Huomioithan, että emme vastaa lääkityksiin tai hormonaaliseen ehkäisyyn liittyviin kysymyksiin (esim. E-pillerit). Olethan yhteydessä lääkityksen määränneeseen paikkaan tai omaan terveysasemaasi.
Moikka ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä!
Tosi hienoa, että pohdit uneen liittyviä asioita. Riittävä ja laadukas uni on erittäin merkittävä tekijä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta.
Meillä kaikilla on hieman erilaiset päivärytmit elämäntilanteen mukaan. Kerroit, että sinulla rytmi on iltapainotteinen eikä sinulla ole tarvetta olla aikaisin aamulla missään. Tästä näkökulmasta on siis ihan ok, että menet nukkumaan myöhemmin ja heräät myöhemmin. Arjen rytmityksen kannalta on hyvä, jos nukkumaanmeno- ja heräämisaika ovat suhteellisen säännöllisiä. Tämän lisäksi olisi tärkeää, että saa riittävästi laadukasta unta. Ilmeisesti nukutkin kertomasi perusteella noin 9 tuntia, mikä on oikein hyvä määrä. Unen tarvekin vaihtelee yksilöllisesti ja osa pärjää lyhyemmälläkin yöunella.
Koetko, että unesi on laadullisesti hyvää? Unen laatua voi pyrkiä arvioimaan esimerkiksi pohtimalla, kokeeko olonsa virkeäksi ja levänneeksi aamulla, kun herää. Jatkuvasti väsynyt olo aamulla ja mm. useat yölliset heräämiset voivat kertoa siitä, että unen laatu (ja osittain myös määrä) kärsii.
Joissain tutkimuksissa on todettu, että yöunien paras ja virkistävä vaihe olisi unen ensimmäisen kolmanneksen aikana. Nukkumaan kannattaisi käydä klo 22-24 välillä, sillä myöhemmin nukkumaan käyvät eivät välttämättä pääse syvään uneen, eikä uni virkistä. Kaikille tällainen unirytmi ei kuitenkaan sovi tai ole esimerkiksi työn puolesta mahdollinen.
Keskeisintä unen kannalta on tosiaan se, että saisi riittävästi laadukasta unta. Jos omaa rytmiään haluaa muuttaa, kannattaa se pyrkiä tekemään vähitellen, ja kokeilla esimerkiksi aikaistaa nukkumaanmenoa 15 minuutilla viikossa. Olennaista unirytmin kääntämisessä on myös herätä joka aamu samaan aikaan. Joskus unirytmin muuttamisessa voidaan käyttää apuna esimerkiksi kirkasvalolamppua ja melatoniinia.
Hyvää lisätietoa unesta löydät esimerkiksi Terveyskirjaston sivuilta.
Hei ja kiitos viestistäsi.
Kertomasi kuulostaa tosiaan siltä, että jokin poikkeama tulevassa päivässä – vaikka pienikin – aiheuttaa huolta tai hermoilua, ehkä epävarmuuttakin, ja tämä puolestaan voi johtaa levottomaan oloon nukkumaan mennessä ja uni ei tule. Tunnistatko levottomuutta tai hermoilua? Se voi olla myös hyvin huomaamatonta ja alitajuntaista.
Levottomuutta voi rauhoittaa erilaisilla konsteilla. Ensin olisi hyvä pyrkiä tunnistamaan, mikä tulevassa päivässä aiheuttaa stressiä. Esimerkiksi puhelinsoitossa voi huolettaa se, että muistaa ylipäänsä soittaa, tai osaako sanoa oikeat asiat. Tällaisessa tilanteessa voit varautua kirjaamalla jo etukäteen ylös asioita, joita haluat puhelussa kertoa, tai asettamalla muistutuksen aamulle, että et unohda soittoa. Tällainen ennakointi voi poistaa levottomuutta monissa muissakin tilanteissa.
Toisena konstina on ns. huolihetki. Eli hetki, jonka tietoisesti varaat mielessä pyöriville asioille ja jonka aikana kirjaat nämä asiat ylös. Silloin ne ovat pois mielen päältä ja niihin voi tarvittaessa palata aamulla. Hyvä uni rakastaa myös säännöllisyyttä. Esimerkiksi reissut pois kotoa sotkevat herkästi rutiineja ja samalla myös unta. Siksi reissuissakin olisi hyvä pyrkiä pitämään kiinni unta tukevista rutiineista, kuten säännöllisestä nukkumaanmenoajasta, tai iltarituaaleista, kuten puhelimen selailun lopettamisesta vähintään tuntia ennen nukkumaanmenoa.
Yllä mainittujen vinkkien lisäksi on olemassa monia muita vinkkejä, jotka tukevat ihan joka päiväistä unen tuloa, mutta joihin on hyvä kiinnittää erityistä huomiota silloin jos tiedät, että tulevina päivinä on asioita joiden pelkäät vaikuttavan uneen. Näitä konsteja löydät täältä. Kokeile rakentaa omat iltarituaalit näiden vinkkien pohjalta ja mikäli et huomaa muutosta muutamien viikkojen aikana, voi olla hyvä käydä juttelemassa asiasta vielä oman kunnan/oppilaitoksen/työterveyden terveydenhoitajan kanssa.
Levollista vuoden alkua!
Moikka ja kiitos viestistäsi!
Alkuun on tosi hienoa kuulla, että koet itsesi hyväkuntoiseksi 😊 Se on tosi tärkeää arjessa jaksamisen kannalta.
Nuoruudessa kehossa tapahtuu paljon muutoksia. Painon lisääntyminen murrosiässä on hyvin tavallista, kun kehon rasvakoostumus muuttuu. Lisäksi saatat todennäköisesti vielä kasvaa pituutta. Kehosi kehitys on siis vielä kesken ja kehonkoostumuksessasi voi tapahtua vielä paljonkin muutoksia kehityksen edetessä.
Kerroit, että olit yrittänyt laihduttaa, mutta tästä oli seurannut päänsärkyjä ja väsymystä. Nämä oireet ovat voineet johtua esimerkiksi siitä, että olet saanut liian niukasti energiaa. Lähtökohtaisesti onkin hyvä muistaa, ettei laihduttaminen ole pääsääntöisesti hyväksi kasvavalle nuorelle. Laihduttamisen sijaan kannattaa panostaa terveellisiin elintapoihin pitkällä aikavälillä.
Säännöllinen ja monipuolinen syöminen on yksi terveyden ja hyvinvoinnin kulmakivistä. Kasvavan nuoren olisi hyvä syödä säännöllisesti ja monipuolisesti 5 kertaa päivässä. Kun ruokailurytmi on säännöllinen, ei tule myöskään tarvetta täyttää mahaa esimerkiksi herkuilla. Herkkuhetkillekin on toki paikkansa, eikä ruokailun suhteen pidä olla liian ehdoton.
Hyvinvoinnin kannalta tärkeää on myös riittävä liikkuminen. Kerroitkin, että olet hyväkuntoinen ja esimerkiksi juoksu sujuu mukavasti. Onkohan sinulla kenties jo jokin mukava liikunnallinen harrastus? Harrastamisen lisäksi arjessa voi liikkua monella tapaa, esimerkiksi kävelemällä/pyöräilemällä koulumatkat. Lasten ja nuorten liikkumissuositusten mukaan olisi hyvä liikkua reippaasti ja rasittavasti vähintään tunti päivässä. Myös unella ja levolla on tärkeä merkitys hyvinvoinnille. Nukuthan siis riittävästi?
Suosittelen siis keskittymään terveellisiin ja säännöllisiin elintapoihin sekä sellaisiin arjen rutiineihin, jotka tuottavat sinulle hyvää mieltä ja tukevat jaksamistasi. Vinkkejä näihin aiheisiin liittyen löydät Fressiksen tietopankista.
Jos painoon liittyvät asiat kuitenkin mietityttävät sinua vielä kovasti, on niistä hyvä keskustella esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa. Hänen kanssaan voitte yhdessä keskustella kehityksestäsi ja häneltä voit saada tarvittaessa myös vinkkejä esimerkiksi syömiseen liittyen.
Mukavaa loppuvuotta!
Hei nimimerkki ”Juu” – ja kiitos viestistäsi!
Kysyt, oletko ylipainoinen. Valitettavasti kysymykseen on vaikea vastata sinua tapaamatta. On kuitenkin selvää, että paino ja pituus itsessään eivät vielä kerro paljoakaan terveydestäsi, eikä etenkään siitä, miltä sinusta itsestäsi tuntuu omassa kehossasi. Jos antamistasi mitoista laskee painoindeksin, saa vastauksen: ”Ikäisekseen pitkillä ja lihaksikkailla lapsilla painoindeksi saattaa olla yli 25, vaikka rasvaprosentti on normaali. Jos näin ei ole, lapsi on todennäköisesti ylipainoinen. Painoindeksiä on syytä seurata kerran kuussa, ettei se enää nouse.”
Tämä tarkoittaa siis sitä, että painoindeksisi on korkeahko. Mutta kuten alussa sanoin, paino ja pituus yksin eivät vielä kerro paljoakaan terveydestäsi, eikä myöskään kehon koostumuksestasi. Siksi en keskittyisi siihen, mitä niillä laskettu painoindeksin lukema kertoo. Murrosikäisen nuoren kohdalla sopivaa painoa on muutenkin vaikea antaa, sillä kehossa tapahtuu sekä pituuskasvua että painonmuutoksia kehityksen edetessä.
Näitä mittojasi ja painoindeksiä enemmän olisinkin kiinnostunut siitä, mitä ja miten syöt ja liikut sekä miten lepäät? Syötkö säännöllisesti 4-5 kertaa päivässä? Saatko syömästäsi ruoasta vitamiineja, kuitua ja muita ravintoaineita? Syötkö päivittäin hedelmiä ja vihanneksia, täysjyväleipää, puuroa? Käytätkö vähärasvaisia maitotuotteita ja syötkö kalaa? Kun syö monipuolisesti ja säännöllisesti, auttaa se jaksamaan ja pitämään verensokerin tasaisena. Pohdin myös sitä, liikutko päivittäin 1-2 tuntia? Liikkuminen voi olla kaikenlaista pienistä arjen askareista kävelylenkkeihin ja liikunnalliseen harrastukseen. Monipuolisen ruokavalion ja säännöllisen liikkumisen lisäksi kasvavalle nuorelle on tärkeää myös se, että nukkuu riittävästi. Saatko nukuttua 8-9 tuntia yössä?
Jos nämä peruspalikat eli ruokavalio, liikunta ja lepo ovat sinulla tasapainossa, voit olla aika tyytyväinen huolimatta siitä, mitä puntarin lukema näyttää. Jos et ole oikein varma, syötkö oiken ja miten voisit syödä vielä terveellisemmin, voisit käydä tapaamassa koulusi terveydenhoitajaa. Hänen kanssaan voisitte muutenkin jutella jaksamisestasi ja siitä, miten kasvusi etenee ja mitä itse ajattelet painostasi. Terveydenhoitaja näkee terveystiedoistasi missä vaiheessa kehityksesi on ja osaa arvioida sitä, onko tarvetta jollain tavalla tarkkailla painoa.
Fressiksestä löydät paljon tietoa ja vinkkejä liikkumiseen, syömiseen ja riittävästä levosta huolehtimiseen, kannustan sinua tutustumaan myös niihin!
Hyvää ja levollista loppuvuotta sinulle!
Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!
Lähtökohtaisesti unensaantisi kuulostaa hyvältä. Kerrot myös, että jaksat päivällä touhuilla, joten en olisi huolissani unestasi 😊 En usko, että kissan painolla on väliä yön aikana, mutta täysin varma asiasta en ole. Kissan pääsemistä makuuhuoneeseen yön aikana ei tarvitse estää etenkään, jos sen läsnäololla on positiivisia vaikutuksia sinun uneesi. Tärkeintä on, että koet itse nukkuvasi hyvin.
Lisäksi se, että kerrot kissan tuovan sinulle läheisyyttä, josta koet hyvää oloa, on hienoa. Läheisyytenne kertoo molemmin puolisesta luottamuksesta ja rakkaudesta. Se on ehdottomasti ihana ja voimauttava asia elämässä. Siitä kannattaa pitää kiinni <3
Jos asia kuitenkin jää vaivaamaan sinua, voit joskus kysäistä sitä lääkäriltä samalla, kun hoidat jotain muuta terveyteesi liittyvää. 😊
Ihania yhteisiä hetkiä sinulle ja rakkaalle lemmikillesi!
Moikka!
Vastaamme kysymykseesi nyt hyvin yleisellä tasolla, koska se ei ole aihepiiriltään asiantuntemusalaamme. Kysy asiantuntijalta -palvelun ohjeistuksessa olemme kuvanneet, että Fressiksen asiantuntijoilta voit kysyä tupakka- ja nikotiinituotteisiin, ruokaan, liikuntaan, uneen ja arkirytmiin, alkoholiin, aurinkoterveyteen, mielen hyvinvointiin sekä seurusteluun ja seksuaaliterveyteen liittyvistä teemoista.
Covid-19-infektion pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tunneta kovin hyvin, mutta ympäri maailmaa tehdään aiheesta runsaasti erilaista tutkimusta ja tietoa aiheesta tulee vähitellen lisää. Nyt jo tiedetään, että etenkin vakavampien tautimuotojen jälkeen on mahdollista, että kehoon jää jotain pitkäaikaisia ja mahdollisesti pysyviäkin vaikutuksia. Sairastetulla infektiolla on huomattu yhteyksiä kognitiivisiin toimintoihin ja muistiin, mutta vielä on liian aikaista arvioida ovatko nämä muutokset pysyviä. Covid-19-infektion mahdollista yhteyttä syöpäsairauksiin ei ole vielä tutkittu (review-artikkeli 01/22). Se alkaa kuitenkin olla selvää, että Covid-19-infektion haitat eivät kaikissa tapauksissa rajoitu pelkästään akuuttiin tilanteeseen, vaan erilaisia jälkiseuraamuksia voi olla.
Lisätietoa koronaviruksesta saat THL:n sivuilta.
Hei Yöpissis (hauska nimimerkki!),
Hyvä kysymys! Aika monet käyvät kerran ja joskus parikin kertaa yöllä pissalla, se on ihan normaalia. Ilmeisesti ongelma onkin se pissan lirahtelu eivätkä varsinaisesti vessakäynnit.
Et kertonut, lirahtaako pikkareihin pikkuisen vai kastuvatko paikat kunnolla. Yleensä tytöt pystyvät aika hyvin pysäyttämään virtsasuihkuaan niin että ihan kaikki ei lirahda kerralla. Et myöskään kertonut, onko oireesi uusi vai oletko koko elämäsi ajan ollut yöpissijä.
Se että ylipäätään moni meistä pystyy olemaan pissaamatta koko yöunen ajan, on oikeastaan aika erikoista. Päivällähän yleensä käymme pissalla tiheämmin kuin kerran kahdeksassa-yhdeksässä tunnissa. Pissanpidätyskyky riippuu paljon antidiureetti-nimisestä hormonista, joka kehityksen aikana saa vähitellen vuorokausirytmin sellaiseksi, että yöllä erittyy vähemmän virtsaa kuin päivällä. Joillakin ihmisillä tämän vuorokausirytmin kehittyminen kestää pidempään kuin toisilla. Yökastelu on pojilla tavallisempaa kuin tytöillä.
Jos pissaa lirahtaa oikeasti aika paljon, sinun kannattaa kertoa asiasta luotettavalle aikuiselle, kuten huoltajallesi ja mennä lääkäriin. Antidiureettista hormonia on olemassa suussa sulavina tabletteina. Tarvitaan kuitenkin lääkärin kirjoittama resepti, että tätä lääkettä saisi ostettua apteekista. Ennen lääkkeen aloittamista suljetaan pois, ettei oireesi taustalla ole virtsatietulehdusta.
Tavallisempaa kuin ongelmat antidiureettisen hormonin erityksessä, on kuitenkin se, että sinulla on tapana juoda turhan paljon iltaisin. Jos juo paljon, erittyy paljon pissaakin. Voisit siit koittaa vähentää iltajuomista ja käydä vielä vessassa ennen nukkumaanmenoa.
Noista alapään kutinoista ja muista tuntemuksista sanon vain sen, että pimppi tykkää ilmakylvyistä. Jos olet huomannut, että liian kireät farkut tai pikkuhousut hiostavat, voisit koittaa vaihtaa ne puuvillaisiin ja kepeämpiin pöksyihin tai pitää öisin vain yöpaitaa ilman pöksyjä. Siis siinä vaiheessa kun pissan lirahtelut on saatu kuriin.
Tsemppiä matkaan!
Hei!
Hyvä kysymys! 12-vuotiaana ei vielä viisaudenhampaat puhkea, vaan ne alkavat tulla vasta 17-21 vuotiaana. Voisiko kyse olla toisista pysyvistä poskihampaista eli seiskoista? Ne puhkeavat yleensä 11-13-vuotiaana ensimmäisten poskihampaiden eli kutosten taakse. Hampaat lasketaan etuhampaasta alkaen taaksepäin.
Muistathan harjata uudet hampaat hyvin, sillä hampaan puhjetessa ien voi olla hieman ärtynyt. Tavallisella hammasharjalla ei saa mitään vahinkoa aikaan vaan on tärkeää pitää bakteeripeite eli plakki poissa, jotta hampaaseen ei tule reikää. Jos sinulla on kipua hampaissa, pyydä vanhempiasi olemaan yhteydessä hammaslääkäriin ja varaamaan sinulle aika. Siellä osataan auttaa ja saat vielä varmistuksen sille, mistä kohdallasi on kyse.
Aurinkoista talvea!
Moikka ja kiitos viestistäsi!
Jos tarkastellaan puhtaasti vain painoa ja pituutta, on painosi lievän alipainon puolella. Painoindeksi ei kuitenkaan ole kovin hyvä mittari kertomaan terveydentilasta ja kehonkoostumuksesta laajemmin. Tärkeämpää, kuin puntarin lukema, on olosi muuten: jaksatko hyvin arjessa ja viihdytkö hyvin kehossasi? Mikäli olosi on hyvä, ei ole tarpeen yrittää nostaa painoa vain siksi, että painoindeksi kertoisi sinun olevan ns. normaalipainoinen – olemme kaikki erilaisia yksilöitä erilaisine kehoinemme. Lisäksi voi olla, että murrosiän myötä painosi nousee itsestään, kun rasvakudoksen määrä lisääntyy muun muassa lantion alueella.
Jos taas sinusta tuntuu, että haluaisit saada painoa vähän nousemaan, niin neuvoisin sinua jättämään vaa’alla käymisen satunnaiseksi asiaksi, ja keskittymään arjen rutiineihin, kuten säännölliseen ateriarytmiin ja mieliruokiesi valitsemiseen. Liikunta, ulkoilu, riittävä uni ja muu mielekäs tekeminen ovat yhtäläillä tärkeitä palasia oman hyvinvoinnin rakentamisessa. Painoa ei kannata tarkkailla kovinkaan usein, koska oma jaksaminen ja olo muutenkin ovat huomattavasti parempia mittareita omalle hyvinvoinnille, kuin numerot puntarissa.
Mukavaa alkanutta vuotta!
Moikka! Kiva kun laitoit meille viestiä.
Kerrot, että sinua mietityttää se, oletko ylipainoinen. Mikähän on saanut sinut pohtimaan asiaa? Oletko kenties ollut koulun terveystarkastuksessa, jossa painostasi olisi keskusteltu? Vai oletko verrannut itseäsi muihin?
Olet kasvuiässä, ja saatat hyvinkin kasvaa vielä pituutta. Kehosi kehitys on muutenkin vielä kesken, ja kehonkoostumuksessasi voi tapahtua vielä kovastikin muutoksia murrosiän myötä. Kasvuiässä on tärkeää huolehtia siitä, että syö riittävästi, monipuolisesti ja säännöllisesti päivän aikana, jotta keholla on käytössä tarpeeksi energiaa ja ravintoaineita, joita se tarvitsee kasvuun ja kehittymiseen. Jos syö liian vähän, keho ei voi hyvin. Huonosti syöminen myös vaikuttaa jaksamiseen, keskittymiseen ja mielialaan.
Tärkeää hyvinvoinnin kannalta on myös riittävä liikunta ja lepo. Liikutko päivisin kuinka paljon? Harrastatko kenties jotain liikuntalajia, tai voisitko aloittaa sellaisen? Liikkuminen, ulkoilu ja lepo lisäävät hyvää oloa tuottavia hormoneja ja auttavat sinua pitämään itsestäsi huolta. Voisit vaikka mahduttaa jokaiseen päivään 30 minuutin kävelylenkin ulkona ja pyrkiä syömään säännöllisesti viisi kertaa päivässä. Tiedäthän, että herkuttelu on myös sallittua. Lue täältä, miten sen voi tehdä hallitusti.
On luonnollista olla kiinnostunut, ja joskus jopa huolissaankin omasta painosta. Vaa’alla käymisen ja ylipainon mittaamisen sijaan voisi olla hyvä, että keskittyisit edellä mainittuihin terveellisiin ja säännöllisiin elintapoihin ja sellaisiin arjen rutiineihin, jotka tuottavat sinulle hyvää mieltä ja tukevat jaksamistasi. Painoa ei kannata tarkkailla ainakaan päivittäin: oma jaksaminen ja olo muutenkin ovat huomattavasti parempia mittareita omalle hyvinvoinnille, kuin numerot puntarissa. Oman painon tarkkailu ja ylipainon murehtiminen vie myös paljon energiaa ja aiheuttaa pahaa mieltä, etenkin jos sitä tekee vertaamalla itseään muihin. Ruumiinrakenteet ovat yksilöllisiä ja jokaisella meistä on omat juttumme, joihin emme ole kehossamme tyytyväisiä, eikä siksi vertailua kannata tehdä. Moni ikäisesi pohtii paljon omaa kehoaan ja kokee sen suhteen epävarmuutta. Et ole tämän asian kanssa siis yksin.
Jos haluat keskustella aiheesta lisää, voisi olla hyvä, että kävisit juttelemassa ajatuksistasi kehoosi ja painoon liittyen esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa. Hän osaa tukea sinua kehosi hyvinvoinnin, monipuolisen ruokavalion ja liikkumisen suhteen. Voit myös jutella niistä nimettömästi luotettavan aikuisen kanssa esimerkiksi MLL:n lasten ja nuorten chatissä. Avoinna olevat nuorten chatit löydät Netarista. Voisit myös koittaa listata itsellesi asioita, joihin olet kehossasi tyytyväinen ja joista muutenkin pidät itsessäsi. Ne voivat olla mitä tahansa, eikä niiden tarvitse liittyä ulkonäköön. Tämä auttaa sinua näkemään itsessäsi puolia, joista voit iloita! Niitä on varmasti monia. <3
Nappaa täältä vielä talteen Fressiksen vinkit liikkumiseen ja lue lisää myös säännöllisestä ateriarytmistä.
Kivaa joulunodotusta!
Hei ja kiitos kysymyksestäsi!
Pelkän netissä käytetyn ajan sijaan on hyvä pohtia kokonaisuutta, eli mitä siellä netissä tehdään. Jos netissä olo on pääosin luonteeltaan aktiivista, kuten sinulla vieraskielistä kirjallisuutta, luovaa tekstin tuottamista sekä keskustelua ”nettikirjeiden” avulla ystävälle, ei tällaisen ruutuajan määrää ole yleensä tarpeen rajoittaa. Kuten itsekin totesit, tällainen aktiivinen tekeminen voi kehittää hyvinkin monia taitoja.
Ruutuaikaa tärkeämpi mittari on oma hyvinvointisi ja se, että arkesi on kokonaisuudessaan sujuvaa ja terveellistä. Jos aikaa kuluu paljon koneella tai muulla älylaitteella, kannattaa kiinnittää huomiota asentoon sekä siihen, että tauottaa tekemistään. Myös säännöllinen ja terveellinen ruokailu sekä itselle miellyttävä liikkuminen olisi hyvä huomioida omassa arjessa, jotta arki ja hyvinvointi pysyy tasapainossa.
Sinun ei missään nimessä tarvitse luopua kirjeiden kirjoittamisesta! On todella hienoa, että sinulla on itsellesi mieluisia ja kehittäviä harrastuksia niin netissä kuin muillakin elämän alueilla, joten pidä niistä ehdottomasti kiinni 😊
Aurinkoista kesää!
Hei ja kiitos kysymyksestäsi!
On tosi hienoa, että haluat pitää huolta terveydestäsi. Kerrot, että haluaisit polttaa rasvaa. Ikäisellesi emme suoraan suosittelisi varsinaista ”rasvanpolttoa”, koska keho kasvaa, kehittyy ja muovautuu muutenkin vielä. Tavoitteena voisi rasvanpolton sijaan olla esimerkiksi fyysisen kunnon kehittäminen tai oman hyvinvoinnin tukeminen.
Kropan ja mielen hyvinvointia tukee parhaiten monipuolinen liikkuminen, terveellinen ravinto ja riittävä palautuminen. Kun liikkuu monipuolisesti, syö terveellisesti ja säännöllisesti sekä muistaa välillä löysätä tahtia palautumisen kannalta, vaikuttaa se myös kehon koostumukseen. Tiukat ruokarajoitukset tai liikkumismäärän raju lisääminen tuottavat usein ainoastaan lyhytkestoisia vaikutuksia. Lisäksi monelle se voi aiheuttaa enemmän stressiä kuin mielihyvää.
Pidempiaikaiset ja pienet muutokset arjessa auttavat paremmin löytämään tasapainoisen ja terveellisen tavan liikkua, syödä ja palautua. Tällä tavalla terveyttä tukevista elintavoista tulee vähitellen luonteva osa arkea.
Alkuun on hyvä pohtia omia liikkumis- ja ruokailutapojaan. Ikäiselläsi liikkumista, liikettä ja hengästymistä olisi hyvä tulla päivittäin. Lisäksi lihaskuntoa, ketteryyttä ja liikkuvuutta oli hyvä harjoitella useampi kerta viikossa. Myös kaikenlainen arkiaktiivisuus ja paikallaan olon tauottaminen, kuten portaiden kävely hissin käytön sijasta tai pienet taukojumpat, ovat hyväksi terveydelle. Tärkeää on löytää itselleen mielekkäät tavat liikkua. Liikkumisesta voit lukea Fressiksen liike-kanavalta.
Liikkumisen lisäksi terveellinen ravinto on tärkeä hyvinvoinnin kannalta. Ruokavaliossa kannattaa suosia kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljoja, hyvänlaatuisia rasvoja sekä hyviä proteiininlähteitä. Tavallisesta ruoasta, kuten kalasta, kanasta ja palkokasveista, saa usein riittävästi proteiinia, joten tarvetta esimerkiksi erillisille proteiinilisille ei yleensä ole. Ravinnon sisällön lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota säännölliseen ateriarytmiin. Säännöllinen ateriarytmi pitää verensokerin tasaisena, auttaa syömään kohtuullisesti yksittäisillä aterioilla ja vähentää houkutusta naposteluun. Lisätietoa ravitsemuksesta voit lukea Fressiksen sivuilta.
Keho ja mieli tarvitsevat jaksaakseen myös unta ja lepoa. Oman hyvinvoinnin kannalta on tärkeä muistaa, että tekee asioita, joista tulee itselle hyvä mieli ja olo.
Jos kaipaat tarkempia ohjeita esimerkiksi harjoitteluun tai monipuoliseen ravitsemukseen, voit hyvin kysyä vinkkiä esimerkiksi koulun liikunnan- ja terveystiedon opettajalta tai terveydenhoitajalta. Monilla kuntosaleilla on myös nykyään erilaisia palveluita, joita voi tiedustella. Erilaisia treeniohjelmia löytyy esimerkiksi Smart Movesin sivuilta.
Kivaa kevään jatkoa!
Moikka ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä!
Ruutuajaksi määritellään aika, jota vietetään älypuhelimen, tabletin, tietokoneen, television tai pelikonsoleiden parissa. Nuorille suositeltu ruutuaika on korkeintaan kaksi tuntia päivässä.
Vaikka älylaitteisiin liittyy paljon positiivisia juttuja, kuten yhteydenpito kavereihin, pelien pelaaminen ja uusien taitojen opettelu, on päivittäistä ruutuaikaa kuitenkin hyvä rajata. Runsas ruutuaika voi aiheuttaa erilaisia fyysisiä oireita, kuten niska-hartiakipuja, alaselkäkipuja, päänsärkyä sekä silmäoireita. Lisäksi runsas ruutuaika voi häiritä unta ja lisätä liikkumattomuutta. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta olisikin tärkeää varmistaa, että arkeen sisältyisi myös mm. säännöllistä liikuntaa sekä riittävästi unta ja lepoa. Lisätietoa aiheesta voit lukea Fressiksen tietopankista.
Mukavaa alkanutta kevättä!
