Moi!
Hyvä, että otit meihin vielä yhteyttä, sillä kehossasi tapahtuu asioita, jotka selvästi huolettavat sinua. Raskautta sinun ei kuitenkaan tarvitse epäillä ja pelätä, sillä munasolun hedelmöittyminen ja siten raskaaksi tuleminen edellyttäisi siemennesteen päätymistä emättimeen. Siemennestettä voi tulla vain peniksestä.
Kehossasi varmasti tapahtuu monia murrosikään liittyviä muutoksia tällä hetkellä ja on ymmärrettävää, että se aiheuttaa hämmennystä ja jopa huolta. Voit lukea erilaisista murrosiän aikana tapahtuvista muutoksista täältä. Onko sinulla jotakuta turvallista ja luotettavaa aikuista (esimerkiksi oma vanhempasi, sukulaisesi tai vaikkapa kaverisi vanhempi), jonka kanssa voisit puhua murrosikään liittyvistä ajatuksistasi ja huolistasi? Keskustelu aikuisen kanssa voisi tuoda sinulle helpotuksen tunnetta ja lisää ymmärrystä murrosiän tuomia muutoksia kohtaan.
Monet kuvailemistasi oireista, kuten päänsärky, väsymys ja tihentynyt virtsaamisen tarve, kuulostavat kuitenkin siltä, että niiden syytä olisi hyvä lähteä selvittämään. Saatko riittävästi nukuttua tai onko sinulla stressiä? Liian vähäiset yöunet tai mieltä painavat asiat ja murheet saattaisivat selittää näitä oireita. Kylkeen pistäminen juostessa puolestaan on melko yleistä, ja monet eri tekijät voivat aiheuttaa sitä. Kylkeä voi alkaa pistää esimerkiksi silloin, jos hengitys on pinnallista, ruokailusta ei ole kulunut kovinkaan kauaa tai lihaksia ei ole lämmitelty riittävästi ennen juoksemista.
Toisaalta oireidesi taustalla voi olla jotain muuta, mitä emme täältä käsin pysty muuta kuin arvailemaan. Tämän vuoksi suosittelen sinua varaamaan pikimmiten ajan kouluterveydenhoitajalle ja kertomaan oireistasi, jotta niiden aiheuttajaa voidaan lähteä kunnolla selvittämään. Terveydenhoitaja haluaa varmasti auttaa sinua, joten ei tarvitse pelätä. Halutessasi sinun ei tarvitse kertoa hänelle siitä, että olet harrastanut seksiä, sillä oireet tuskin liittyvät siihen.
Toivottavasti tämä vastaus antoi sinulle selvyyttä tilanteeseesi ja saat rohkeutta ottaa asian puheeksi terveydenhoitajan kanssa.
Kaunista kevättä sinulle!
Hei ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä!
Keho ja mieli ovat yhteydessä toisiinsa, eli se miten mieli voi, voi näkyä kehossa ja toisinpäin. Kehon reaktiot ovat yksilöllisiä, mutta stressi ja usein siihen liittyvä ahdistus voivat näyttäytyä esimerkiksi lihasjännityksenä, päänsärkynä tai vatsan oireiluna. Joillain hengitys voi muuttua pinnalliseksi ja on olo, ettei henki kulje. Sydän voi sykkiä normaalia nopeammin ja olo olla levoton. Pidempään jatkuva stressi voi aiheuttaa niin sanotun stressivatsan, sillä stressillä on yhteys suolen toimintaan ja kipuärsytysten aistimuksiin. Vatsa voi siis reagoida monin tavoin, kuten turvotuksella, mahakipuna tai jopa ärtyneen suolen oireyhtymänä.
Ohimenevinä ahdistus ja stressi kuuluvat lähes jokaisen elämään ja ovat luonnollisia reaktiota elämän haastaviin tilanteisiin. Pitkäkestoisena niihin on kuitenkin syytä puuttua ihan tietoisesti. Joskus oma-apuna riittää, kun tunnistaa ne ja siten pyrkii vähentämään stressin ja ahdistuksen aiheuttavia tilanteita. Apua voi saada myös erilaisista hengitys- ja rentoutusharjoituksista, sekä tarkastelemalla omia ajatusmalleja erilaisten omahoito-ohjelmien kautta.
Nopein apukeino sellaisessa hetkessä, kun tuntuu, että ahdistus alkaa nousta pintaan, on keskittyä hengitykseen. Nyrkkisääntö on, että hengittää ulos pidempään kuin sisään. Eli laskien esimerkiksi neljään sisään hengittäessä (nenän kautta) ja ulos hengittäessä kuuteen (suun kautta), ja toistaa tämän muutamia kertoja. Tärkeää on, että hengityksen rytmi on itselle sopiva, eli ei pakotettu. Hengitys rentouttaa mielen lisäksi usein myös lihaksia ja siten vaikuttaa myös kehon vointiin.
Jos ahdistus tai stressi on pitkäkestoista ja nämä vinkit eivät tunnu auttavan, on asiasta syytä jutella terveydenhuollossa, jotta tilanteet eivät turhaan pitkity tai aiheuta riskiä mielenterveyden häiriöihin sairastumiseen.
Levollista ja keveää kevään jatkoa sinulle!
