvointia tukeva päivä koostuu koulunkäynnin lisäksi rauhallisista ruokailuhetkistä, itselle tärkeiden ihmisten kanssa vietetystä ajasta, liikkumisesta, riittävästä unesta sekä itselle mieluisten asioiden tekemisestä kuten harrastuksista.
Jokaiseen päivään ei toki mahdu kaikkea, mutta jos useampana päivänä kuluu 10 tuntia pelaamiseen, ei viikon aikana jää riittävästi aikaa muihin tärkeisiin asioihin. Etenkin riittävä uni on tärkeää ja noin hurja määrä pelaamista vaikuttaa siihen varmasti. Pelaaminen kannattaakin aina lopettaa pari tuntia ennen nukkumaanmenoa, jotta mieli voi rauhoittua. Myös jonkinlaista liikkumista olisi syytä olla jokaisessa päivässä, sillä se edesauttaa kehon tervettä kasvua.
Voit koittaa vähentää pelaamistasi sopimalla sille rajoja. Ne voivat olla esimerkiksi sellaisia, että pelaat vain, kun olet saanut läksyt tehtyä tai pidät tunnin välein tauon, jolloin käyt kävelyllä ulkona, ja että lopetat pelaamisen hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Se että kysyit täältä apua, on hyvä merkki siitä, että hyvinvointisi on sinulle tärkeää. Voisit jutella pelaamisestasi myös joko kotona tai koulun terveydenhoitajan kanssa. Voisitte yhdessä miettiä mikä määrä pelaamista on sinulle sopivaa, jotta se ei vaikuta hyvinvointiisi. Yksin sitä voi olla vaikea arvioida ja kertomalla saat vähentämiseen myös aikuisen tuen.
Tsemppiä yhteisiin keskusteluihin!
Moikka Väsynytt,
Kiitos hyvästä kysymyksestä!
Kiva kuulla, että väsymyksestä huolimatta peruselämäntapasi ovat kunnossa. Ne antavat hyvän pohjan terveelliselle ja virkeälle elämälle.
Lähtökohtaisesti väsymys ei ole vaarallista. Viikko voi tuntua pitkältä ajalta, mutta elimistöllä voi kestää toipua erilaisista rasituksista toisinaan kauankin. Esimerkiksi alkava flunssa voi väsyttää kehoa paljon, varsinkin jos elämäntyyli on aktiivinen. Kehoa kannattaakin kuunnella! Mikäli se kaipaa lepoa, ehkä on parempi ottaa rauhallisemmin!
Väsymys voi johtua lukuisista tekijöistä, joista osan osasitkin hyvin poissulkea. Väsymyksen syy olisi kuitenkin hyvä selvittää, sillä on ikävää kärsiä väsymyksestä!
Kirjoittamasi perusteella minun on vaikea arvioida, mistä sinun kohdallasi väsymys voi johtua. Suosittelenkin hakeutumaan kouluterveydenhoitajalle, joka voi kysellä sinulta tarkemmin aiheeseen liittyen. Hänen kanssaan voitte yhdessä selvittää mitä väsymyksen taustalla voisi olla. Hän voi myös arvioida, olisiko hyödyllistä ottaa verikokeita ja selvittää esimerkiksi mahdollisia matalia rauta-arvoja.
Korostan, että ei kannata olla asiasta huolissaan. Uskon, että löydätte väsymykselle syyn, tai vaihtoehtoisesti asia korjaantuu itsestään. Ole kuitenkin yhteydessä terveydenhoitajaan niin saatte asiaan ratkaisun.
Toivottavasti saat virkeytesi pian takaisin!
Moikka!
Hyvä että laitoit viestiä. Pidempään jatkuvat uniongelmat voivat aiheuttaa monenlaisia pulmia kun energia ei riitä arjen vaatimuksiin.
Todennäköisimmin syyt ovat muualla kuin patjassa, vaikka toki hyvä patja edesauttaa hyvää unta. Epäilit syyksi myös kireitä hermojasi, ja uskon että osuit siinä naulan kantaan. Unettomuus on luonnollinen reaktio tilanteissa, joissa huolia alkaa kasaantua. Tunnistatko kauanko unettomuus on jatkunut tai onko sen alkaessa tapahtunut jotain erityistä? Voi myös olla, että pienemmistä huolista on kasautunut isompi vyyhti.
Aluksi voikin olla hyvä pysähtyä pohtimaan mikä kaikki aiheuttaa huolta. Näiden asioiden pohtimisen voi aloittaa kirjaamalla asioita ylös paperille. Sen jälkeen voi helpommin miettiä mitä millekin asialle voisi tehdä, mikä onnistuu yksin ja missä voisi kaivata apua. Jos tämä tuntuu vaikealta, voit käydä hakemassa tukea omiin pohdintoihin nimettömästä Sekasin-chatista.
Vinkkaan myös nuorille suunnatun tietosivun, jossa on erilaisia työkaluja sekä huolten että unettomuuden taltuttamiseksi. Löydät sen täältä. Joskus huolten purkamiseen voi nimittäin mennä hetki, joten on hyvä tarkistaa että myös muut hyvän unen edellytykset ovat kunnossa. Näihin saat vinkkejä sivun ”Työkaluja” osiosta.
Mikäli et saa näistä tämän viestin konsteista apua, on huolista syytä jutella myös koulun terveydenhoitajalle. Tärkeintä on, että unettomuutta aiheuttavat huolet saadaan väistymään, jotta ne eivät vaikuta vointiisi enempää.
Toivon sinulle huolettomampia öitä!
Moikka!
Hienoa kuulla, että koet unirytmisi olevan kunnossa.
Yleisesti suositellaan sitä, että nukkumaanmeno ja herääminen olisi hyvä ajoittaa päivittäin suurin piirtein samaan aikaan, oli sitten viikonloppu, loma tai arkipäivä. Tällöin unirytmi pysyy säännöllisenä.
Kokonaisuuden kannalta oleellista on toki myös se, kuinka pitkään nukkuu, ja millaiset elintavat ja unen laatu ovat muuten. Tarvittavan unen määrä on yksilöllistä ja voi vaihdella myös eri elämänvaiheissa.
Tuntematta tilannettasi tämän tarkemmin, näkisin, että ei ole kovinkaan haitallista, jos satunnaisesti valvot hieman myöhempään. Viestistäsi ei käy ilmi onko sinulla jotain erityistä syytä sille, miksi asiaa pohdit. Koetko olosi viikonloppuisin tai arkisin väsyneeksi? Onko arkirytmiin palaamisessa haasteita viikonlopun jäljiltä?
Jos et koe tästä viikonlopun myöhempään valvomisesta olevan haittaa jaksamisellesi, en näe, että asiasta tarvitsisi olla erityisesti huolissaan. Suosittelen toki sitä, että menet myös viikonloppuisin nukkumaan silloin, kun sinua alkaa väsyttämään, etkä ainakaan tieten tahtoen venytä nukkumaanmenoaikaasi.
Moikka!
Pohdit onko keholle hyväksi, jos koittaa valvoa väkisin pitkään. Kerroitkin viestissäsi, että sinulle valvomisesta on tullut oksettavaa oloa. Ehkäpä jo siitä huomaakin, että väkisin valvominen ei ole keholle hyväksi. Kun valvoo pitkään, keho ei saa tarvitsemaansa lepoa, mikä voi näkyä juuri esimerkiksi pahoinvointina. Tällaisten valvomisen aikana tuntuvien ”oireiden” lisäksi valvomisen huonot vaikutukset näkyvät usein myös seuraavana päivänä esimerkiksi väsyneenä olona. Väsyneenä ei jaksa tehdä asioita normaaliin tapaan ja keskittyminen vaikkapa koulutehtäviin voi olla hankalaa.
Pääsääntöisesti olisi siis hyvä välttää valvomista ja mennä hyvissä ajoin nukkumaan, jotta saa riittävästi unta. Kun nukkuu riittävästi jaksaa touhuta päivän aikana koulussa ja vapaa-ajalla itselleen mieluisten asioiden parissa. Kysymyksestäsi ei käy ilmi miksi olet koittanut valvoa pitkään. Joskus esimerkiksi kavereiden kanssa voi tehdä mieli valvoa vähän pidempään. Muistathan kuitenkin, että sinun ei tarvitse niin tehdä, jos et halua. Hyvät kaverit eivät myöskään painosta tekemään jotain sellaista, mitä ei halua tehdä. 
Lisätietoa aiheesta voit lukea Fressiksen tietopankista.
Kivaa syksyn alkua!
Moikka ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä!
Ihan tarkkaa vastausta tuohon eroon tuntemuksista ”minua väsyttää” ja ”minua nukuttaa” en ehkä osaa antaa, mutta käyn seuraavassa läpi joitain pointteja, jotka liittyvät asiaan.
Kerroit, että sinulla tulee veltto olo esimerkiksi liikuntasuoritusten jälkeen tai jos ruokailusta on liian pitkä aika. Tällainen veltto olo voi liittyä usein siihen, että elimistön energiatasot ovat alhaalla ja keho tarvitsisi energiaa. Veltto olo korjaantuu tällöin usein siten, että saa ravintoa. Rankan liikuntasuorituksen jälkeen myös lepo voi tulla tarpeeseen.
Pohdit viestissäsi myös, että sinua usein väsyttää ennen puoltapäivää. Tämäkin voi liittyä siihen, että aamupalasta alkaa olla kulunut jo hetki ja keho kaipaa lisää energiaa eli toisin sanoen lounasta. Ehkäpä teet ennen puoltapäivää myös esimerkiksi opiskeluhommia tai töitä? Nämä ovat keskittymistä vaativia asioita, jotka vaativat kovaa työtä aivoilta. Keskittymistä vaativan asian jälkeen olo voi usein tuntua väsyneeltä tai nuutuneelta. Opiskelu- tai työhommia kannattaakin pyrkiä tauottamaan päivän aikana, jotta aivot saavat lepoa. Pitkäaikaista paikallaanoloa kannattaa myös tauottaa ja lähteä liikkumaan, jotta keho saa virkistystä ja vetreytystä.
Päivän aikana olo ei ehkä ole kuvaamallasi tavalla juuri sellainen, että meinaisit nukahtaa vaan päivän aikana ilmenevä väsymys on usein seurausta esimerkiksi energiatasojen vaihtelusta. Jos päivänaikainen väsymys olisi ihan jatkuvaa ja esimerkiksi tuntuu, että on vaikea saada asioita aikaiseksi kannattaa asiasta kuitenkin jutella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Joskus jatkuvan väsymyksen taustalla voi olla asioita, jotka tarvitsevat jonkinlaista tarkempaa tarkastelua tai hoitoa.
Viestissäsi pohdit myös nukahtamista ja nukkumaanmenon ajoittamista. Unta ja unentarvettamme säätelee kaksi mekanismia. Niistä ensimmäinen on aivojemme keskuskello. Sen avulla tiedostamme, missä kohden vuorokautta mennään. Keskuskello kertoo myös, koska olisi oikea aika käydä nukkumaan ja koska herätä. Toinen mekanismi on kertyvä unentarve. Se ikään kuin pakottaa lopulta nukahtamaan, vaikka keskuskello olisi sekaisin tai sen viestit yrittäisi jättää huomiotta.
Viestisi perusteella oletkin pyrkinyt selkeästi kuuntelemaan keskuskelloasi ja havainnoimaan, koska olisi sopiva aika käydä nukkumaan. Hieno juttu! Tästä huolimatta joskus käy kuitenkin niin, että nukahtaminen illalla voi olla vaikeaa. Nukahtamiseen vaikuttavat monet muutkin asiat, kuten nukkumisolosuhteet. Tarkistathan siis, että huoneessasi on sopiva lämpötila ja tarpeeksi pimeää nukkumiseen. Myös päivän aikana tapahtuva liikunta sekä säännöllinen ja monipuolinen ravitsemus ovat tärkeitä unta tukevia tekijöitä. Vaikka ennen nukkumaanmenoa olisi puuhaillut jotain rauhoittavaa, kuten kerrot tehneesikin, voi mieli kuitenkin käydä kierroksilla esimerkiksi stressaavien asioiden vuoksi. Jos mielessä pyörii paljon asioita ennen nukkumaanmenoa, kannattaa ne kirjata johonkin ylös, jotta asiat saisi pois mielestä. Joskus stressiä voi aiheuttaa sekin, että ajattelee jo ehkä etukäteen, ettei nukahtaminen onnistu. Lisätietoa aiheesta voit lukea Fressiksen artikkelista ja tietopankista.
Ajoittainen nukahtamisen vaikeus/unettomuus on ihan tavallista. Jos kaipaat vinkkejä unettomuuden omahoitoon, löydät niitä esimerkiksi täältä. Mikäli tilanne kuitenkin jatkuu pidempään, kannattaa asiasta keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Hei nukkumatti!
Kiitos kysymyksestäsi. Kerroit, että menet yleensä nukkumaan 21-21.30 ja heräät varhain eli viideltä. Pohdit nyt, saatko riittävästi unta. Kertomasi mukaan saat unta noin 7.30-8h. Nuorten unentarve vaihtelee pääasiassa 8–10 tunnin välillä. Tarvittavan unen määrä on kuitenkin yksilöllistä. Tärkeää on löytää itselle sopiva unen määrä, joka pitää kehon ja mielen toimintakykyisenä arjessa.
Emme aina nukahda samalla hetkellä, kun käymme nukkumaan, joten todellisen unen määrä voi jäädä sinullakin lyhemmäksi. Siksi yöunelle varatun ajan pituuteen kannattaa laskea noin 20 minuuttia ylimääräistä aikaa, joka kuluu usein vuoteessa ennen kuin nukahtaa. Jos esimerkiksi tarvitsee kahdeksan tuntia unta ja haluaisi herätä viideltä, nukkumaan kannattaisi mennä viimeistään kaksikymmentä vaille yhdeksän.
Yleensä oma vireystila aamulla ja päivän mittaan kertoo siitä, saako unta riittävästi. Mikäli heräät virkeänä ja energiaa riittää koko päiväksi, niin luultavasti saat ihan riittävästi unta. Mikäli tunnet olosi väsyneeksi, niin suosittelen lisäämään unta vaikkapa tunnin yössä ja tarkastelemaan miltä olo tuntuu muutamien öiden jälkeen.
Huomaathan, että unentarve voi vaihdella myös eri elämänvaiheissa. Kesälomalla valoisaan aikaan voi riittää lyhemmät yöunet, kun muina vuodenaikoina. Nyt kun syksy, koulut sekä mahdolliset harrastukset alkavat voi unentarve lisääntyä. Rankka opiskelujakso väsyttää ja kuormittaa muistia, jolloin myös unentarve suurenee. Myös harrastusten (erityisesti jos liikkuu aktiivisesti) vastapainoksi tarvitaan riittävästi lepoa ja unta, jotta niistä palautuu kunnolla. Tarkkaile siis oloasi ja kokeile mikä unen määrä on juuri sinulle hyväksi.
Tsemppiä syksyyn!
Moikka ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä!
Tosi hienoa, että pohdit uneen liittyviä asioita. Riittävä ja laadukas uni on erittäin merkittävä tekijä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta.
Meillä kaikilla on hieman erilaiset päivärytmit elämäntilanteen mukaan. Kerroit, että sinulla rytmi on iltapainotteinen eikä sinulla ole tarvetta olla aikaisin aamulla missään. Tästä näkökulmasta on siis ihan ok, että menet nukkumaan myöhemmin ja heräät myöhemmin. Arjen rytmityksen kannalta on hyvä, jos nukkumaanmeno- ja heräämisaika ovat suhteellisen säännöllisiä. Tämän lisäksi olisi tärkeää, että saa riittävästi laadukasta unta. Ilmeisesti nukutkin kertomasi perusteella noin 9 tuntia, mikä on oikein hyvä määrä. Unen tarvekin vaihtelee yksilöllisesti ja osa pärjää lyhyemmälläkin yöunella.
Koetko, että unesi on laadullisesti hyvää? Unen laatua voi pyrkiä arvioimaan esimerkiksi pohtimalla, kokeeko olonsa virkeäksi ja levänneeksi aamulla, kun herää. Jatkuvasti väsynyt olo aamulla ja mm. useat yölliset heräämiset voivat kertoa siitä, että unen laatu (ja osittain myös määrä) kärsii.
Joissain tutkimuksissa on todettu, että yöunien paras ja virkistävä vaihe olisi unen ensimmäisen kolmanneksen aikana. Nukkumaan kannattaisi käydä klo 22-24 välillä, sillä myöhemmin nukkumaan käyvät eivät välttämättä pääse syvään uneen, eikä uni virkistä. Kaikille tällainen unirytmi ei kuitenkaan sovi tai ole esimerkiksi työn puolesta mahdollinen.
Keskeisintä unen kannalta on tosiaan se, että saisi riittävästi laadukasta unta. Jos omaa rytmiään haluaa muuttaa, kannattaa se pyrkiä tekemään vähitellen, ja kokeilla esimerkiksi aikaistaa nukkumaanmenoa 15 minuutilla viikossa. Olennaista unirytmin kääntämisessä on myös herätä joka aamu samaan aikaan. Joskus unirytmin muuttamisessa voidaan käyttää apuna esimerkiksi kirkasvalolamppua ja melatoniinia.
Hyvää lisätietoa unesta löydät esimerkiksi Terveyskirjaston sivuilta.
Hei ja kiitos viestistäsi.
Kertomasi kuulostaa tosiaan siltä, että jokin poikkeama tulevassa päivässä – vaikka pienikin – aiheuttaa huolta tai hermoilua, ehkä epävarmuuttakin, ja tämä puolestaan voi johtaa levottomaan oloon nukkumaan mennessä ja uni ei tule. Tunnistatko levottomuutta tai hermoilua? Se voi olla myös hyvin huomaamatonta ja alitajuntaista.
Levottomuutta voi rauhoittaa erilaisilla konsteilla. Ensin olisi hyvä pyrkiä tunnistamaan, mikä tulevassa päivässä aiheuttaa stressiä. Esimerkiksi puhelinsoitossa voi huolettaa se, että muistaa ylipäänsä soittaa, tai osaako sanoa oikeat asiat. Tällaisessa tilanteessa voit varautua kirjaamalla jo etukäteen ylös asioita, joita haluat puhelussa kertoa, tai asettamalla muistutuksen aamulle, että et unohda soittoa. Tällainen ennakointi voi poistaa levottomuutta monissa muissakin tilanteissa.
Toisena konstina on ns. huolihetki. Eli hetki, jonka tietoisesti varaat mielessä pyöriville asioille ja jonka aikana kirjaat nämä asiat ylös. Silloin ne ovat pois mielen päältä ja niihin voi tarvittaessa palata aamulla. Hyvä uni rakastaa myös säännöllisyyttä. Esimerkiksi reissut pois kotoa sotkevat herkästi rutiineja ja samalla myös unta. Siksi reissuissakin olisi hyvä pyrkiä pitämään kiinni unta tukevista rutiineista, kuten säännöllisestä nukkumaanmenoajasta, tai iltarituaaleista, kuten puhelimen selailun lopettamisesta vähintään tuntia ennen nukkumaanmenoa.
Yllä mainittujen vinkkien lisäksi on olemassa monia muita vinkkejä, jotka tukevat ihan joka päiväistä unen tuloa, mutta joihin on hyvä kiinnittää erityistä huomiota silloin jos tiedät, että tulevina päivinä on asioita joiden pelkäät vaikuttavan uneen. Näitä konsteja löydät täältä. Kokeile rakentaa omat iltarituaalit näiden vinkkien pohjalta ja mikäli et huomaa muutosta muutamien viikkojen aikana, voi olla hyvä käydä juttelemassa asiasta vielä oman kunnan/oppilaitoksen/työterveyden terveydenhoitajan kanssa.
Levollista vuoden alkua!
Moikka ja kiitos viestistäsi!
Alkuun on tosi hienoa kuulla, että koet itsesi hyväkuntoiseksi 😊 Se on tosi tärkeää arjessa jaksamisen kannalta.
Nuoruudessa kehossa tapahtuu paljon muutoksia. Painon lisääntyminen murrosiässä on hyvin tavallista, kun kehon rasvakoostumus muuttuu. Lisäksi saatat todennäköisesti vielä kasvaa pituutta. Kehosi kehitys on siis vielä kesken ja kehonkoostumuksessasi voi tapahtua vielä paljonkin muutoksia kehityksen edetessä.
Kerroit, että olit yrittänyt laihduttaa, mutta tästä oli seurannut päänsärkyjä ja väsymystä. Nämä oireet ovat voineet johtua esimerkiksi siitä, että olet saanut liian niukasti energiaa. Lähtökohtaisesti onkin hyvä muistaa, ettei laihduttaminen ole pääsääntöisesti hyväksi kasvavalle nuorelle. Laihduttamisen sijaan kannattaa panostaa terveellisiin elintapoihin pitkällä aikavälillä.
Säännöllinen ja monipuolinen syöminen on yksi terveyden ja hyvinvoinnin kulmakivistä. Kasvavan nuoren olisi hyvä syödä säännöllisesti ja monipuolisesti 5 kertaa päivässä. Kun ruokailurytmi on säännöllinen, ei tule myöskään tarvetta täyttää mahaa esimerkiksi herkuilla. Herkkuhetkillekin on toki paikkansa, eikä ruokailun suhteen pidä olla liian ehdoton.
Hyvinvoinnin kannalta tärkeää on myös riittävä liikkuminen. Kerroitkin, että olet hyväkuntoinen ja esimerkiksi juoksu sujuu mukavasti. Onkohan sinulla kenties jo jokin mukava liikunnallinen harrastus? Harrastamisen lisäksi arjessa voi liikkua monella tapaa, esimerkiksi kävelemällä/pyöräilemällä koulumatkat. Lasten ja nuorten liikkumissuositusten mukaan olisi hyvä liikkua reippaasti ja rasittavasti vähintään tunti päivässä. Myös unella ja levolla on tärkeä merkitys hyvinvoinnille. Nukuthan siis riittävästi?
Suosittelen siis keskittymään terveellisiin ja säännöllisiin elintapoihin sekä sellaisiin arjen rutiineihin, jotka tuottavat sinulle hyvää mieltä ja tukevat jaksamistasi. Vinkkejä näihin aiheisiin liittyen löydät Fressiksen tietopankista.
Jos painoon liittyvät asiat kuitenkin mietityttävät sinua vielä kovasti, on niistä hyvä keskustella esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa. Hänen kanssaan voitte yhdessä keskustella kehityksestäsi ja häneltä voit saada tarvittaessa myös vinkkejä esimerkiksi syömiseen liittyen.
Mukavaa loppuvuotta!
Hei nimimerkki ”Juu” – ja kiitos viestistäsi!
Kysyt, oletko ylipainoinen. Valitettavasti kysymykseen on vaikea vastata sinua tapaamatta. On kuitenkin selvää, että paino ja pituus itsessään eivät vielä kerro paljoakaan terveydestäsi, eikä etenkään siitä, miltä sinusta itsestäsi tuntuu omassa kehossasi. Jos antamistasi mitoista laskee painoindeksin, saa vastauksen: ”Ikäisekseen pitkillä ja lihaksikkailla lapsilla painoindeksi saattaa olla yli 25, vaikka rasvaprosentti on normaali. Jos näin ei ole, lapsi on todennäköisesti ylipainoinen. Painoindeksiä on syytä seurata kerran kuussa, ettei se enää nouse.”
Tämä tarkoittaa siis sitä, että painoindeksisi on korkeahko. Mutta kuten alussa sanoin, paino ja pituus yksin eivät vielä kerro paljoakaan terveydestäsi, eikä myöskään kehon koostumuksestasi. Siksi en keskittyisi siihen, mitä niillä laskettu painoindeksin lukema kertoo. Murrosikäisen nuoren kohdalla sopivaa painoa on muutenkin vaikea antaa, sillä kehossa tapahtuu sekä pituuskasvua että painonmuutoksia kehityksen edetessä.
Näitä mittojasi ja painoindeksiä enemmän olisinkin kiinnostunut siitä, mitä ja miten syöt ja liikut sekä miten lepäät? Syötkö säännöllisesti 4-5 kertaa päivässä? Saatko syömästäsi ruoasta vitamiineja, kuitua ja muita ravintoaineita? Syötkö päivittäin hedelmiä ja vihanneksia, täysjyväleipää, puuroa? Käytätkö vähärasvaisia maitotuotteita ja syötkö kalaa? Kun syö monipuolisesti ja säännöllisesti, auttaa se jaksamaan ja pitämään verensokerin tasaisena. Pohdin myös sitä, liikutko päivittäin 1-2 tuntia? Liikkuminen voi olla kaikenlaista pienistä arjen askareista kävelylenkkeihin ja liikunnalliseen harrastukseen. Monipuolisen ruokavalion ja säännöllisen liikkumisen lisäksi kasvavalle nuorelle on tärkeää myös se, että nukkuu riittävästi. Saatko nukuttua 8-9 tuntia yössä?
Jos nämä peruspalikat eli ruokavalio, liikunta ja lepo ovat sinulla tasapainossa, voit olla aika tyytyväinen huolimatta siitä, mitä puntarin lukema näyttää. Jos et ole oikein varma, syötkö oiken ja miten voisit syödä vielä terveellisemmin, voisit käydä tapaamassa koulusi terveydenhoitajaa. Hänen kanssaan voisitte muutenkin jutella jaksamisestasi ja siitä, miten kasvusi etenee ja mitä itse ajattelet painostasi. Terveydenhoitaja näkee terveystiedoistasi missä vaiheessa kehityksesi on ja osaa arvioida sitä, onko tarvetta jollain tavalla tarkkailla painoa.
Fressiksestä löydät paljon tietoa ja vinkkejä liikkumiseen, syömiseen ja riittävästä levosta huolehtimiseen, kannustan sinua tutustumaan myös niihin!
Hyvää ja levollista loppuvuotta sinulle!
Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!
Lähtökohtaisesti unensaantisi kuulostaa hyvältä. Kerrot myös, että jaksat päivällä touhuilla, joten en olisi huolissani unestasi 😊 En usko, että kissan painolla on väliä yön aikana, mutta täysin varma asiasta en ole. Kissan pääsemistä makuuhuoneeseen yön aikana ei tarvitse estää etenkään, jos sen läsnäololla on positiivisia vaikutuksia sinun uneesi. Tärkeintä on, että koet itse nukkuvasi hyvin.
Lisäksi se, että kerrot kissan tuovan sinulle läheisyyttä, josta koet hyvää oloa, on hienoa. Läheisyytenne kertoo molemmin puolisesta luottamuksesta ja rakkaudesta. Se on ehdottomasti ihana ja voimauttava asia elämässä. Siitä kannattaa pitää kiinni <3
Jos asia kuitenkin jää vaivaamaan sinua, voit joskus kysäistä sitä lääkäriltä samalla, kun hoidat jotain muuta terveyteesi liittyvää. 😊
Ihania yhteisiä hetkiä sinulle ja rakkaalle lemmikillesi!
Moikka!
Vastaamme kysymykseesi nyt hyvin yleisellä tasolla, koska se ei ole aihepiiriltään asiantuntemusalaamme. Kysy asiantuntijalta -palvelun ohjeistuksessa olemme kuvanneet, että Fressiksen asiantuntijoilta voit kysyä tupakka- ja nikotiinituotteisiin, ruokaan, liikuntaan, uneen ja arkirytmiin, alkoholiin, aurinkoterveyteen, mielen hyvinvointiin sekä seurusteluun ja seksuaaliterveyteen liittyvistä teemoista.
Covid-19-infektion pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tunneta kovin hyvin, mutta ympäri maailmaa tehdään aiheesta runsaasti erilaista tutkimusta ja tietoa aiheesta tulee vähitellen lisää. Nyt jo tiedetään, että etenkin vakavampien tautimuotojen jälkeen on mahdollista, että kehoon jää jotain pitkäaikaisia ja mahdollisesti pysyviäkin vaikutuksia. Sairastetulla infektiolla on huomattu yhteyksiä kognitiivisiin toimintoihin ja muistiin, mutta vielä on liian aikaista arvioida ovatko nämä muutokset pysyviä. Covid-19-infektion mahdollista yhteyttä syöpäsairauksiin ei ole vielä tutkittu (review-artikkeli 01/22). Se alkaa kuitenkin olla selvää, että Covid-19-infektion haitat eivät kaikissa tapauksissa rajoitu pelkästään akuuttiin tilanteeseen, vaan erilaisia jälkiseuraamuksia voi olla.
Lisätietoa koronaviruksesta saat THL:n sivuilta.
