/ Kysymys & vastaus
Ruoka

Millainen on hyvä välipala?

Millainen on hyvä ja terveellinen välipala?

välipalapatukka

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi liittyen välipaloihin! Välipalat ovat vähintäänkin yhtä tärkeä osa ruokavaliota kuin pääruoat. Terveellinen välipala kannattaa rakentaa kolmesta osasta: kasvis, vilja ja proteiini – esimerkiksi täysjyväleipä runsailla kasviksilla ja kananmunalla sekä lisäksi hedelmä. Ateriavälin pitäminen säännöllisenä kannattaa, jottei nälkä (tai nälkäkiukku!) pääse yllättämään ja jaksaa pysyä virkeänä läpi päivän.

Välipalan koostamisessa kannattaa hyödyntää samaa lautasmalliajattelua kuin pääruoillakin: kasvista, viljaa sekä jokin proteiinin lähde. Kasvisosa voi olla esimerkiksi hedelmä, leivän päällä olevat vihannekset, marjoja puurossa tai pieni lasillinen täysmehua. Viljoista kannattaa valita täysjyvävaihtoehto, sillä ne sisältävät enemmän kuitua kuin vaaleat viljat – näin nälkä pysyy pidempään loitolla. Hyvä viljavaihtoehto välipalalle on esimerkiksi ruisleipä, tuorepuuro tai sokeroimaton granola. Proteiininlähteeksi voi valita oman mielen mukaan esimerkiksi maitotuotteita, juusto leivälle tai kananmuna. Viimeisen silauksen välipalaan tuo pehmeän rasvan lähde, kuten muutama pähkinä tai margariini leivällä. Fressiksen videolta vinkit välipalan koostamiseen.

Terveellisiin välipaloihin liittyy ei vain se mitä ne sisältävät, vaan myös se milloin välipaloja syö. Välipaloja tai pienempiä aterioita on hyvä syödä 2-3 kertaa päivässä riippuen nälän tuntemuksista – kurnivaa vatsaa kannattaa kuulostella ja keskittää syömiset niihin hetkiin, kun huomaa olevansa nälkäinen. Näin välttyy myös turhalta napostelulta. Välipalat kannattaa ajoittaa ruokailujen väliin, esimerkiksi iltapäivälle ennen iltaruokaa ja mahdollisesti aamupäivälle ennen lounasta – riippuen toki omasta ruokailurytmistä. Monille sopiva rytmi on 3-6 ateriaa päivässä ja 3-5 tunnin välein.

Paljon sokeria sisältäviä välipalat tulisi säästää herkkuhetkiin, sillä ne eivät pidä nälkää loitolla kovin kauaa. Jos harrastaa paljon liikuntaa, huolehdi myös siitä, että välipalalla on tarpeeksi hyviä hiilihydraattien lähteitä eli ensisijaisesti viljoja. Terveellisen välipalan kasaaminen onnistuu myös liikkeellä ollessa. Kurkkaa vinkit edulliseen ja nopeaan välipalaan Fressiksestä.

Dokke Tas: Pelitubettajan arki

Videota katsomalla saat  selville, mitä tarkoittaa Dokken vinkki 20-20-20 sekä miten hän virkistää mieltään. Oletko ikinä miettinyt mitä vinkkiä voisit itse jakaa läheisillesi arjen hyvinvointia varten?

Dokke Tas

3 x välipala – Justimus-kolmikon helpot reseptit

Nappaa heidän reseptinsä, jotka syntyvät helposti keneltä tahansa.

Mitä tiedät syömisestä ja ruoasta? Testaa ja voit voittaa smoothie-blenderin!

Testaa tietosi ruokaan ja syömiseen liittyvistä asioista. Muista jättää yhteystietosi niin osallistut smoothie-blenderin arvontaan!

Pikaruokaa hyvällä maulla

Näillä terveellisemmillä pikaruokaresepteillä maustat ja monipuolistat ruokavaliotasi helposti, nopeasti ja ennen kaikkea edullisesti. Parempaa halvalla!

Kysymys & vastaus

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi!

Mahtavaa, että olet löytänyt itsellesi mielekkään liikuntaharrastuksen. Ja hienoa kuulla, että kuntosalilla käymisen myötä olet saanut kehitettyä lihasvoimaasi, sillä lihasvoiman kehittymisellä on paljon positiivisia vaikutuksia terveyden kannalta.

Lihasvoimaharjoittelun lisäksi liikunnan olisi hyvä sisältää myös kestävyyskuntoa sekä liikkuvuutta kehittävää harjoittelua. Voisitkin kokeilla alkuun lisätä harjoitteluusi kuntosalin lisäksi muutaman kerran viikossa esimerkiksi pyöräilyä tai kävelyä. Liikkuvuutta tukevaa harjoittelua voit tehdä esimerkiksi kuntosaliharjoittelun yhteydessä vaikkapa alkulämmittelynä. Myös kaikenlainen arkiaktiivisuus, kuten portaiden kävely hissin käytön sijasta, on hyväksi terveydelle.

Liikunnan ohella myös terveellinen ravinto on tärkeä hyvinvoinnin kulmakivi. Ruokavaliossa kannattaa suosia kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljoja, hyvänlaatuisia rasvoja sekä hyviä proteiininlähteitä. Toitkin kysymyksessäsi esiin erityisesti proteiinin saannin. Proteiinit toimivat mm. lihaskudoksen rakennuspalikoina. Tavallisesta ruoasta, kuten kalasta, kanasta ja palkokasveista, saa usein riittävästi proteiinia, joten tarvetta esimerkiksi erillisille proteiinilisille ei yleensä ole. Liiallinen proteiini muuttuu energiaksi, joka varastoituu usein kehoon rasvakudoksena. Ravinnon sisällön lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota säännölliseen ateriarytmiin. Säännöllinen ateriarytmi pitää verensokerin tasaisena, auttaa syömään kohtuullisesti yksittäisillä aterioilla ja vähentää houkutusta naposteluun. Lisätietoa ravitsemuksesta voit lukea Fressiksen sivuilta.

Keho ja mieli tarvitsevat jaksaakseen myös unta ja lepoa. Oman hyvinvoinnin kannalta on myös tärkeä muistaa, että tekee asioita, joista tulee itselle hyvä mieli ja olo. On myös hyvä tiedostaa, ettei vaaka useinkaan kerro koko totuutta. Tärkeämpää on tuntea olonsa jaksavaksi ja hyvinvoivaksi.

Sama aihe on mietityttänyt myös nimimerkkiä Angela H.

Tsemppiä syksyyn!

Fressis