Liike

”Elämääni mahtui vain treenaaminen”

Katariina Kantelus, 22, sairastui ylikuntoon lukiossa. Omaan kehoon rakastuminen on vaatinut aikaa, mutta nyt Katariina on onnellisempi kuin koskaan.

”Elämääni mahtui vain treenaaminen”

Muistan, kuinka lukiossa nousin rappusia seuraavaan luokkaan. Muut ympärilläni kapusivat portaita normaalisti, mutta minusta tuntui kuin olisin juossut maratonin.

Olin kummissani, koska kuntoni olisi pitänyt olla huipussaan. Olin aloittanut juoksulenkit ja salilla käymisen seitsemännellä luokalla. Aluksi nautin liikunnan tuomasta hyvästä olosta. Minulla oli huono itsetunto, ja kun muut kehuivat muuttuvaa kehoani, kiinnitin siihen itsekin enemmän huomiota. Aloin keskittyä tuloksiin, ja kahdeksannesta luokasta asti olin treenannut päivittäin.

Siitä huolimatta kuntoni ei enää lukiossa kohonnut vaan alkoi laskea. Minulla oli muitakin oireita: Sykkeeni oli jatkuvasti koholla ja tunsin itseni alakuloiseksi. Välillä ruoka ei maistunut ollenkaan ja välillä olin hirvittävän nälkäinen. Hormonitoimintani oli aivan sekaisin ja kuukautiset jäivät pois. Nukuin huonosti ja heräilin pitkin yötä. Lopulta en olisi jaksanut enää nousta sängystä.

”Elämääni mahtui vain liikunta”

Silti treenasin koko ajan. Pahimmillaan harjoittelin kolme tuntia salilla ja juoksin sen jälkeen kahden tunnin lenkin. Minun täytyi kontrolloida kaikkea: En voinut syödä ruokaa, jos en tiennyt, mistä se on valmistettu. Laskin joka päivä tarkkaan annokset, jotta kalorit jäisivät plussan puolelle ja lihakset kasvaisivat. Suunnittelin treenit tarkalleen kahdeksi viikoksi eteenpäin.

Kaverit ihailivat kuntoani ja ihmettelivät, miten jaksan. Halusin sanoa, että enhän minä jaksakaan, mutta kierolla tavalla muiden kehut myös antoivat voimaa ja näyttämisenhalua.

Perheeni yritti puuttua tilanteeseen ja sanoa, että elämääni ei tuntunut mahtuvan mitään muuta kuin liikunta. Kiistin asian, koska urheilusta oli tullut minulle ainoa tärkeä asia enkä halunnut kenenkään vievän sitä minulta. Tunsin, että vain sitä pystyin kontrolloimaan täysin itse.

Kaikkein rankin vaihe oli lukion jälkeen, kun vietin välivuotta ja saatoin käyttää kaiken aikani urheiluun. Jos treenin jälkeen en kokenut raskasta uupumusta, itkin pettymyksestä ja tein päälle vielä yhden treenin.

Kahden kuukauden pakkolepo pelotti mutta myös huojensi

Välivuoden jälkeen aloitin ammattikorkeakoulun. Ensimmäisen syksyn aikana aloin saada astmaoireita ensi kertaa elämässäni. Sykkeeni alkoi myös heitellä, joten menin juttelemaan koululääkärin kanssa.

Lääkärin ja koulupsykologin luona kerroin vihdoin myös muista oireistani. Sain diagnoosiksi ylikuormitustilan, joka johtui siitä, ettei kehoni ollut pitkään aikaan ehtinyt palautua treenistä ja olin saanut ruuasta liian vähän rasvaa, koska tavoittelin niin alhaista rasvaprosenttia.

Lääkärit määräsivät minut lepäämään kahdeksi kuukaudeksi. Minun piti keskittyä samaan lisää painoa ja unohtaa liikunta. Se pelotti, koska en ollut vuosikausiin pitänyt edes yhtä lepopäivää. Olin kuitenkin huojentunut, koska vihdoin joku ulkopuolinen antoi luvan hellittää.

Toipuminen jatkuu edelleen

Siitä hetkestä kaksi vuotta sitten alkoi toipuminen, joka jatkuu edelleen. Edistysaskeleet ovat olleet pieniä ja välillä tulee takapakkia. Etenkin kesät ovat minulle vaikeita, koska silloin on enemmän aikaa. Ensimmäisenä kesänä lepotaukoni jälkeen treenasin enemmän kuin koskaan ja yritin epätoivoisesti saada takaisin kehon, joka minulla oli aiemmin. Kesän loputtua psykologi auttoi minua jälleen.

Hänen kanssaan olen jutellut siitä, miksi minulle kävi näin. Luulen, että osasyynä oli koulukiusaaminen ja se, ettei perheeni ole koskaan ollut kovin urheilullinen. Kun en kotona saanut mallia terveellisestä liikunnasta, aloin etsiä tietoa itse ja päädyin seuraamaan esimerkiksi Instagramissa ihmisiä, joiden kehonkuva ei ole terve.

Harrastan edelleen liikuntaa, mutta nykyään teen sitä kehoni ehdoilla. Pidän kokonaisia lepoviikkoja, jolloin keskityn kehonhuoltoon. Salilla teen juuri sen verran kuin jaksan, enkä enää pyri epärealistisiin tuloksiin. Liikun myös paljon luonnossa.

Olen nykyään onnellisempi kuin koskaan ja kiitollinen siitä, että elämääni mahtuu niin paljon muutakin kuin liikunta. Kun katson itseäni peilistä, keskityn kehoni hyviin puoliin ja kiitän sitä, että se jaksoi kantaa minua tämänkin päivän.”

 

Teksti Ida Valpas, kuva Mikko Vähäniitty

Kysymys & vastaus

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi!

Voimistelu onkin monipuolinen ja haastava liikuntalaji. Voimistelu kehittää mm. vartalon hallintaa, ketteryyttä, lihaskuntoa ja liikkuvuutta. Kerrot harrastaneesi voimistelua päivittäin viimeisen puolen vuoden aikana ja nyt tuntuu, että sitä taitaa olla liikaa. Hienoa, että olet pysähtynyt pohtimaan omaa jaksamistasi.

Kysymyksessäsi pyydät vinkkiä, miten voisit vähentää liikkumista. Päivittäinen liikkuminen on hyvä juttu, mutta on hyvä pitää mielessä se, mistä tulee oikeasti itselle hyvä olo ja mieli. Liikutko näin paljon itsesi vuoksi vai sen vuoksi, että voit näyttää taitojasi muille? Yleisesti suositellaan, että nuori liikkuisi vähintään tunnin päivässä. Viikon aikana on hyvä liikkua myös eri tavoin, niin että noin puolet olisi reipasta ja hengästyttävää liikkumista ja puolet kehonhallintaa, voimaa ja liikkuvuutta kehittävää. Kaikista tärkeintä on kuitenkin löytää itselleen sopiva yhdistelmä eri liikkumisen tavoista, niin että kroppa ja mieli jaksaa. Lepo on myös tärkeää palautumisen kannalta. Jos seuravana päivänä kroppa tuntuu väsyneeltä, voisi päivän aikana kokeilla esimerkiksi kevyempää kävely- tai pyöräilylenkkiä.

Toivottavasti tästä on sinulle apua ja löydät itsellesi sopivan tavan ja määrän liikkua. Mukavaa kesän jatkoa!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!

9-vuotiaan unentarve on vuorokaudessa noin kymmenen tuntia, mutta yksilölliset vaihtelut voivat olla suuria. Lapsi tarvitsee kuitenkin riittävästi unta kehittyäkseen ja kasvaakseen. Myös aivot tarvitsevat unta levätäkseen ja palautuakseen viriketulvasta.

Liikkua tulisi vähintään 1,5-2 tuntia päivässä. Liikunta voi olla muutakin kuin urheiluharrastus, esim. leikkimistä, koulumatkojen kävelyä tai pyöräilyä sekä pihahöntsäilyä. Puolet tuosta 1,5-2 tunnista tulisi kuitenkin olla reipasta liikkumista, eli sellaista missä hengästyy edes jonkin verran.

Kivaa kesän odotusta!

Fressis

Kotitreeni – helppo kunto-ohjelma koko viikoksi

Kaipaatko salille tai harjoituksiin? Kokeile monipuolisesti eri lajeja! Kokosimme viikkolukujärjestyksen, jonka avulla löydät liikkumisen ilon.

Kysymys & vastaus

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi!

Pohdit kysymyksessäsi, miten paljon urheileva nuori voi syödä herkkuja viikossa ja vaikuttaako herkkujen syöminen lihasten kasvuun? Urheilevan nuoren ja oikeastaan kaikkien nuorten ravitsemuksessa tärkeää on monipuolinen perusravinto ja säännöllinen ateriarytmi. Monipuoliseen ravintoon kuuluu paljon kasviksia ja hedelmiä, kuitupitoista täysjyvää sekä proteiinia ja pehmeää rasvaa. Ja näitä kun nauttii päivän mittaan säännöllisesti (3-5h välein), voi myös herkutella kohtuullisin määrin. Säännöllinen ateriarytmi pitää verensokerin tasaisena, auttaa syömään kohtuullisesti yksittäisillä aterioilla ja vähentää houkutusta naposteluun.

Joillekin sopii, että sallii itselleen pienen herkun joka päivä (vaikka se pullapala päivässä), toiset taas keskittävät herkuttelun esimerkiksi yhdelle päivälle. Tärkeintä kuitenkin on, että herkut ovat herkutteluhetkiä varten, ei nälän sammuttamiseen. Kun ravitsemuksen perusta on kunnossa, ei herkuttelu vaikuta lihasten kehitykseen tai kasvuun. Urheilevan nuoren ravinnosta voit lukea lisää esim. Terve urheilija -sivulta.

Kysyit myös lihaskuntoharjoittelusta. Lihaskunnon harjoittamisessa ja kehittämisessä on hyvä muistaa kaksi perusasiaa: säännöllinen ja monipuolinen harjoittelu. Liikuntasuositusten mukaan monipuolista lihaskuntoharjoittelua on hyvä tehdä noin 3 kertaa viikossa. Kerrot tekeväsi vatsalihasharjoittelua joka toinen päivä 10 minuutin ajan. Kun haluaa kehittää lihaskuntoa, harjoittelu kannattaa toteuttaa niin, että harjoittelun jälkeen lihaksissa tuntuu väsymystä. Kropan täytyy kuitenkin tuntua palautuneelta edelliseltä harjoituskerralta, kun aloittaa seuraavan treenipäivän harjoituksen. Olisi hyvä, että lihaskuntoharjoitteluusi sisältyisi monipuolisesti kehoa kuormittavia harjoitteita. Tämän lisäksi omaan harjoitteluun olisi hyvä sisällyttää hengästyttävää liikkumista. Vinkkejä lihaskuntoharjoitteluun löydät esimerkiksi Smart Movesin sivuilta.

Tsemppiä kevääseen!

Fressis

”Haluan tehdä historiaa paralympialaisissa”

Synnynnäinen selkäydinvamma ja pyörätuoli ei ole hidaste, kun Helmi innostuu uudesta lajista. Hänen unelmansa on hypätä benjihyppy.

Teethän nämä 3 suosittua saliliikettä oikein?

Näissä konkarikin voi mennä vipuun! Liikunnanohjaajaksi opiskeleva Velu Immonen, 22, neuvoo vinkit oikeaan tekniikkaan kolmessa suositussa saliliikkeessä.