mielen hyvinvointi

Moikka! Kysyitpä hyvän kysymyksen!

Aloitan muistuttamalla, että ahdistus on luonnollinen tunne, jota jokainen kokee jossain vaiheessa. Se on itse asiassa tärkeä tunne, sillä se kertoo meille, että elämässä on jotain sellaista, joka vaatii ehkä korjaamista, tai johon pitäisi sopeutua. Ahdistus ei ole siis sairaus tai mielenterveyden häiriö, mutta pitkittyessään ahdistus voi muuttua ahdistuneisuushäiriöksi. Siihen voi sairastua muun muassa silloin, jos omat huolet käyvät liian isoiksi tai niitä kannattelee liian pitkään yksin ilman aikuisen tukea. Siitäkin voi parantua, eli mistään pysyvästä ei ole kuitenkaan kyse.

Viime vuodet ovat pitäneet sisällään monia sellaisia tekijöitä, joiden voidaan arvella lisänneen nuorten ahdistuneisuutta. Korona-aikana moni on kokenut epävarmuutta ja pelkoa, jotka lisäävät myös ahdistuneisuutta. Rutiinit ovat tärkeitä hyvinvoinnin kannalta ja luovat turvallisuuden tunnetta. Koronan myötä moni tuttu rutiini kuitenkin muuttui – koulu siirtyi osin etäopetukseen, tuttuja kavereita tai opettajia ei nähnyt samaan tapaan kuin ennen ja harrastukset jäivät ehkä tauolle. Samalla moni nuorten tukipalvelu oli katkolla, eikä nuorten elämässä ollut välttämättä aikuisia (esim. opettajat tai kouluterveydenhoitaja) läsnä, joille kertoa huolista, kuten normaalisti. Moni saattoi jäädä omien ajatusten kanssa tällöin aika yksin. Korona aiheutti myös pelkoa joko oman tai läheisten sairastumisesta. Kaikki tämä on voinut lisätä ahdistusta ja se on ihan ymmärrettävää.

Myös Ukrainan sota on voinut aiheuttaa huolta etenkin armeijaan menossa olevilla tai siellä jo olevilla nuorilla. On myös tutkimuksia siitä, että älypuhelinten lisääntyminen ja sitä mukaa lisääntynyt somen käyttö olisi lisännyt nuorten ahdistuneisuutta. Some tuo mukanaan paljon hyvää, mutta voi aiheuttaa myös ahdistavaakin vertailua muihin, tai viedä ison osan vapaa-ajasta, jolloin muut hyvinvointia lisäävät asiat kuten harrastukset, liikkuminen tai kaverisuhteet voivat jäädä vähemmälle.

Ahdistuneisuudesta puhutaan myös ehkä avoimemmin kuin ennen niin mediassa kuin nuortenkin kesken. Ei ole siis ihan varmaa onko ahdistus oikeasti lisääntynyt, vai osataanko nykyään siitä puhua avoimemmin ja hakea myös apua jos tunteet käyvät liian suuriksi. Lisääntynyt puhe on hyvä juttu, mutta voi luoda mielikuvan siitä, että lähes kaikki nuoret olisivat ahdistuneita. On siis hyvä muistaa, että suurin osa nuorista voi yhä hyvin. Ja nyt kun palvelut ovat käytössä, saavat huonomminkin voivat nuoret taas paremmin tukea niin koulusta, kuin muistakin nuorten palveluista.

Mukavaa ja huoletonta vuoden alkua!

Hei ja kiitos viestistäsi.

Kertomasi kuulostaa tosiaan siltä, että jokin poikkeama tulevassa päivässä – vaikka pienikin – aiheuttaa huolta tai hermoilua, ehkä epävarmuuttakin, ja tämä puolestaan voi johtaa levottomaan oloon nukkumaan mennessä ja uni ei tule. Tunnistatko levottomuutta tai hermoilua? Se voi olla myös hyvin huomaamatonta ja alitajuntaista.

Levottomuutta voi rauhoittaa erilaisilla konsteilla. Ensin olisi hyvä pyrkiä tunnistamaan, mikä tulevassa päivässä aiheuttaa stressiä. Esimerkiksi puhelinsoitossa voi huolettaa se, että muistaa ylipäänsä soittaa, tai osaako sanoa oikeat asiat. Tällaisessa tilanteessa voit varautua kirjaamalla jo etukäteen ylös asioita, joita haluat puhelussa kertoa, tai asettamalla muistutuksen aamulle, että et unohda soittoa. Tällainen ennakointi voi poistaa levottomuutta monissa muissakin tilanteissa.

Toisena konstina on ns. huolihetki. Eli hetki, jonka tietoisesti varaat mielessä pyöriville asioille ja jonka aikana kirjaat nämä asiat ylös. Silloin ne ovat pois mielen päältä ja niihin voi tarvittaessa palata aamulla. Hyvä uni rakastaa myös säännöllisyyttä. Esimerkiksi reissut pois kotoa sotkevat herkästi rutiineja ja samalla myös unta. Siksi reissuissakin olisi hyvä pyrkiä pitämään kiinni unta tukevista rutiineista, kuten säännöllisestä nukkumaanmenoajasta, tai iltarituaaleista, kuten puhelimen selailun lopettamisesta vähintään tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Yllä mainittujen vinkkien lisäksi on olemassa monia muita vinkkejä, jotka tukevat ihan joka päiväistä unen tuloa, mutta joihin on hyvä kiinnittää erityistä huomiota silloin jos tiedät, että tulevina päivinä on asioita joiden pelkäät vaikuttavan uneen. Näitä konsteja löydät täältä. Kokeile rakentaa omat iltarituaalit näiden vinkkien pohjalta ja mikäli et huomaa muutosta muutamien viikkojen aikana, voi olla hyvä käydä juttelemassa asiasta vielä oman kunnan/oppilaitoksen/työterveyden terveydenhoitajan kanssa.

Levollista vuoden alkua!

Moikka!

Kysymyksesi on sellainen, jota voi pohtia monelta näkökannalta, joten toivottavasti osaan vastata siihen niin miten sen tarkoitit.

Jouluun liittyy usein paljon odotuksia tai ajatuksia siitä, miten sitä pitäisi viettää ja minkälainen on ”hyvä joulu”. Yksi näistä pinttyneistä ajatuksista on, että joulu tulisi viettää läheisten kanssa ja tunnelma olisi lämmin. Tämä ei kuitenkaan ole aina mahdollista ja tosiasiassa moni viettää joulua kokien esimerkiksi yksinäisyyttä, turvattomuutta tai ahdistusta, tai kokee että joulu on vain tavallinen yksi päivä muiden joukossa. Olo voi myös pahentua, jos ajattelee, että joulua pitäisi viettää jollain tietyllä tavalla. Joulunaika voi myös kiristää välejä kotona, kun kaikki ovat neljän seinän sisällä, tai se voi myös tuntua tylsältä, jos koulun myötä tietty rutiini katkeaa ja tuttuja ihmisiä ei näe.

Oman, mahdollisimman hyvän joulun rakentamisessa voit lähteä liikkeelle siitä, että pohdit, miten haluaisit joulua viettää? Entä mihin asioihin voit itse vaikuttaa joulussasi? Et voi esimerkiksi määräänsä enempää vaikuttaa vaikka läheisten tapaan toimia jouluna, mutta voisitko miettiä, mikä sinulle tuo hyvää mieltä muina päivinä, esimerkiksi viikonloppuisin? Jos tunnistat sellaisia asioita, saisitko toteutettua niitä jouluna? Jos kyse on siitä, että tunnelma kotona on jouluna turvaton tai ahdistava, on tärkeää, että et jää sen asian kanssa yksin.

Jouluna on avoinna erilaisia nuorten nettipalveluita, joissa voit joko jutella nimimerkillä muiden nuorten kanssa omista fiiliksistä, tai tarvittaessa nimettömänä kahden kesken aikuisen kanssa. Esimerkiksi Sekasin Gaming on auki 24/7, tai JouluManteli-chat jouluaattona klo 20-22. Lisäksi Sekasin-chat palvelee joka päivä pitkin aukioloajoin.

Muiden kanssa juttelu jouluna saa ajatuksia muualle, päivä menee nopeammin ohi ja tavallinen arki on taas lähempänä. Tarvittaessa voit käydä juttelemassa tilanteestasi lisää edellä mainitussa Sekasin-chatissa jo ennen joulua. Älä anna muiden odotusten tai tekojen vaikuttaa jouluusi, vaan rakenna siitä omanlaisesi niillä keinoilla, joita sinulla on käytössäsi.

Hei ja kiitos viestistäsi.

Jos ymmärsin oikein, elämässäsi on asiat ihan hyvin, mutta siitä huolimatta olosi on masentunut ja iloton. Vaikka aina ei tarvitsekaan olla iloinen ja innostunut, ovat ne kuitenkin hyvinvointia lisääviä tunteita, joiden poissaolo voi aiheuttaa pahoinvointia. Mitä pidempään tilanne jatkuu, sitä hankalammaksi tilanne voi muuttua. Kertomasi itsetuhoiset ajatukset ovat myös merkki siitä, että asian äärelle on nyt tärkeää pysähtyä ja selvittää mistä olosi johtuu.

Muistatko, mistä asioista ja milloin olet viimeksi kokenut iloa tai innostusta? Ja onko niin, että nämä samat asiat eivät enää aiheuta iloa? Jos näin on, niin muistatko, tapahtuiko muutama vuosi sitten jotain ikävää? Vai ovatko ilo ja innostus kadonneet elämästäsi ennemmin pikkuhiljaa? Jokainen voi joskus huonosti ja tällöin on syytä tukeutua myös muihin. Yksin voi nimittäin olla vaikea päästä oman olon juurisyiden äärelle, ja näin isojen pohdintojen kannattelu yksin on myös kuormittavaa. Se, että kirjoitit tänne meille, on jo hyvä alku, harmillisesti tässä on vaikea kuitenkaan sukeltaa kovin syvälle tilanteeseesi.

Voisitko ajatella juttelevasi asiasta tutun aikuisen kanssa? Se voi olla koulun työntekijä, kuten terveydenhoitaja tai kuraattori, tai muu aikuinen kuten nuorisotyöntekijä tai oma läheinen. Jos et tiedä kenen puoleen kääntyä, tai kaipaat rohkaisua, voit myös jutella ensin nimettömänä nuorten Sekasin-chatissa. Valitsit sitten kasvokkain juttelun tai chatin, voit aloittaa kertomalla ihan saman asian kuin tänne laittamassasi viestissäsi. Tärkeintä on, että et jää asian kanssa nyt yksin.

Juttelun lisäksi yritä miettiä mitkä asiat elämässäsi lisäävät edes hieman hyvää oloa, ne voivat hyvin pieniäkin asioita. Tunnistatko niitä? Saisitko myös lisättyä näitä tunnistamiasi pieniä asioita elämääsi? Elämässä hyvin oleviin asioihin keskittyminen edes hetkittäin, on tapa harjoitella omien ajatusten suunnan muuttamista. Se ei toki yksin riitä, eli rohkaisen sinua ottamaan asian myös puheeksi. Mitä pikemmin sen teet, sitä pikemmin voit voida taas hyvin ja pystyt keskittymään elämässäsi oleviin mukaviin asioihin.

Tsemppiä ja rohkeutta sinulle!

Hei!

Kiitos paljon viestistäsi. Hienoa kuulla, että olet saanut ajan kuraattorille, ja että pääsit juttelemaan hänen kanssaan mielessäsi olevista asioita. Se on hieno askel paremman voinnin suuntaan <3

Kerrot myös, ettei linkkaamamme MLL:n lasten ja nuoren -chat toiminut. Oliko chat varmasti auki silloin kun kokeilit laittaa sinne viestiä? Chat on auki joka päivä klo 17–20. Tämän lisäksi nuortennetissä on mahdollisuus varata yksityisaika keskustelulle. Välillä nuortennetissä päivystää myös Pop-up -chat, joka on auki silloin, kun päivystäjiä on paikalla.

Muita chat-palveluja löydät kootusti netarista ja keskustella voit esimerkiksi myös Sekasin-chatissa. Tärkeintä on, että et jää ajatustesi kanssa yksin <3

Mukavaa joulukuuta sinulle!

Hei ja kiitos tärkeästä viestistäsi.

Se, että kirjoitit tänne, on rohkea, ensimmäinen iso askel sitä kohti, että voit voida paremmin. Se kertoo myös siitä, että haluat voida paremmin. Se on tosi tärkeä asia ja luo toivoa ja mahdollisuuden sille, että niin myös tapahtuu. Kertomasi tilanne, itseäsi kohtaan kokema viha ja viiltely ovat merkkejä siitä, että sinun on tärkeä saada apua aikuiselta mahdollisimman pian. Kenenkään ei kuulu kantaa noin isoja asioita yksin ja mitä pidempään näin jatkuu, sen huonommaksi tilanne saattaa mennä.

Kerroit, että kuraattorille meno pelottaa. Jos mietit hetken, niin mikä on pahinta mitä voi käydä, kun käyt kuraattorilla? Ja onko pelkäämäsi asia oikeasti paha asia, vai ehkä sellainen, joka voi kyllä tuntua pahalta, mutta joka oikeasti varmistaakin sen, että saat tilanteeseen apua ja jonka myötä voisit voida paremmin? Iloisen esittäminen on tosi raskasta ja etenkin nuorena, jolloin jo kasvaminen itsessään vie valtavasti voimia.

Kiusaamiskokemukset ja kertomasi itseviha ovat myös asioita, joita ei ratkota yksin, vaan joiden käsittelyyn on saatava tukea. Vaikka ne ovat isoja asioita, on niistä kuitenkin mahdollista päästä yli ja sinulla on mahdollisuus voida vielä hyvin. Tarvitset siihen kuitenkin nyt apua. Jos kuraattorille meneminen jännittää, käy aluksi juttelemassa nuorille tarkoitetussa chatissa nimettömästi aikuisen kanssa. Voit kertoa tuon ihan saman viestin, jonka laitoit tänne, tai kysyä rohkaisua kuraattorille menemiseen. Chat on hyvä paikka harjoitella omasta tilanteesta kertomista aikuiselle, sillä chat on nimetön. Kokeile jo tänään Apuu-chattia, joka on auki joka päivä klo 9-22. Jos chatissa on jonoa, voit kokeilla myös Lasten ja nuorten chattia, joka on auki joka päivä kl0 17-20. Halutessasi voit myös varata ajan sinulle sopivaan hetkeen.

Yritä myös miettiä joka päivä jokin pieni asia, joka päivässä oli hyvin. Se voi olla hyvinkin pieni, vaikka se että ehdit koulubussiin ajoissa. Tai muistele jokin muisto hetkestä, jolloin sinun oli hyvä olla. Kun ikävä olo valtaa mielen, palauta tämä asia mieleen ja koita keskittyä siihen oikein kovasti. Näin saat edes pieniä parempia hetkiä päivään. Ota myös kuitenkin seuraava askel, eli yhteys joko kuraattoriin, johonkin muuhun aikuiseen, kuten opettajaan, tai chattiin.

Rohkeutta ja voimia sinulle, muista että sinä ansaitset voida hyvin <3

Moi! Kiitos viestistäsi, jossa kerrot haasteista perhesuhteissasi. On hienoa, että haet tilanteeseesi apua ja tukea.

Viestistäsi nousee monta asiaa, joista olisi hyvä päästä keskustelemaan kanssasi ja esittämään lisäkysymyksiä, jotta voisimme auttaa sinua tilanteessa eteenpäin. Siksi meistä olisi hyvä, että ottaisit yhteyttä Sekasin-chatiin. Sekasin-chatissä voit jutella mistä tahansa mieltä painavasta aiheesta koulutettujen vapaaehtoisten sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa. Olet kuvannut viestissäsi hienosti näitä vaikeita asioita, ja tunteita, joita kertomasi tilanteet sinussa herättävät. Voit aloittaa keskustelun Sekasin-chatissa esimerkiksi tuolla samalla viestillä, jonka kirjoitit meille.

Kerrot asuvasi tukiasunnossa. Jos sinusta tuntuu, että haluaisit mieluummin jutella näistä asioista jonkun kanssa kasvotusten, voit olla yhteydessä myös asumisohjaajaan, jos sellainen palvelu on saatavilla paikassa, jossa asut.

Paljon tsemppiä ja rohkeutta tilanteeseesi!

Hei ja kiitos viestistäsi!

Hienoa, että haluat huolehtia kämppiksestäsi. On ymmärrettävää, että olet huolissasi, varsinkin jos tätä on kestänyt jo jonkin aikaa.

Jatkuva puhelimen käyttö ei tietenkään ole hyvä asia, mutta viestisi perusteella kuulostaa ehkä hieman siltä, että ystäväsi saattaa kärsiä alakuloisuudesta/masentuneisuudesta. Tällöin ihminen usein vetäytyy helposti omiin oloihinsa. Hän ei välttämättä jaksa tehdä niitä asioita, joita aiemmin piti mielekkäinä. Hänen voi olla myös vaikea aloittaa asioiden tekemistä. Myös arkisista asioista huolehtiminen voi olla hänelle työlästä.

Voisitko kertoa kämppiksellesi, että olet huomannut, että hän vetäytyy omiin oloihinsa puhelimelleen eikä tee enää kanssasi asioit? Voit kertoa, että olet huolissasi, välität hänestä ja haluat olla hänen tukenaan. Voit myös kysellä häneltä, mitä kuuluu, kaipaisiko hän seuraa ja haluaisiko hän ehkä jutella. Sinun ei tietenkään tarvitse yrittää olla psykologi tai terapeutti, vaan tukena oleminen, kuunteleminen ja kertominen, että välität, riittää. Joskus pelkkä ”mitä kuuluu” voi aukaista toisen kertomaan, miten oikeasti menee.

Jos kämppiksesi tai sinä haluatte jutella enemmänkin mieltä painavista asioista, Sekasin-chat on siihen hyvä kanava: https://sekasin247.fi/

Tsemppiä!