Huomioithan, että emme vastaa lääkityksiin liittyviin kysymyksiin (esim. E-pillerit). Olethan niistä yhteydessä lääkityksen määränneeseen paikkaan tai omaan terveysasemaasi.
Hei ja kiitos yhteydenotostasi!
Hienoa, että olet miettinyt terveyteen liittyviä asioita ja uskot elämäntapojen olevan hyvällä mallilla. Yleisesti voidaan sanoa, että lievän ylipainon aiheuttamat terveysriskit ovat hyvin vähäisiä. Etenkin, jos päivittäiset elintavat ovat pääsääntöisesti kunnossa, eivät riskit esimerkiksi korkean verenpaineen tai tyypin 2 diabeteksen syntyyn ole koholla. Päivittäisillä elintavoilla tarkoitan monipuolista ja säännöllistä ruokailua, riittävää unta ja lepoa, liikkumista ja arjen aktiivisuutta sekä päihteettömyyttä. Nämä arjessa toistuvat tottumukset luovat hyvän perustan terveyden ylläpitämiselle ja hyvälle ololle. Kannustankin jatkamaan sinulle hyvinvointia tuottavien rutiinien toteuttamista omassa arjessasi, ne kantavat pitkälle 😊
Hyvää syksyä sinulle!
Moikka ja kiitos hyvästä kysymyksestä!
Ikävä kuulla, että maalla on mielestäsi tylsää! Et varmasti ole ainoa nuori, jolla on tosi tylsää, kun kaverit ovat muualla. Onneksi maaseutu antaa myös paljon aiheita tekemiselle! Onkin hienoa, että pohdit muuta tekemistä puhelimella olemisen sijaan.
Puhelin on hyvä viihdyttämään hetken, mutta ongelmaksi se muodostuu silloin, kun se estää meitä tekemästä oikeasti kiinnostavia asioita. Se saattaa myös helposti passivoida. Sen sijaan, että itse tekisimme kivoja asioita, katsomme kun muut tekevät niitä. On helpompaa vain tarttua internetin loputtomaan viihdemereen kuin tehdä hiukan töitä keksiäkseen itselleen tekemistä!
Oletko tullut ajatelleeksi, että myös tylsyydessä voisi olla siemen moneen upeaan juttuun elämässä? Tylsyys voi saada aikaan esimerkiksi luovia ideoita, joten älä heitä sitä hukkaan. Tylsyys kyllä kehittää sinulle tekemistä, kun et voi paeta sitä puhelimeen. Voisiko siis olla niin, että maaseutu itsessään ei ole tylsä, vaan puhelin tavallaan tekee siitä tylsän?
Valitettavasti en voi keksiä puolestasi poispääsyä tylsyydestäsi. Uskon kuitenkin täysin, että sinä voit tehdä sen, kunhan vain pysähdyt aiheen äärelle kunnolla. En myöskään tiedä, miten kauan tulet maalla aikaasi viettämään, mutta toivon että löydät tylsyydestäkin hyviä puolia. 😊 Ehkä maalla vietetty aika on sellaista, josta voit kertoa myöhemmin kavereillesi, että ”Aluksi luulin kesästä tulevan tylsin kesä ikinä, mutta sitten päätin/kokeilin…”. Ehkä opettelet uuden soittimen tai uuden kielen? Tai tutustut naapureihin ja kuulet heidän erikoisia elämäntarinoitaan? Kenties tienaat rahaa auttamalla muita kotitöissä ja teet rahoilla jotain kivaa myöhemmin. Tai ehkä keksit pelin, josta tulee hitti kavereidesi keskuudessa? Kaikki on mahdollista! 😊
Tsemppiä ja hyviä ideoita kesääsi!
Moikka ja kiitos viestistäsi!
Tosi harmi kuulla, jos yöunet ovat sinulla katkonaisia. Tilapäiset uniongelmat ovat melko tavallisia. Jos ongelma kuitenkin jatkuu pidempään ja se alkaa haitata jaksamista päivällä, kannattaa siihen hakea apua. Apua voi saada esimerkiksi opiskeluterveydenhuollosta.
Unen kannalta on tärkeää sekä unen määrä että laatu. Nuorena unen tarve vaihtelee yleensä 8-9 tunnin välillä. Osa meistä saattaa nukkua yönsä heräilemättä ja osa taas heräilee yön aikana enemmän tai vähemmän. Jos unen aikana heräilee yhtenään, ei uni ole niin palauttavaa. Oletko pohtinut, mikä tuohon heräilyyn voisi olla syynä? Onko sinulla esimerkiksi jotain mieltä kuormittavia asioita, joita ehkä heräät pohtimaan öisin?
Hyvä yöuni rakennetaan oikeastaan päivän aikana. Esimerkiksi säännöllinen liikkuminen ja syöminen tukevat hyvää yöunta. Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota puhelimella/ruutujen parissa vietettyyn aikaan ja rajoittaa niiden käyttöä erityisesti illalla. Unirytmi kannattaa pyrkiä pitämään säännöllisenä sekä arkena että viikonloppuna, eli mennä nukkumaan ja herätä suunnilleen samoihin aikoihin joka päivä. Lisätietoa unesta voit lukea täältä.
Pohdit myös, voiko seksi auttaa nukkumaan paremmin. Joillekin seksi voi tuoda esimerkiksi rentoutuneen tunteen, mikä voi auttaa nukkumaan paremmin. Omaan uneen voi vaikuttaa positiivisesti myös erityisesti edellä mainituilla terveillä ja säännöllisillä elintavoilla.
Toivottavasti tästä vastauksesta oli apua tilanteeseesi.
Moikka! Hyvä kysymys!
Pelaamisessa on monia hyviä puolia, kuten pelikaverit tai erilaisten taitojen kehittyminen. Kuten mikä tahansa muukin harrastus, voi pelaaminenkin kuitenkin muuttua liialliseksi. Etenkin kasvuiässä on tärkeää, että arki on tasapainoista ja monipuolista. Hyvinvointia tukeva päivä koostuu koulunkäynnin lisäksi rauhallisista ruokailuhetkistä, itselle tärkeiden ihmisten kanssa vietetystä ajasta, liikkumisesta, riittävästä unesta sekä itselle mieluisten asioiden tekemisestä kuten harrastuksista.
Jokaiseen päivään ei toki mahdu kaikkea, mutta jos useampana päivänä kuluu 10 tuntia pelaamiseen, ei viikon aikana jää riittävästi aikaa muihin tärkeisiin asioihin. Etenkin riittävä uni on tärkeää ja noin hurja määrä pelaamista vaikuttaa siihen varmasti. Pelaaminen kannattaakin aina lopettaa pari tuntia ennen nukkumaanmenoa, jotta mieli voi rauhoittua. Myös jonkinlaista liikkumista olisi syytä olla jokaisessa päivässä, sillä se edesauttaa kehon tervettä kasvua.
Voit koittaa vähentää pelaamistasi sopimalla sille rajoja. Ne voivat olla esimerkiksi sellaisia, että pelaat vain, kun olet saanut läksyt tehtyä tai pidät tunnin välein tauon, jolloin käyt kävelyllä ulkona, ja että lopetat pelaamisen hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Se että kysyit täältä apua, on hyvä merkki siitä, että hyvinvointisi on sinulle tärkeää. Voisit jutella pelaamisestasi myös joko kotona tai koulun terveydenhoitajan kanssa. Voisitte yhdessä miettiä mikä määrä pelaamista on sinulle sopivaa, jotta se ei vaikuta hyvinvointiisi. Yksin sitä voi olla vaikea arvioida ja kertomalla saat vähentämiseen myös aikuisen tuen.
Tsemppiä yhteisiin keskusteluihin!
Moikka Väsynytt,
Kiitos hyvästä kysymyksestä!
Kiva kuulla, että väsymyksestä huolimatta peruselämäntapasi ovat kunnossa. Ne antavat hyvän pohjan terveelliselle ja virkeälle elämälle.
Lähtökohtaisesti väsymys ei ole vaarallista. Viikko voi tuntua pitkältä ajalta, mutta elimistöllä voi kestää toipua erilaisista rasituksista toisinaan kauankin. Esimerkiksi alkava flunssa voi väsyttää kehoa paljon, varsinkin jos elämäntyyli on aktiivinen. Kehoa kannattaakin kuunnella! Mikäli se kaipaa lepoa, ehkä on parempi ottaa rauhallisemmin!
Väsymys voi johtua lukuisista tekijöistä, joista osan osasitkin hyvin poissulkea. Väsymyksen syy olisi kuitenkin hyvä selvittää, sillä on ikävää kärsiä väsymyksestä!
Kirjoittamasi perusteella minun on vaikea arvioida, mistä sinun kohdallasi väsymys voi johtua. Suosittelenkin hakeutumaan kouluterveydenhoitajalle, joka voi kysellä sinulta tarkemmin aiheeseen liittyen. Hänen kanssaan voitte yhdessä selvittää mitä väsymyksen taustalla voisi olla. Hän voi myös arvioida, olisiko hyödyllistä ottaa verikokeita ja selvittää esimerkiksi mahdollisia matalia rauta-arvoja.
Korostan, että ei kannata olla asiasta huolissaan. Uskon, että löydätte väsymykselle syyn, tai vaihtoehtoisesti asia korjaantuu itsestään. Ole kuitenkin yhteydessä terveydenhoitajaan niin saatte asiaan ratkaisun.
Toivottavasti saat virkeytesi pian takaisin!
Moikka!
Hyvä että laitoit viestiä. Pidempään jatkuvat uniongelmat voivat aiheuttaa monenlaisia pulmia kun energia ei riitä arjen vaatimuksiin.
Todennäköisimmin syyt ovat muualla kuin patjassa, vaikka toki hyvä patja edesauttaa hyvää unta. Epäilit syyksi myös kireitä hermojasi, ja uskon että osuit siinä naulan kantaan. Unettomuus on luonnollinen reaktio tilanteissa, joissa huolia alkaa kasaantua. Tunnistatko kauanko unettomuus on jatkunut tai onko sen alkaessa tapahtunut jotain erityistä? Voi myös olla, että pienemmistä huolista on kasautunut isompi vyyhti.
Aluksi voikin olla hyvä pysähtyä pohtimaan mikä kaikki aiheuttaa huolta. Näiden asioiden pohtimisen voi aloittaa kirjaamalla asioita ylös paperille. Sen jälkeen voi helpommin miettiä mitä millekin asialle voisi tehdä, mikä onnistuu yksin ja missä voisi kaivata apua. Jos tämä tuntuu vaikealta, voit käydä hakemassa tukea omiin pohdintoihin nimettömästä Sekasin-chatista.
Vinkkaan myös nuorille suunnatun tietosivun, jossa on erilaisia työkaluja sekä huolten että unettomuuden taltuttamiseksi. Löydät sen täältä. Joskus huolten purkamiseen voi nimittäin mennä hetki, joten on hyvä tarkistaa että myös muut hyvän unen edellytykset ovat kunnossa. Näihin saat vinkkejä sivun ”Työkaluja” osiosta.
Mikäli et saa näistä tämän viestin konsteista apua, on huolista syytä jutella myös koulun terveydenhoitajalle. Tärkeintä on, että unettomuutta aiheuttavat huolet saadaan väistymään, jotta ne eivät vaikuta vointiisi enempää.
Toivon sinulle huolettomampia öitä!
Moikka!
Hienoa kuulla, että koet unirytmisi olevan kunnossa.
Yleisesti suositellaan sitä, että nukkumaanmeno ja herääminen olisi hyvä ajoittaa päivittäin suurin piirtein samaan aikaan, oli sitten viikonloppu, loma tai arkipäivä. Tällöin unirytmi pysyy säännöllisenä.
Kokonaisuuden kannalta oleellista on toki myös se, kuinka pitkään nukkuu, ja millaiset elintavat ja unen laatu ovat muuten. Tarvittavan unen määrä on yksilöllistä ja voi vaihdella myös eri elämänvaiheissa.
Tuntematta tilannettasi tämän tarkemmin, näkisin, että ei ole kovinkaan haitallista, jos satunnaisesti valvot hieman myöhempään. Viestistäsi ei käy ilmi onko sinulla jotain erityistä syytä sille, miksi asiaa pohdit. Koetko olosi viikonloppuisin tai arkisin väsyneeksi? Onko arkirytmiin palaamisessa haasteita viikonlopun jäljiltä?
Jos et koe tästä viikonlopun myöhempään valvomisesta olevan haittaa jaksamisellesi, en näe, että asiasta tarvitsisi olla erityisesti huolissaan. Suosittelen toki sitä, että menet myös viikonloppuisin nukkumaan silloin, kun sinua alkaa väsyttämään, etkä ainakaan tieten tahtoen venytä nukkumaanmenoaikaasi.
Moikka!
Pohdit onko keholle hyväksi, jos koittaa valvoa väkisin pitkään. Kerroitkin viestissäsi, että sinulle valvomisesta on tullut oksettavaa oloa. Ehkäpä jo siitä huomaakin, että väkisin valvominen ei ole keholle hyväksi. Kun valvoo pitkään, keho ei saa tarvitsemaansa lepoa, mikä voi näkyä juuri esimerkiksi pahoinvointina. Tällaisten valvomisen aikana tuntuvien ”oireiden” lisäksi valvomisen huonot vaikutukset näkyvät usein myös seuraavana päivänä esimerkiksi väsyneenä olona. Väsyneenä ei jaksa tehdä asioita normaaliin tapaan ja keskittyminen vaikkapa koulutehtäviin voi olla hankalaa.
Pääsääntöisesti olisi siis hyvä välttää valvomista ja mennä hyvissä ajoin nukkumaan, jotta saa riittävästi unta. Kun nukkuu riittävästi jaksaa touhuta päivän aikana koulussa ja vapaa-ajalla itselleen mieluisten asioiden parissa. Kysymyksestäsi ei käy ilmi miksi olet koittanut valvoa pitkään. Joskus esimerkiksi kavereiden kanssa voi tehdä mieli valvoa vähän pidempään. Muistathan kuitenkin, että sinun ei tarvitse niin tehdä, jos et halua. Hyvät kaverit eivät myöskään painosta tekemään jotain sellaista, mitä ei halua tehdä. 
Lisätietoa aiheesta voit lukea Fressiksen tietopankista.
Kivaa syksyn alkua!
Moikka ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä!
Ihan tarkkaa vastausta tuohon eroon tuntemuksista ”minua väsyttää” ja ”minua nukuttaa” en ehkä osaa antaa, mutta käyn seuraavassa läpi joitain pointteja, jotka liittyvät asiaan.
Kerroit, että sinulla tulee veltto olo esimerkiksi liikuntasuoritusten jälkeen tai jos ruokailusta on liian pitkä aika. Tällainen veltto olo voi liittyä usein siihen, että elimistön energiatasot ovat alhaalla ja keho tarvitsisi energiaa. Veltto olo korjaantuu tällöin usein siten, että saa ravintoa. Rankan liikuntasuorituksen jälkeen myös lepo voi tulla tarpeeseen.
Pohdit viestissäsi myös, että sinua usein väsyttää ennen puoltapäivää. Tämäkin voi liittyä siihen, että aamupalasta alkaa olla kulunut jo hetki ja keho kaipaa lisää energiaa eli toisin sanoen lounasta. Ehkäpä teet ennen puoltapäivää myös esimerkiksi opiskeluhommia tai töitä? Nämä ovat keskittymistä vaativia asioita, jotka vaativat kovaa työtä aivoilta. Keskittymistä vaativan asian jälkeen olo voi usein tuntua väsyneeltä tai nuutuneelta. Opiskelu- tai työhommia kannattaakin pyrkiä tauottamaan päivän aikana, jotta aivot saavat lepoa. Pitkäaikaista paikallaanoloa kannattaa myös tauottaa ja lähteä liikkumaan, jotta keho saa virkistystä ja vetreytystä.
Päivän aikana olo ei ehkä ole kuvaamallasi tavalla juuri sellainen, että meinaisit nukahtaa vaan päivän aikana ilmenevä väsymys on usein seurausta esimerkiksi energiatasojen vaihtelusta. Jos päivänaikainen väsymys olisi ihan jatkuvaa ja esimerkiksi tuntuu, että on vaikea saada asioita aikaiseksi kannattaa asiasta kuitenkin jutella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Joskus jatkuvan väsymyksen taustalla voi olla asioita, jotka tarvitsevat jonkinlaista tarkempaa tarkastelua tai hoitoa.
Viestissäsi pohdit myös nukahtamista ja nukkumaanmenon ajoittamista. Unta ja unentarvettamme säätelee kaksi mekanismia. Niistä ensimmäinen on aivojemme keskuskello. Sen avulla tiedostamme, missä kohden vuorokautta mennään. Keskuskello kertoo myös, koska olisi oikea aika käydä nukkumaan ja koska herätä. Toinen mekanismi on kertyvä unentarve. Se ikään kuin pakottaa lopulta nukahtamaan, vaikka keskuskello olisi sekaisin tai sen viestit yrittäisi jättää huomiotta.
Viestisi perusteella oletkin pyrkinyt selkeästi kuuntelemaan keskuskelloasi ja havainnoimaan, koska olisi sopiva aika käydä nukkumaan. Hieno juttu! Tästä huolimatta joskus käy kuitenkin niin, että nukahtaminen illalla voi olla vaikeaa. Nukahtamiseen vaikuttavat monet muutkin asiat, kuten nukkumisolosuhteet. Tarkistathan siis, että huoneessasi on sopiva lämpötila ja tarpeeksi pimeää nukkumiseen. Myös päivän aikana tapahtuva liikunta sekä säännöllinen ja monipuolinen ravitsemus ovat tärkeitä unta tukevia tekijöitä. Vaikka ennen nukkumaanmenoa olisi puuhaillut jotain rauhoittavaa, kuten kerrot tehneesikin, voi mieli kuitenkin käydä kierroksilla esimerkiksi stressaavien asioiden vuoksi. Jos mielessä pyörii paljon asioita ennen nukkumaanmenoa, kannattaa ne kirjata johonkin ylös, jotta asiat saisi pois mielestä. Joskus stressiä voi aiheuttaa sekin, että ajattelee jo ehkä etukäteen, ettei nukahtaminen onnistu. Lisätietoa aiheesta voit lukea Fressiksen artikkelista ja tietopankista.
Ajoittainen nukahtamisen vaikeus/unettomuus on ihan tavallista. Jos kaipaat vinkkejä unettomuuden omahoitoon, löydät niitä esimerkiksi täältä. Mikäli tilanne kuitenkin jatkuu pidempään, kannattaa asiasta keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Hei nukkumatti!
Kiitos kysymyksestäsi. Kerroit, että menet yleensä nukkumaan 21-21.30 ja heräät varhain eli viideltä. Pohdit nyt, saatko riittävästi unta. Kertomasi mukaan saat unta noin 7.30-8h. Nuorten unentarve vaihtelee pääasiassa 8–10 tunnin välillä. Tarvittavan unen määrä on kuitenkin yksilöllistä. Tärkeää on löytää itselle sopiva unen määrä, joka pitää kehon ja mielen toimintakykyisenä arjessa.
Emme aina nukahda samalla hetkellä, kun käymme nukkumaan, joten todellisen unen määrä voi jäädä sinullakin lyhemmäksi. Siksi yöunelle varatun ajan pituuteen kannattaa laskea noin 20 minuuttia ylimääräistä aikaa, joka kuluu usein vuoteessa ennen kuin nukahtaa. Jos esimerkiksi tarvitsee kahdeksan tuntia unta ja haluaisi herätä viideltä, nukkumaan kannattaisi mennä viimeistään kaksikymmentä vaille yhdeksän.
Yleensä oma vireystila aamulla ja päivän mittaan kertoo siitä, saako unta riittävästi. Mikäli heräät virkeänä ja energiaa riittää koko päiväksi, niin luultavasti saat ihan riittävästi unta. Mikäli tunnet olosi väsyneeksi, niin suosittelen lisäämään unta vaikkapa tunnin yössä ja tarkastelemaan miltä olo tuntuu muutamien öiden jälkeen.
Huomaathan, että unentarve voi vaihdella myös eri elämänvaiheissa. Kesälomalla valoisaan aikaan voi riittää lyhemmät yöunet, kun muina vuodenaikoina. Nyt kun syksy, koulut sekä mahdolliset harrastukset alkavat voi unentarve lisääntyä. Rankka opiskelujakso väsyttää ja kuormittaa muistia, jolloin myös unentarve suurenee. Myös harrastusten (erityisesti jos liikkuu aktiivisesti) vastapainoksi tarvitaan riittävästi lepoa ja unta, jotta niistä palautuu kunnolla. Tarkkaile siis oloasi ja kokeile mikä unen määrä on juuri sinulle hyväksi.
Tsemppiä syksyyn!
Moikka ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä!
Tosi hienoa, että pohdit uneen liittyviä asioita. Riittävä ja laadukas uni on erittäin merkittävä tekijä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta.
Meillä kaikilla on hieman erilaiset päivärytmit elämäntilanteen mukaan. Kerroit, että sinulla rytmi on iltapainotteinen eikä sinulla ole tarvetta olla aikaisin aamulla missään. Tästä näkökulmasta on siis ihan ok, että menet nukkumaan myöhemmin ja heräät myöhemmin. Arjen rytmityksen kannalta on hyvä, jos nukkumaanmeno- ja heräämisaika ovat suhteellisen säännöllisiä. Tämän lisäksi olisi tärkeää, että saa riittävästi laadukasta unta. Ilmeisesti nukutkin kertomasi perusteella noin 9 tuntia, mikä on oikein hyvä määrä. Unen tarvekin vaihtelee yksilöllisesti ja osa pärjää lyhyemmälläkin yöunella.
Koetko, että unesi on laadullisesti hyvää? Unen laatua voi pyrkiä arvioimaan esimerkiksi pohtimalla, kokeeko olonsa virkeäksi ja levänneeksi aamulla, kun herää. Jatkuvasti väsynyt olo aamulla ja mm. useat yölliset heräämiset voivat kertoa siitä, että unen laatu (ja osittain myös määrä) kärsii.
Joissain tutkimuksissa on todettu, että yöunien paras ja virkistävä vaihe olisi unen ensimmäisen kolmanneksen aikana. Nukkumaan kannattaisi käydä klo 22-24 välillä, sillä myöhemmin nukkumaan käyvät eivät välttämättä pääse syvään uneen, eikä uni virkistä. Kaikille tällainen unirytmi ei kuitenkaan sovi tai ole esimerkiksi työn puolesta mahdollinen.
Keskeisintä unen kannalta on tosiaan se, että saisi riittävästi laadukasta unta. Jos omaa rytmiään haluaa muuttaa, kannattaa se pyrkiä tekemään vähitellen, ja kokeilla esimerkiksi aikaistaa nukkumaanmenoa 15 minuutilla viikossa. Olennaista unirytmin kääntämisessä on myös herätä joka aamu samaan aikaan. Joskus unirytmin muuttamisessa voidaan käyttää apuna esimerkiksi kirkasvalolamppua ja melatoniinia.
Hyvää lisätietoa unesta löydät esimerkiksi Terveyskirjaston sivuilta.
Hei ja kiitos viestistäsi.
Kertomasi kuulostaa tosiaan siltä, että jokin poikkeama tulevassa päivässä – vaikka pienikin – aiheuttaa huolta tai hermoilua, ehkä epävarmuuttakin, ja tämä puolestaan voi johtaa levottomaan oloon nukkumaan mennessä ja uni ei tule. Tunnistatko levottomuutta tai hermoilua? Se voi olla myös hyvin huomaamatonta ja alitajuntaista.
Levottomuutta voi rauhoittaa erilaisilla konsteilla. Ensin olisi hyvä pyrkiä tunnistamaan, mikä tulevassa päivässä aiheuttaa stressiä. Esimerkiksi puhelinsoitossa voi huolettaa se, että muistaa ylipäänsä soittaa, tai osaako sanoa oikeat asiat. Tällaisessa tilanteessa voit varautua kirjaamalla jo etukäteen ylös asioita, joita haluat puhelussa kertoa, tai asettamalla muistutuksen aamulle, että et unohda soittoa. Tällainen ennakointi voi poistaa levottomuutta monissa muissakin tilanteissa.
Toisena konstina on ns. huolihetki. Eli hetki, jonka tietoisesti varaat mielessä pyöriville asioille ja jonka aikana kirjaat nämä asiat ylös. Silloin ne ovat pois mielen päältä ja niihin voi tarvittaessa palata aamulla. Hyvä uni rakastaa myös säännöllisyyttä. Esimerkiksi reissut pois kotoa sotkevat herkästi rutiineja ja samalla myös unta. Siksi reissuissakin olisi hyvä pyrkiä pitämään kiinni unta tukevista rutiineista, kuten säännöllisestä nukkumaanmenoajasta, tai iltarituaaleista, kuten puhelimen selailun lopettamisesta vähintään tuntia ennen nukkumaanmenoa.
Yllä mainittujen vinkkien lisäksi on olemassa monia muita vinkkejä, jotka tukevat ihan joka päiväistä unen tuloa, mutta joihin on hyvä kiinnittää erityistä huomiota silloin jos tiedät, että tulevina päivinä on asioita joiden pelkäät vaikuttavan uneen. Näitä konsteja löydät täältä. Kokeile rakentaa omat iltarituaalit näiden vinkkien pohjalta ja mikäli et huomaa muutosta muutamien viikkojen aikana, voi olla hyvä käydä juttelemassa asiasta vielä oman kunnan/oppilaitoksen/työterveyden terveydenhoitajan kanssa.
Levollista vuoden alkua!
Moikka ja kiitos viestistäsi!
Alkuun on tosi hienoa kuulla, että koet itsesi hyväkuntoiseksi 😊 Se on tosi tärkeää arjessa jaksamisen kannalta.
Nuoruudessa kehossa tapahtuu paljon muutoksia. Painon lisääntyminen murrosiässä on hyvin tavallista, kun kehon rasvakoostumus muuttuu. Lisäksi saatat todennäköisesti vielä kasvaa pituutta. Kehosi kehitys on siis vielä kesken ja kehonkoostumuksessasi voi tapahtua vielä paljonkin muutoksia kehityksen edetessä.
Kerroit, että olit yrittänyt laihduttaa, mutta tästä oli seurannut päänsärkyjä ja väsymystä. Nämä oireet ovat voineet johtua esimerkiksi siitä, että olet saanut liian niukasti energiaa. Lähtökohtaisesti onkin hyvä muistaa, ettei laihduttaminen ole pääsääntöisesti hyväksi kasvavalle nuorelle. Laihduttamisen sijaan kannattaa panostaa terveellisiin elintapoihin pitkällä aikavälillä.
Säännöllinen ja monipuolinen syöminen on yksi terveyden ja hyvinvoinnin kulmakivistä. Kasvavan nuoren olisi hyvä syödä säännöllisesti ja monipuolisesti 5 kertaa päivässä. Kun ruokailurytmi on säännöllinen, ei tule myöskään tarvetta täyttää mahaa esimerkiksi herkuilla. Herkkuhetkillekin on toki paikkansa, eikä ruokailun suhteen pidä olla liian ehdoton.
Hyvinvoinnin kannalta tärkeää on myös riittävä liikkuminen. Kerroitkin, että olet hyväkuntoinen ja esimerkiksi juoksu sujuu mukavasti. Onkohan sinulla kenties jo jokin mukava liikunnallinen harrastus? Harrastamisen lisäksi arjessa voi liikkua monella tapaa, esimerkiksi kävelemällä/pyöräilemällä koulumatkat. Lasten ja nuorten liikkumissuositusten mukaan olisi hyvä liikkua reippaasti ja rasittavasti vähintään tunti päivässä. Myös unella ja levolla on tärkeä merkitys hyvinvoinnille. Nukuthan siis riittävästi?
Suosittelen siis keskittymään terveellisiin ja säännöllisiin elintapoihin sekä sellaisiin arjen rutiineihin, jotka tuottavat sinulle hyvää mieltä ja tukevat jaksamistasi. Vinkkejä näihin aiheisiin liittyen löydät Fressiksen tietopankista.
Jos painoon liittyvät asiat kuitenkin mietityttävät sinua vielä kovasti, on niistä hyvä keskustella esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa. Hänen kanssaan voitte yhdessä keskustella kehityksestäsi ja häneltä voit saada tarvittaessa myös vinkkejä esimerkiksi syömiseen liittyen.
Mukavaa loppuvuotta!
