Heippa! Kiitos viestistäsi! Ensinnäkin hienoa, että olet löytänyt itsellesi mieluisan harrastuksen jalkapallosta. 😊 Ja ihana että tykkäät pikkusiskostasi ❤

Pohdit mistä jalkapohjiesi kipeät kovettumat voisivat johtua. Kuten itsekin arvelit, voi olla, että juuri liikkuminen ja urheilutossut ovat kovettumien taustalla. On luonnollista, että jalat hikoavat, kun kenkiä pitää pidempään jalassa. Emme ole tämän aiheen asiantuntijoita, mutta esimerkiksi sukkavalinnoilla voi olla mahdollista vaikuttaa asiaan ja mainitsemaasi jalkojen ”muhimiseen”. Kaikista tärkeintä on se, että kengät ovat jaloillesi sopivat ja oikean kokoiset. Joskus myös pohjalliset voivat auttaa, ja toki kovettumien taustalla voi olla myös jalkaterän tai varpaiden asentovirheitä, jotka on hyvä selvittää. Lue lisää aiheesta terveyskirjaston artikkelista.

Kuinka hoidat näitä kipeitä kovettumia? Jalkojen pesun ja huolellisen kuivaamisen jälkeinen päivittäinen rasvaaminen jalkavoiteella voi auttaa pehmentämään kovettumia, ja pitämään kovettumat joustavina. Tällöin niihin ei myöskään satu yhtä paljon.

Suosittelen sinua menemään vielä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle juttelemaan asiasta lisää. Voitte pohtia hänen kanssaan, voisitko hyötyä esimerkiksi jalkaterapeutilla käymisestä. Lisää vinkkejä kovettumien hoitoon saat apteekin henkilökunnalta.

Moikka ja kiitos hyvästä kysymyksestä!

Tosi hienoa, että olet kiinnostunut omasta hyvinvoinnistasi. Lihaksia vahvistava liikkuminen on tärkeä osa arjen monipuolista liikkumista. Lasten ja nuorten liikkumissuosituksissa lihaksia ja luustoa vahvistavaa harjoittelua suositellaan tekemään 3 kertaa viikossa. Tällainen harjoittelu voi olla esimerkiksi pallopelien pelaamista tai kehonpainoharjoittelua.

Kerroit viestissäsi, että olet kiinnostunut kuntosaliharjoittelusta. Ainakin osalle kuntosaleista on asetettu ikäraja, joka on useimmissa paikoissa 15 vuotta. Voit kuitenkin tiedustella vaikkapa omalta lähisaliltasi, onko sinne jokin ikäraja. Jos ikäsi puolesta pääset kuntosalille, olisi tosi hyvä kysyä neuvoa harjoittelun aloittamiseen esimerkiksi kuntosalin henkilökunnalta. He osaavat opastaa sinua laitteiden käytössä sekä näyttää oikeat suoritustekniikat erilaisiin liikkeisiin. Harjoittelussa kannattaa lähteä liikkeelle kevyesti ja nimenomaan keskittyä tekemään perusliikkeitä (esim. kyykky) hyvällä tekniikalla.

Lihaksia vahvistavaa harjoittelua voi hyvin tehdä myös kotona. Harjoittelua voi tehdä hyvin ainakin alkuun myös pelkästään oman kehon painolla. Mahdollisuuksien mukaan kotiin voi hankkia esimerkiksi vastuskuminauhoja, kahvakuulan tai käsipainot, joita voi hyödyntää harjoittelussa. Hyviä perusliikkeitä ovat mm. erilaiset kyykyt, hypyt, punnerrukset ja keskivartaloa vahvistavat liikkeet. Vinkkejä harjoitteluun löydät esimerkiksi Smart Movesin sivuilta. Sieltä löydät myös muutaman valmiin treeniohjelman.

Pohdit viestissäsi myös uneen ja ruokaan liittyviä asioita. Uni on tärkeää kehon ja mielen palautumisen sekä oppimisen kannalta. Unen aikana päivän kuormituksen aiheuttamat ”kuonat” poistuvat, päivän aikana kertyneet tiedot ja tunteet järjestäytyvät, ja energiavarastot täyttyvät seuraavaa päivää varten. Riittävä uni tukee myös vastustuskykyä ja syvän unen aikana aivoissa erittyy kasvuhormonia, mikä on tärkeää fyysisen kasvun kannalta. Ikäisesi nuori tarvitsee yleensä unta noin 8–9 tuntia.

Liikkumisen ja unen lisäksi ruoka on yksi tärkeistä hyvinvoinnin peruspalikoista. Ruokailun osalta on hyvä kiinnittää huomiota säännölliseen ja monipuoliseen syömiseen. Päivän aikana olisi hyvä syödä 4–5 ateriaa: aamupala, lounas, päivällinen ja 1–2 välipalaa (toinen näistä esim. iltapala). Ravitsemuksessa kannattaa suosia täysjyväviljoja (esim. tumma pasta ja täysjyväleipä), kasviksia ja hedelmiä, hyviä proteiinin lähteitä (esim. kala, kana ja palkokasvit) ja hyvien rasvojen lähteitä (esim. kasviöljyt, pähkinät ja avokado). Vaikka aloittaisitkin kuntosaliharjoittelun, perusruoasta saat tarvittavat ravintoaineet. Et siis tarvitse esimerkiksi proteiinilisiä purkista. Lisätietoa aiheesta löydät tietopankistamme.

Mukavia treenihetkiä sinulle!

Moikka!

Ei huolta, tällainen tilanne ei varmastikaan aiheuta murrosikäsi pysähtymistä. Jos sinulla on kuitenkin jäänyt kaatumisesta kipuja tai asia muuten huolettaa sinua, suosittelen sinua olemaan yhteydessä kouluterveydenhoitajaan. Hänen kanssaan voit keskustella tapahtuneesta ja muutenkin murrosikäsi etenemisestä tarkemmin. Lisätietoa murrosiän kehitykseen liittyvistä asioista voit lukea myös Hyvä kysymys -sivuston artikkeleista.

Suosittelen myös vahvasti, että käytät kypärää aina kun hyppäät pyörän selkään. Se on turvallisuutesi kannalta fiksu teko. 😊