unettomuus

Moikka ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä!

Ihan tarkkaa vastausta tuohon eroon tuntemuksista ”minua väsyttää” ja ”minua nukuttaa” en ehkä osaa antaa, mutta käyn seuraavassa läpi joitain pointteja, jotka liittyvät asiaan.

Kerroit, että sinulla tulee veltto olo esimerkiksi liikuntasuoritusten jälkeen tai jos ruokailusta on liian pitkä aika. Tällainen veltto olo voi liittyä usein siihen, että elimistön energiatasot ovat alhaalla ja keho tarvitsisi energiaa. Veltto olo korjaantuu tällöin usein siten, että saa ravintoa. Rankan liikuntasuorituksen jälkeen myös lepo voi tulla tarpeeseen.

Pohdit viestissäsi myös, että sinua usein väsyttää ennen puoltapäivää. Tämäkin voi liittyä siihen, että aamupalasta alkaa olla kulunut jo hetki ja keho kaipaa lisää energiaa eli toisin sanoen lounasta. Ehkäpä teet ennen puoltapäivää myös esimerkiksi opiskeluhommia tai töitä? Nämä ovat keskittymistä vaativia asioita, jotka vaativat kovaa työtä aivoilta. Keskittymistä vaativan asian jälkeen olo voi usein tuntua väsyneeltä tai nuutuneelta. Opiskelu- tai työhommia kannattaakin pyrkiä tauottamaan päivän aikana, jotta aivot saavat lepoa. Pitkäaikaista paikallaanoloa kannattaa myös tauottaa ja lähteä liikkumaan, jotta keho saa virkistystä ja vetreytystä.

Päivän aikana olo ei ehkä ole kuvaamallasi tavalla juuri sellainen, että meinaisit nukahtaa vaan päivän aikana ilmenevä väsymys on usein seurausta esimerkiksi energiatasojen vaihtelusta. Jos päivänaikainen väsymys olisi ihan jatkuvaa ja esimerkiksi tuntuu, että on vaikea saada asioita aikaiseksi kannattaa asiasta kuitenkin jutella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Joskus jatkuvan väsymyksen taustalla voi olla asioita, jotka tarvitsevat jonkinlaista tarkempaa tarkastelua tai hoitoa.

Viestissäsi pohdit myös nukahtamista ja nukkumaanmenon ajoittamista. Unta ja unentarvettamme säätelee kaksi mekanismia. Niistä ensimmäinen on aivojemme keskuskello. Sen avulla tiedostamme, missä kohden vuorokautta mennään. Keskuskello kertoo myös, koska olisi oikea aika käydä nukkumaan ja koska herätä. Toinen mekanismi on kertyvä unentarve. Se ikään kuin pakottaa lopulta nukahtamaan, vaikka keskuskello olisi sekaisin tai sen viestit yrittäisi jättää huomiotta.

Viestisi perusteella oletkin pyrkinyt selkeästi kuuntelemaan keskuskelloasi ja havainnoimaan, koska olisi sopiva aika käydä nukkumaan. Hieno juttu! Tästä huolimatta joskus käy kuitenkin niin, että nukahtaminen illalla voi olla vaikeaa. Nukahtamiseen vaikuttavat monet muutkin asiat, kuten nukkumisolosuhteet. Tarkistathan siis, että huoneessasi on sopiva lämpötila ja tarpeeksi pimeää nukkumiseen. Myös päivän aikana tapahtuva liikunta sekä säännöllinen ja monipuolinen ravitsemus ovat tärkeitä unta tukevia tekijöitä. Vaikka ennen nukkumaanmenoa olisi puuhaillut jotain rauhoittavaa, kuten kerrot tehneesikin, voi mieli kuitenkin käydä kierroksilla esimerkiksi stressaavien asioiden vuoksi. Jos mielessä pyörii paljon asioita ennen nukkumaanmenoa, kannattaa ne kirjata johonkin ylös, jotta asiat saisi pois mielestä. Joskus stressiä voi aiheuttaa sekin, että ajattelee jo ehkä etukäteen, ettei nukahtaminen onnistu. Lisätietoa aiheesta voit lukea Fressiksen artikkelista ja tietopankista.

Ajoittainen nukahtamisen vaikeus/unettomuus on ihan tavallista. Jos kaipaat vinkkejä unettomuuden omahoitoon, löydät niitä esimerkiksi täältä. Mikäli tilanne kuitenkin jatkuu pidempään, kannattaa asiasta keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Moikka!

Pohdit monia uneen liittyviä asioita. Unen tarve on yksilöllistä ja saattaa vaihdella hieman elämäntilanteestakin riippuen. Myös se, miten vähäunisiin öihin reagoi, voi vaihdella. Kertomasi kuvaus huonosta olosta, sekavuudesta ja kehon lämpötilan vaihteluista kuulostaa ihan luonnolliselta. Unettomuudesta johtuva paha olo voi olla nimittäin sekä fyysistä, että psyykkistä. Joissain testeissä on todettu, että uneton yö voi vastata 0,6 promillen humalaa, eli olo unettoman yön jälkeen ei tosiaankaan ole ihan skarpein.

Myös päivällä suoritetulla liikunnalla voi olla vaikutusta uniin. Kevyt liikunta muutamia tunteja ennen unta saattaa rauhoittaa unta, mutta kuuden kilometrin lenkki voi olla liikaa ja nostaa vireystasoa niin että nukahtaminen illalla on vaikeaa. Etenkin jos keho on jo valmiiksi väsynyt liian vähäisistä unista tai rasitus on liikaa suhteessa omaan kuntotasoon. Tee siis mieluummin lyhyempiä lenkkejä ja kokeile pidentää pikkuhiljaa, niin löydät sopivan rytmin, joka ei vaikuta uneen.

Uneton yö silloin tällöin ei ole vaarallista, etenkin kun kerroit nukkuvasi hyvin, kun saat unen päästä kiinni. Omaa unta ja sen riittävyyttä voi tarkastella suhteessa omaan toimintakykyyn. Jos olo on pitkiä aikoja kerrallaan vetämätön, tai aiheuttaa huolta, voi olla hyvä käydä juttelemassa asiasta terveydenhuollossa. Jo asiasta huolehtiminen voi nimittäin edesauttaa unettomuutta. Voit käydä lukemassa lisää unesta YTHS:n sivuilta ja tutustua halutessasi myös Mielenterveystalon maksuttomaan Unettomuuden omahoito-ohjelmaan.

Toivottavasti tämä viesti sai pahimman kärjen pois huolelta. Kuuntele itseäsi ja ota matalalla kynnyksellä yhteyttä terveydenhuoltoon, jos asia tuntuu sinua vielä huolettavan. Hyviä lepohetkiä sinulle!

Moikka ja kiitos viestistäsi!

Normaalisti ihmiset nukahtavat noin puolessa tunnissa. Kertomasi 1-2 tunnin nukahtamisaika voi viitata siihen, että kärsit unettomuudesta. Pitkän nukahtamisajan vuoksi yöunet voivat jäädä riittämättömiksi, kun aamulla on herättävä tiettyyn aikaan esimerkiksi kouluun. Unen tarve on yksilöllistä, mutta nuoren olisi hyvä saada unta noin 8-9 tuntia yössä. Riittävä uni on tärkeää kasvun ja kehityksen kannalta, ja jatkuva unenpuute heikentää usein jaksamista koulussa ja esimerkiksi harrastuksissa.

Yksittäisinä öinä ilmenevä tilapäinen unettomuus on ihan normaalia, mutta pidemmän unettomuuden taustalla voi olla esimerkiksi jatkuvasti stressaava elämäntilanne. Joskus voi olla kyse myös ns. primaarisesta unettomuudesta, jolloin jo lapsuudesta lähtien on vaikea saada unta. Tälle ei ole olemassa mitään selkeää syytä, vaan se on rakenteellinen ominaisuus. Murrosiässä joskus myös kasvuun ja kehitykseen liittyvät tekijät voivat vaikuttaa uneen. Osaatko sanoa, miksi nukahtaminen on sinulle hankalaa? Onko sinulla esimerkiksi stressiä joistain asioista ja pyörittelet niitä mielessäsi ennen nukkumaanmenoa?

Kertomasi perusteella nukahtamisen vaikeus on jatkunut jo pidemmän aikaa. Oletkohan kertonut siitä jo vanhemmillesi? Jos et, niin suosittelen, että pohtisit asiaa yhdessä vanhempiesi kanssa. Voisitte yhdessä miettiä, löytyykö sille jotain syitä, miksi sinun on vaikea nukahtaa ja voisiko nukahtamista helpottaa joillain keinoilla. Tarvittaessa voisitte olla myös yhteydessä esimerkiksi kouluterveydenhoitajaan ja keskustella tilanteesta hänen kanssaan. Vinkkejä hyvään uneen löydät myös Fressiksestä.

Tsemppiä alkaneeseen vuoteen!