Mieli
Nimimerkki: ...

Apua masennukseen

Moi! Mä en ole varma onko mulla lievää masennusta, koska joskus tunnen itseni onnelliseksi ja pystyn nauramaan jne, mutta toisaalta, kun olen yksin aina itken ja ns. romahdan. Aina, kun olen yksin omassa huoneessani kaikki murheet, riidat, menetykset tulevat heti mieleen, ja tuntuu, etten vain jaksa. Minulla on monia ihania ystäviä, jotka kertovat minulle heidän murheensa ja autan heitä tietysti, mutta koen, ettei minulla ole sitä roolia, että kertoisin heille omista asioistani. Tottakai olen heille jostain kertonut, mutta esim. siitä, että minulla on paljon kotona vaikeuksia ja en haluaisi mennä kotiin lainkaan, on jäänyt vain omaan päähäni. En pysty puhumaan oikeastaan kellekään täysin rehellisesti tai esittämättä, koska haluan muilla olevan kaikki hyvin. Minulla on ihan sika huono omatunto, koska aina, kun joku kysyy minulta onko kaikki hyvin, vastaan vain joo, mutta kotona itken kaiken peittelemäni ulos. Olen myös alkanut viiltelemään, josta en ole kertonut. Koitan lopettaa, mutta se on vaikeaa… auttaisitko?

Hei ja kiitos tärkeästä viestistäsi!

Kerrot että kohdallesi on osunut murhetta, menetyksiä ja riitoja ja myös tilanne kotona on vaikea. Kerroit myös, että otat paljon kantaaksesi ystäviesi huolia, mutta et saa itse kerrottua omistasi. Tuntuu, että kannat paljon vastuuta muiden hyvästä olosta, mutta oma olosi jää taustalle. Kasvuun kuuluu ajoittaiset mielialanvaihtelut, mutta kertomasi kuulostaa siltä, että kyseessä voisi olla jotakin muuta. Masennuksen tunteet voivat olla ohimeneviä, mutta mikäli olo jatkuu yli kahden viikon ajan, voi kyseessä olla masennus, joka vaatii hoitoa. Kertomasi olotila, sekä mainitsemasi viiltely kertovat, että kyseessä voi olla tällainen tilanne, ja nyt olisi tärkeää, että saat oloosi pian apua.

Kenenkään ei tarvitse selvitä yksin ja harva on niin vahva, että selviää kaikista elämän koettelemuksista ilman apua. Avun pyytäminen ei ole helppoa ja se vaatii rohkeutta. Uskon kuitenkin, että sinusta on siihen. Ensimmäisen askeleen ottaminen on kuin laastarin irti repäisy – jännittää ja kihelmöi, mutta pahin on nopeasti ohi ja olo alkaa helpottaa, kun tunteita puhuu ulos. Kuvaat viestissäsi tosi hienosti omia tunteitasi ja ajatuksiasi. Mitä jos näyttäisit kirjoittamasi viestin koulussa terveydenhoitajalle tai jollekin opettajista, jos terveydenhoitajan luo meno jännittää? Oikeastaan sillä ei ole väliä kenen aikuisen puoleen käännyt, kunhan käännyt. Kertomastasi olosta on mahdollista päästä eteenpäin ja voida hyvin. Yksin se on vaikeaa, eikä sinun tarvitse siihen pystyä. Ympärilläsi on ihmisiä, jotka välittävät sinusta ja kysyvät vointiasi, koska haluavat sinun voivan hyvin. Anna heille mahdollisuus olla vaihteeksi sinun tukenasi.

On hienoa, että pystyt vielä kokemaan iloa ja onnellisuutta ystäviesi kanssa, vaali näitä hetkiä. On kuitenkin aikuisten vastuulla huolehtia, että saat keskittyä kasvamiseen ja ilon aiheisiin kaikkina päivän hetkinä, etkä jää murheidesi tuoman taakan alle yksin. Mitä jos ystäväsi kertoisi sinulle saman, jonka kerroit nyt viestissäsi? Kehottaisit häntä varmastikin juttelemaan asiasta aikuisen kanssa, koska olisit hänestä huolissasi. Miksi et toimisi samoin itsesi kohdalla?

Jos olosi tuntuu joululoman aikana kurjalta, kun koulu on tauolla, tai jos kotona on hankalaa olla, voit käydä juttelemassa olostasi myös nimettömässä chatissa aikuisten kanssa. Avoinna olevat chatit löydät täältä: https://www.netari.fi/avoimet-chatit/

Rohkeutta sinulle! Pidä itsestäsi huolta, olet sen arvoinen!

Oliko vastauksesta hyötyä?