Moikka ja kiitos kysymyksestäsi.

Hienoa kuulla, että harrastat jo ratsastusta, siinä saat myös mukavasti liikuntaa. 😊 Kysyit, millainen on hyvä harrastus ja vastaisin hyvin yksinkertaisesti, että sellainen, joka saa sinut hyvälle tuulelle ja voimaan paremmin. Tärkeää on siis, että harrastat sellaista asiaa, josta itse pidät.

Ratsastuksen ohelle käy hyvin monenlainen liikunnallinen harjoittelu aina ryhmätanssista salille ja juoksupolulta karateen. Ihan mikä vain, mikä sinua kiinnostaa 🙂 Oletko miettinyt, haluaisitko mieluummin yksilö- vai joukkuelajin? Entä paljonko haluat käyttää aikaa siihen ratsastuksen ohella? Kun olet pohtinut toiveitasi voit jatkaa tutustumalla asuinpaikkasi tarjoamiin harrastusmahdollisuuksiin – pohdi niistä erityisesti sitä, mikä sinusta voisi olla kivaa. Usein erilaisia harrastuksia pääsee myös kokeilemaan kerran, jos vain ottaa rohkeasti yhteyttä kyseiseen harrasteseuraan. Fressiksen tietopankkiin on koottu tietoa erilaisista liikuntaharrastuksista.

Puhuit myös siitä, että haluaisit tavoitteellisen harrastuksen. Mitä vain harrastusta voi harrastaa tavoitteellisesti – tavoitteet vain ovat erilaisia. Voitkin siis pohtia, mitä oikeastaan ajattelet tavoitteellisella harrastamisella? Millä tavalla toivoisit olevasi tavoitteellinen? Nämä ohjaavat uuden harrastuksen etsimistä. Harrastamiseen liittyvää ideointia ja tavoitteellisuutta kannattaa pohtia myös esimerkiksi huoltajan tai liikunnanopettajan kanssa. 😊

Tsemppiä uuden harrastuksen etsimiseen!

Moikka!

Tosi kiva kuulla, että olet löytänyt itsellesi mieleisiä harrastuksia. Liikkumisessa yksi tärkeimmistä asioista onkin liikkua sellaisilla tavoilla, joista itse tykkää.

Lapsille ja nuorille suunnatuissa liikkumissuosituksissa suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä. Liikkuminen voi koostua monista pienistä palasista pitkin päivää ja onkin hyvä pyrkiä olemaan aktiivinen päivän mittaan. Suurimman osan liikkumisesta olisi hyvä olla kestävyystyyppistä. Tämän lisäksi lihasvoimaa ja luustoa vahvistavaa liikkumista olisi hyvä tehdä vähintään kolmena päivänä viikossa. Tämä suositus täyttyy kohdallasi varmasti aika hyvin päivittäisten kävelyjen ja monipuolista liikkumista sisältävien harrastusten myötä. Liikkumisen määrä vaikuttaa siis tämän perusteella ihan sopivalta. Voit mielestäni ihan hyvin itse pohtia, tuntuuko sinusta siltä, että jaksat vielä yhdet lisätreenit viikkoon.

Liikkumisen lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota palautumiseen. Riittävä yöuni antaa keholle aikaa palautua päivän rasituksista. Nuori tarvitsee keskimäärin unta 8-9h joka yö. Myös säännöllinen ja monipuolinen syöminen tukee hyvinvointia ja palautumista, ja antaa keholle tärkeää polttoainetta liikkumiseen. Lisäksi on hyvä muistaa kuunnella omaa kehoa ja mieltä. Joskus ne saattavatkin rasittavan treenin sijaan kaivata lepoa.

Lisätietoa aiheesta löydät Fressiksen tietopankista.

Tsemppiä kevääseen!

Hei ”Huolestunut” – ja kiitos viestistä.

Pistävä tunne rinnassa on harvoin oire mistään vakavasta sairaudesta. Rinnassa tuntuu monenlaisia oireita. Toiset myös aistivat pienetkin muljahtelut tai rytmin muutokset keskimääräistä paremmin, varsinkin maatessaan vasemmalla kyljellään.

Kun rintakipu on pistävää tai terävää ja sen voi selvästi paikallistaa (pystyt osoittamaan sormella, mihin pistää), ei oire mitä luultavimmin liity sepelvaltimotautiin. Ylävartalolla tuntuva pistävä kipu voi liittyä johonkin lihasvaivaan. Nuorilla ihmisillä rintakipu ylipäätään liittyy ennemmin lihaksiin ja luustoon (esimerkiksi lihasten rasituksen jälkeen) kuin itse sydämeen – ja erityisesti pistävä kipu on yleensä harmiton.

Toistuvat rintakivut voivat olla myös oireita ruoansulatuskanavan vaivoista tai liittyä paniikkihäiriöön. Vaikka pistävä kipu siis luultavimmin ei liity sydänsairauteen, voi olla hyvä puhua huolesta aikuiselle – esimerkiksi omalle huoltajalle tai kouluterveydenhoitajalle.

Aurinkoista kevättä!