Liike

”Elämääni mahtui vain treenaaminen”

Katariina Kantelus, 22, sairastui ylikuntoon lukiossa. Omaan kehoon rakastuminen on vaatinut aikaa, mutta nyt Katariina on onnellisempi kuin koskaan.

”Elämääni mahtui vain treenaaminen”

Muistan, kuinka lukiossa nousin rappusia seuraavaan luokkaan. Muut ympärilläni kapusivat portaita normaalisti, mutta minusta tuntui kuin olisin juossut maratonin.

Olin kummissani, koska kuntoni olisi pitänyt olla huipussaan. Olin aloittanut juoksulenkit ja salilla käymisen seitsemännellä luokalla. Aluksi nautin liikunnan tuomasta hyvästä olosta. Minulla oli huono itsetunto, ja kun muut kehuivat muuttuvaa kehoani, kiinnitin siihen itsekin enemmän huomiota. Aloin keskittyä tuloksiin, ja kahdeksannesta luokasta asti olin treenannut päivittäin.

Siitä huolimatta kuntoni ei enää lukiossa kohonnut vaan alkoi laskea. Minulla oli muitakin oireita: Sykkeeni oli jatkuvasti koholla ja tunsin itseni alakuloiseksi. Välillä ruoka ei maistunut ollenkaan ja välillä olin hirvittävän nälkäinen. Hormonitoimintani oli aivan sekaisin ja kuukautiset jäivät pois. Nukuin huonosti ja heräilin pitkin yötä. Lopulta en olisi jaksanut enää nousta sängystä.

”Elämääni mahtui vain liikunta”

Silti treenasin koko ajan. Pahimmillaan harjoittelin kolme tuntia salilla ja juoksin sen jälkeen kahden tunnin lenkin. Minun täytyi kontrolloida kaikkea: En voinut syödä ruokaa, jos en tiennyt, mistä se on valmistettu. Laskin joka päivä tarkkaan annokset, jotta kalorit jäisivät plussan puolelle ja lihakset kasvaisivat. Suunnittelin treenit tarkalleen kahdeksi viikoksi eteenpäin.

Kaverit ihailivat kuntoani ja ihmettelivät, miten jaksan. Halusin sanoa, että enhän minä jaksakaan, mutta kierolla tavalla muiden kehut myös antoivat voimaa ja näyttämisenhalua.

Perheeni yritti puuttua tilanteeseen ja sanoa, että elämääni ei tuntunut mahtuvan mitään muuta kuin liikunta. Kiistin asian, koska urheilusta oli tullut minulle ainoa tärkeä asia enkä halunnut kenenkään vievän sitä minulta. Tunsin, että vain sitä pystyin kontrolloimaan täysin itse.

Kaikkein rankin vaihe oli lukion jälkeen, kun vietin välivuotta ja saatoin käyttää kaiken aikani urheiluun. Jos treenin jälkeen en kokenut raskasta uupumusta, itkin pettymyksestä ja tein päälle vielä yhden treenin.

Kahden kuukauden pakkolepo pelotti mutta myös huojensi

Välivuoden jälkeen aloitin ammattikorkeakoulun. Ensimmäisen syksyn aikana aloin saada astmaoireita ensi kertaa elämässäni. Sykkeeni alkoi myös heitellä, joten menin juttelemaan koululääkärin kanssa.

Lääkärin ja koulupsykologin luona kerroin vihdoin myös muista oireistani. Sain diagnoosiksi ylikuormitustilan, joka johtui siitä, ettei kehoni ollut pitkään aikaan ehtinyt palautua treenistä ja olin saanut ruuasta liian vähän rasvaa, koska tavoittelin niin alhaista rasvaprosenttia.

Lääkärit määräsivät minut lepäämään kahdeksi kuukaudeksi. Minun piti keskittyä samaan lisää painoa ja unohtaa liikunta. Se pelotti, koska en ollut vuosikausiin pitänyt edes yhtä lepopäivää. Olin kuitenkin huojentunut, koska vihdoin joku ulkopuolinen antoi luvan hellittää.

Toipuminen jatkuu edelleen

Siitä hetkestä kaksi vuotta sitten alkoi toipuminen, joka jatkuu edelleen. Edistysaskeleet ovat olleet pieniä ja välillä tulee takapakkia. Etenkin kesät ovat minulle vaikeita, koska silloin on enemmän aikaa. Ensimmäisenä kesänä lepotaukoni jälkeen treenasin enemmän kuin koskaan ja yritin epätoivoisesti saada takaisin kehon, joka minulla oli aiemmin. Kesän loputtua psykologi auttoi minua jälleen.

Hänen kanssaan olen jutellut siitä, miksi minulle kävi näin. Luulen, että osasyynä oli koulukiusaaminen ja se, ettei perheeni ole koskaan ollut kovin urheilullinen. Kun en kotona saanut mallia terveellisestä liikunnasta, aloin etsiä tietoa itse ja päädyin seuraamaan esimerkiksi Instagramissa ihmisiä, joiden kehonkuva ei ole terve.

Harrastan edelleen liikuntaa, mutta nykyään teen sitä kehoni ehdoilla. Pidän kokonaisia lepoviikkoja, jolloin keskityn kehonhuoltoon. Salilla teen juuri sen verran kuin jaksan, enkä enää pyri epärealistisiin tuloksiin. Liikun myös paljon luonnossa.

Olen nykyään onnellisempi kuin koskaan ja kiitollinen siitä, että elämääni mahtuu niin paljon muutakin kuin liikunta. Kun katson itseäni peilistä, keskityn kehoni hyviin puoliin ja kiitän sitä, että se jaksoi kantaa minua tämänkin päivän.”

 

Teksti Ida Valpas, kuva Mikko Vähäniitty

”Haluan tehdä historiaa paralympialaisissa”

Synnynnäinen selkäydinvamma ja pyörätuoli ei ole hidaste, kun Helmi innostuu uudesta lajista. Hänen unelmansa on hypätä benjihyppy.

Teethän nämä 3 suosittua saliliikettä oikein?

Näissä konkarikin voi mennä vipuun! Liikunnanohjaajaksi opiskeleva Velu Immonen, 22, neuvoo vinkit oikeaan tekniikkaan kolmessa suositussa saliliikkeessä.

Kysymys & vastaus

Moi ja kiitos kysymyksestäsi!

Tällä hetkellä olet lievästi alipainoinen. Noin viisi kiloa painoa lisää ja painoindeksin perusteella olisit normaalipainoinen. Mutta nyt tärkeä asia: olet vielä varsin nuori ja kehityksesi on kesken. Luultavasti murrosikäsi jatkuu vielä ja vähitellen pituuden ja paino suhde korjaantuu itsestään. Voi olla, että olet kasvanut pituutta nopeasti viime vuosien aikana ja painosi vähän laahaa jäljessä. Kun pituuskasvu tasaantuu, korjaantuu usein painokin.

Vakava alipaino on terveysriski, aivan kuin vakava ylipainokin. Lisääntymisterveydelle, eli lasten saamiselle, sekä yli- että alipaino voivat aiheuttaa ongelmia. Nyt kuitenkin jälleen muistuttaisin, että olet nuori ja luulisin, että lasten saaminen ei ole ajankohtaista vielä muutamaan vuoteen. Jos silloin, kun toivot tulevasi äidiksi, sinulla olisi jotain terveyshuolia, saat varmasti apua ja tukea terveydenhuollosta. Sinun ei tarvitse siis olla asiasta sen enempää huolissasi.

Mitä nyt voit tehdä, on elää ihan tavallista nuoren elämää. Oman hyvinvoinnin kannalta tärkeää on syödä monipuolisesti, nukkua riittävästi, pitää hauskaa kavereiden kanssa ja liikkua säännöllisesti. Lisäksi on hyvä välttää päihteiden käyttöä. On myös tärkeää jakaa mahdolliset huolet jonkun kanssa ja tarvittaessa pyytää niihin apua, niin kuin nyt olet tehnytkin.

Aurinkoista kevään odotusta!

Fressis

KooKoon C-juniorit: ”Nuuska ja alkoholi tuovat vain takapakkia”

”Me ei nuuskata eikä käytetä päihteitä”, sanovat tavoitteellisesti lätkää pelaavat KooKoon C-juniorit Eetu Niemi, Erik Nevolainen ja Eetu Pukki.

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Sinun ei tarvitse olla huolissasi asiasta, sillä television katselu ei ole vaarallista eikä se aiheuta syöpää.

Arkeemme sisältyy nykypäivänä usein paljon istumista ja myös erilaisten ”ruutujen” ääressä olemista. Pitkäaikainen paikallaanolo ja ruudun ääressä oleminen voi kuitenkin saada olon tuntumaan ”vetämättömältä” ja aiheuttaa esimerkiksi niska- tai selkäkipuja.

Ihmiskeho- ja mieli tarvitsevatkin istumisen ja paikallaanolon vastapainoksi myös liikettä pysyäkseen terveenä ja hyvinvoivana. Istumista ja paikallaanoloa on hyvä pyrkiä tauottamaan esimerkiksi jaloittelemalla. Lisäksi arkipäivään on hyvä sisällyttää myös säännöllistä ja monipuolista liikuntaa. Liikkumalla säännöllisesti voi helposti edistää omaa hyvinvointiaan ja saada lisää energiaa arkipäivän puuhiin. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö vapaa-ajalla voisi myös hyvin löhöillä telkkaria katsellen. Oman hyvinvoinnin kannalta kyse on ennen kaikkea tasapainosta arjen eri toimintojen välillä.

Tsemppiä kevääseen!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Aktiivinen liikkuminen tosiaankin lisää ruokahalua ja energiantarvetta. Liikunnan harrastaminen vaikuttaa energiankulutukseesi myös lepopäivinä, sillä kehon palautuminen ja lihasten energiavarastojen täyttyminen jatkuu useamman päivän ajan harjoituksen jälkeen. Syömisen suhteen on hyvä kiinnittää huomiota muutamaan asiaan.

Kaikista tärkeintä on ruokailun säännöllisyys. Kun ateriat ajoittaa tasaisesti pitkin päivää, noin kolmen tunnin välein, eivät nälkä ja herkkuhimo pääse yllättämään. Jos tuntuu, että ateriavälit venyvät liikaa, voit pitää vaikka treenilaukussa välipalapatukkaa tai muuta pikku evästä mukana, ja syödä sen heti liikuntasuorituksen jälkeen pahimpaan nälkään. Harjoituksen jälkeen on hyvä syödä melko pian jotain hiilihydraattipitoista välipalaa tai ruokaa, jotta kehon palautuminen alkaa tehokkaasti. Lisätietoa säännöllisestä ateriarytmistä löydät Fressiksen sivuilta.

Toinen tärkeä asia on ruokavalion koostaminen terveellisestä perusruoasta. Herkkuja ja sattumia mahtuu ruokavalioon, mutta perusta koostuu terveellisistä ruoista: paljon kasviksia ja hedelmiä, täysjyvää (kuten tummaa riisiä ja pastaa, täysjyväleipää), proteiinia (kuten kala, kana ja kasviperäiset proteiinit) sekä pehmeitä rasvoja. Aterioiden koostamisessa auttavat lautasmalli ja ruokapyramidi. Riittävän suurten annosten syöminen auttaa herkkuhimon taltuttamisessa.

Jos painoon ja syömiseen liittyvät asiat mietityttävät sinua paljon, voisi olla hyvä käydä juttelemassa asiasta vielä esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa.

Herkuttelu on askarruttanut Fressiksen palstalla myös nimimerkkejä t19 ja Makea-addiktoitunut.

Mukavaa loppuvuotta!

Fressis