Hei ja kiitos viestistäsi.
Hienoa, että laitoit viestiä, etkä jäänyt asian kanssa yksin. Kuten monissa muissa sairauksissa, masennuksessakaan ei aina löydy syitä sen taustalla. Eriasteisten masennustilojen syntyyn vaikuttavat monet erilaiset tekijät, kuten oma perimä, ihmissuhteet, kasvuympäristö tai elämäntapahtumat. Joskus voi olla siis hyvin vaikea itse saada kiinni siitä, mikä olon aiheuttaa. Syyn pohtimisen sijaan kannattaa toisinaan myös suunnata katse toisaalle ja pohtia miten oloa voisi lähteä muuttamaan ja mitkä asiat tuovat itselle edes pieniä pilkahduksia hyvästä.
Kerroit myös toistuvista itsetuhoisista ajatuksista. Itsetuhoiset ajatukset ovat merkki siitä, että tarvitset aikuisen tukea. Kenenkään ei kuulu kantaa noin raskaita ajatuksia yksin, ei nuoren eikä aikuisen. Omasta olosta kertominen saattaa tuntua mahdottomalta ajatukselta, mutta se on tässä kohtaa tarpeen, jotta voit voida paremmin. Yksin noin isoja asioita on hyvin hankala selvittää. Kouluterveydenhoitaja tai koulupsykologi osaavat auttaa, mutta jos suoraan heidän puoleensa kääntyminen tuntuu vaikealta, voit hakea rohkaisua myös nuorille tarkoitetusta Sekasin-chatista. Voit jutella chatissa nimettömänä aikuisen kanssa ja saada sekä tukea, että vinkkejä miten edetä.
Viestin laittaminen tänne on tärkeä merkki siitä, että huolimatta masennuksesta tai itsetuhoisista ajatuksista sinussa on yhä jäljellä toivoa, vaikka et sitä itse ehkä huomaakaan. Avun hakemisessa et menetä mitään, mutta voit voittaa paljon. Älä siis jää yksin, sinä ansaitset voida hyvin.
Moikka ja kiitos tärkeästä viestistäsi.
Toivottavasti tilanne kotona on rauhoittunut, voit jo paremmin ja olette saaneet äitisi kanssa ehkä juteltuakin tapahtuneesta. Vaikka tilanne olisi jo parempi, kertomasi kuulostaa siltä, että siihen olisi nyt tosi tärkeä saada aikuisen tukea.
Riitoja tulee aina välillä kaikissa perheissä, mutta yksikään erimielisyys ei saisi aiheuttaa kertomasi kaltaista tilannetta. Omista huolista kertominen aikuiselle ei ole aina helppoa ja jo tänne kirjoittaminen oli tosi hieno juttu! Olisi kuitenkin tärkeää, että kertoisit kotona tapahtuneesta myös esimerkiksi koulun terveydenhoitajalle, tai lemppariopettajalle. Huolet kotona vievät voimia koulunkäynniltä ja kivoilta asioilta elämässä, joten niihin on tärkeä tarttua, ennen kuin huolet kasvavat liian isoiksi.
Joskus on myös tilanteita, joissa vanhemmatkin saattavat tarvita tukea. Apua tarvitakseen ei tarvitse olla mielenterveyden haasteita, vaan arki vaan voi olla joskus kuormittavaa ihan itsessään. Jos kouluterveydenhoitajan puoleen kääntyminen tuntuu hankalalta, voit hakea rohkaisua myös nuorille tarkoitetusta Sekasin-chatista. Voit jutella chatissa nimettömänä aikuisen kanssa ja saada lisää vinkkejä, miten voisit toimia tilanteessasi. Tärkeintä on, että et jää asian kanssa nyt yksin, sillä ansaitset voida hyvin ja käydä koulua ilman muita huolia.
Tsemppiä ja rohkeutta sinulle!
Moi ja kiitos tärkeästä kysymyksestäsi!
Itsetuhoiset ajatukset eivät ole epätavallisia. Itsetuhoisuutta esiintyy noin 10-15 % nuorista ja eniten 15 – 19 -vuotiailla. Itsetuhoisuus itsessään ei ole sairaus, mutta usein taustalla on jokin mielenterveyden häiriö, johon on olemassa hoitoa. Kuvaamasi paha olo, itsearvostuksen vähentyminen ja jaksamattomuus yhdistettynä itsetuhoisiin ajatuksiin voisivat viitata esimerkiksi masennukseen. Itsetuhoisuus on oire, joka on aina otettava vakavasti ja taustalla mahdollisesti olevia syitä on hoidettava. Hyvä asia on se, että nuorten toipumisennuste monista mielenterveyshäiriöistä on toiveikas. Synkimpinä hetkinä asiat voivat tuntua olevan täysin umpikujassa ja olo voi olla epätoivoinen. Aina on kuitenkin toivoa siitä että vaikeistakin asioista voi päästä eteenpäin.
Kannustaisin sinua siis hakeutumaan avun piiriin. Olet hienosti tunnistanut, että sinulla on paha olla ja olet lähtenyt etsimään väylää saada apua vakaviin oireisiisi. Hienoa, että pyysit apua tätä kautta – nyt on tärkeä ottaa seuraava askel kohti tilannearviota terveydenhuollossa. Joskus jo pelkästään pahasta olosta kertominen voi helpottaa oloa vähän, ja jatkotoimien tarvetta voidaan arvioida terveydenhuollossa. Sopivalla hoidolla ja muilla tarvittavilla toimilla oloasi voidaan helpottaa ja nämä tuntemukset kyllä väistyvät. Tärkeintä on, että et jää yksin.
Jos sinulla on joku luotettava aikuinen lähipiirissäsi, aloita kertomalla voinnistasi hänelle. Hätätilanteessa hakeudu lähimpään terveydenhuollon päivystykseen tai soita 112. Voit myös aloittaa soittamalla esimerkiksi Mieli ry:n Kriisipuhelimeen 09 25250111 tai laittamalla viestiä Sekaisin-chatissä.
Asiat järjestyvät kyllä! Pidä huolta itsestäsi, olet arvokas juuri sellaisena kuin olet <3
Hei,
Hyvä kun otit yhteyttä, tämä on tärkeä kysymys. Toistuvat aistiharhat eli hallusinaatiot ovat oire, joka vaatii aina lääkärin arvion ja harhojen syy tulee selvittää. Lääkäri arvioi onko kysymyksessä psyykkinen vai fyysinen oire tai löytyykö jotain muuta harhoille altistavaa tekijää. Tiettyihin psykiatrisiin sairauksiin liittyy aistiharhoja, mutta fyysiset syyt täytyy poissulkea ensin. Myös tuo mielialan lasku on oire, jota on syytä selvittää tarkemmin. Neuvoisin sinua kertomaan oireistasi jollekin luotettavalle aikuiselle ihan lähipäivinä. Jos huoltaja tai muu perheenjäsen ei tule kysymykseen, ota yhteyttä esimerkiksi koulun terveydenhoitajaan tai opettajaan. Jos kasvokkain keskustelu luotettavan aikuisen kanssa tuntuu liian vaikealta, voit hakea siihen rohkaisua MLL:n lasten ja nuorten chatista. Rohkeasti vain! Mitä nopeammin saat asiaan apua, sen parempi.
Hei ja kiitos viestistäsi!
Hienoa, että haluat huolehtia kämppiksestäsi. On ymmärrettävää, että olet huolissasi, varsinkin jos tätä on kestänyt jo jonkin aikaa.
Jatkuva puhelimen käyttö ei tietenkään ole hyvä asia, mutta viestisi perusteella kuulostaa ehkä hieman siltä, että ystäväsi saattaa kärsiä alakuloisuudesta/masentuneisuudesta. Tällöin ihminen usein vetäytyy helposti omiin oloihinsa. Hän ei välttämättä jaksa tehdä niitä asioita, joita aiemmin piti mielekkäinä. Hänen voi olla myös vaikea aloittaa asioiden tekemistä. Myös arkisista asioista huolehtiminen voi olla hänelle työlästä.
Voisitko kertoa kämppiksellesi, että olet huomannut, että hän vetäytyy omiin oloihinsa puhelimelleen eikä tee enää kanssasi asioit? Voit kertoa, että olet huolissasi, välität hänestä ja haluat olla hänen tukenaan. Voit myös kysellä häneltä, mitä kuuluu, kaipaisiko hän seuraa ja haluaisiko hän ehkä jutella. Sinun ei tietenkään tarvitse yrittää olla psykologi tai terapeutti, vaan tukena oleminen, kuunteleminen ja kertominen, että välität, riittää. Joskus pelkkä ”mitä kuuluu” voi aukaista toisen kertomaan, miten oikeasti menee.
Jos kämppiksesi tai sinä haluatte jutella enemmänkin mieltä painavista asioista, Sekasin-chat on siihen hyvä kanava: https://sekasin247.fi/
Tsemppiä!
Hei! Kiitos viestistäsi.
Itsetuhoiset ajatukset (kuten ajatus viiltelystä tai itsemurhasta) ovat yksittäisinä, ohimenevinä ajatuksina tuttuja monelle. Teemasta kuitenkin puhutaan vähän ja omat ajatukset voivat säikäyttää. Ajatukset itsessään eivät vahingoita. On kuitenkin tärkeä erottaa, onko ajatus päähän pilkahtava, ohimenevä ”miltäköhän viiltely tuntuisi” -tyyppinen ajatus, vai ovatko ajatukset toistuvia tai voimakkaita, tai sisältävät myös aikeen toteuttaa ajatuksia. Näissä on iso ero. Ensimmäinen esimerkki on sellainen, joita moni saattaa joskus pohtia, ilman että oikeasti asiaa toteuttaisi. Toinen taas sellainen, johon on syytä puuttua pikimmiten.
Kerrot ajattelevasi näitä asioita paljon, joten asiaan on syytä suhtautua vakavasti. Itsetuhoiset teot ja ajatukset ovat usein merkki siitä, että elämässä on jotain sellaista pahaa oloa tai ikäviä tapahtumia, joista selvitäkseen on valmis vahingoittamaan itseään saadakseen helpotusta. Itsetuhoisuus liitetään usein mielenterveyden häiriöihin, mutta taustalla voi olla myös jokin tapahtuma, kuten läheisen menettäminen, fyysinen sairaus, tai kiusatuksi joutuminen. Osaatko tunnistaa, mikä itselläsi on sellainen asia, joka voisi olla näiden ajatustesi taustalla? Tai missä tilanteissa huomaat näitä asioita pohtivasi?
Omien itsetuhoisten ajatusten kanssa ei tule jäädä yksin, sillä oman pään sisällä ne voivat kasvaa isompiin mittasuhteisiin. Siksi olisikin nyt tärkeää, että saat peilattua esim. näitä yllämainittuja kysymyksiä myös ammattilaisen kanssa. Jos olet koulussa, voit kääntyä opiskeluterveydenhuollon puoleen, ja jos et, ota yhteyttä omaan terveysasemaan. Nuorten mielenterveystalossa on osio, jossa voit arvioida oman tilanteesi ja saada sen mukaan omalta paikkakunnalta löytyvien, ja muidenkin, tilanteeseesi sopivien tahojen tietoja: https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/hae_neuvoja_ja_apuja/mista_apua/Pages/default.aspx#s1=Itsetuhoisuus
Jos palveluihin yhteydenotto jännittää, käy ensin juttelemassa omista ajatuksistasi nimettömänä esim. Sekasin-chatissa. Voit aloittaa viestittelyn samalla viestillä, jonka laitoit tänne. Mitä enemmän asiasta puhut, sitä helpommaksi se muuttuu ja rohkeus lisääntyy. Tärkeintä on nyt, että haet rohkeasti tilanteeseen lisää tukea, jotta asiat eivät kasva enempää ja pääset elämään elämää ilman näitä voimavaroja vieviä pohdintoja.
Rohkeutta sinulle! Muista että olet kaiken tuen arvoinen, eikä mikään huoli ole liian pieni jaettavaksi!
Hei! Pohdit isoja asioita ja hyvä kun laitoit viestiä.
Et kertonut syistä haluusi kokeilla viiltelyä, joten olisi hyvä selvittää mistä halu syntyy. Viiltely aiheuttaa fyysistä kipua, joka siirtää ajatuksen pois psyykkisestä kivusta ja usein sitä kokeillaan, kun halutaan päästä pois pahasta olosta. Onko elämässäsi tapahtunut asioita, jotka aiheuttavat sinulle pahaa oloa, kuten riitoja kotona tai ystävien kanssa, tai muita ikäviä kokemuksia?
Vaikka viiltely koetaan selviytymiskeinona, on se hyvin vahingollinen keino. Alkuun voi tulla olo, että olo helpottaa, mutta viiltely aiheuttaa muita ongelmia, kuten häpeää ja syyllisyyttä, sekä ahdistusta kun jälkiä koetetaan piilotella. Pitkällä aikavälillä oma olo saattaa siis mennä vielä huonommaksi. Viiltelyä voi olla myös vaikea lopettaa, jos siitä on tullut tapa purkaa pahaa oloa. Myös toleranssi kasvaa, eli pidempään jatkuva viiltely ei tuotakaan enää helpotusta oloon samalla tavalla kuin ehkä alussa.
Joskus viiltelyä kokeillaan uteliaisuudesta. On kuitenkin hyvä muistaa, että arpia ei saa välttämättä kokonaan pois ja jäljet voivat harmittaa myöhemmin. Viiltelyn sijaan voi kokeilla samantyyppisen, fyysisen kivun ja sen aiheuttaman hetkellisen mielihyvän tunteen herättämiä asioita, kuten ihon hivelyä jääpalalla, chilikarkkien syömistä tai kumilenkin napsauttamista ihoa vasten.
Mikäli syy haluun kokeilla viiltelyä on paha olo, on tärkeää selvittää mistä olo johtuu. Usein omiin ajatuksiin saa selkeyttä, kun niistä juttelee ystävien tai aikuisten kanssa. Jos et tiedä kenen puoleen kääntyä, käy juttelemassa olostasi turvallisten aikuisten kanssa nimettömänä nuorten chatissa. Avoinna olevat chatit löydät täältä: https://www.netari.fi/avoimet-chatit/ Älä jää ajatustesi kanssa yksin, vaan ota asia rohkeasti esille ennen kesäloman alkua, jotta voit viettää kesälomaasi huolettomammin.
Aurinkoa kevääseen!
Moikka! Kiitos tärkeästä viestistäsi.
Pohdit viestissäsi, miten voisit tukea hoidon ja avun piirissä olevaa, mielenterveysongelmien kanssa painivaa kaveria. Vastuu kaverisi hoidosta on palveluilla, joiden piirissä hän on ja hänellä itsellään. Kaverin tilanne aiheuttaa varmasti huolta, mutta on tärkeä olla tarkkana, jotta huoli ei ala liiaksi painamaan sinua. Pidemmän päälle toisesta huolehtiminen voi viedä voimia ja aiheuttaa ahdistusta ja voimattomuutta. Pyri siis pitämään kiinni niistä asioista, jotka tuovat sinulle iloa ja hyvinvointia. Joskus voi tuntua vaikealta tai syylliseltäkin voida hyvin ja olla iloinen, kun ystävällä on paha olla. Sinulla on kuitenkin oikeus voida hyvin ja elää myös huolettomampaa elämää. Toisen tukeminen on myös helpompaa, jos omat voimat ovat riittävät ja niistä pitää kiinni. Jos itse uuvut, ei ystävänkään tukeminen onnistu.
Joskus hoidossa olevat ihmiset jättävät kertomatta asioitaan hoitotaholle ja avaavat niitä ennemmin kavereille. Tämä on ymmärrettävää, koska luottamusta palveluihin voi olla vaikea rakentaa. Kaverina voit kuitenkin välillä varmistella kaveriltasi, että onhan hän kertonut sinulle kertomiaan asioita myös hoitavalle taholle. Mikäli siellä ei ole kaikkea tietoa, ei toipuminenkaan välttämättä etene. Voit myös pyrkiä tekemään kaverisi kanssa sellaisia asioita, jotka saavat hänen ajatuksensa muualle hänen tilanteestaan. Voit myös kysyä suoraan, miten voisit olla parhaiten hänen tukenaan. Kaveruuden yksi tärkeimmistä, toipumista edistävistä asioista on se, että sinun seurassasi kaverisi ei tarvitse teeskennellä voivansa paremmin kuin hän oikeasti voi.
Muista, että sinulla on myös oikeus asettaa rajoja. Mikäli kaverisi tilanne tuntuu uuvuttavan liikaa, tai tapaamiset pyörivät vain hänen vointinsa ympärillä, on hyvä pysähtyä kuuntelemaan itseäsi. Läheisen ihmisen sairastuminen herättää aina monenlaisia tunteita. Omien rajojenkaan asettaminen ja ääneen sanominen ei ole helppoa. Yksin ajatusten kanssa ei kannata jäädä, vaan niitä on hyvä pohtia ja purkaa muiden kanssa. Hyvä taho pohdinnoille voi olla esim. Sekasin-chat, jossa voit nimettömästi jutella tilanteestasi aikuisten kanssa. Sinä ansaitset voida hyvin, joten pidä myös itsestäsi huolta!
Tsemppiä loppuvuoteen!
Moikka ja kiitos viestistäsi!
Arpien muodostumiseen vaikuttaa moni asia, kuten haavan koko ja syvyys, arven sijainti ja hoitotapa. Arpien hoitoon on erilaisia voiteita, joita saa ilman reseptiä esim. apteekista, mutta myös perusrasvalla rasvaaminen voi auttaa siihen, että iho ei kiristy ja arpikudos kuivu. Arpia ei välttämättä saa kokonaan pois, mutta ajan kanssa ne usein vaalenevat ihon uusiutuessa. Myös erikoislääkärin kautta voidaan tehdä häivyttäviä toimenpiteitä, mutta se ei nyt tässä kohtaa toki auta. Rasvatkaan eivät ihmeitä ehdi tehdä kovin lyhyessä ajassa ja usein arpien hoidossa suositellaan välttämään aurinkoa. Jos jäljet ovat kovin näkyvät, niin ne saatetaan siis kyllä huomata. Jos koitat piilotella niitä, niin matkakumppanit alkavat varmastikin ihmetellä mitä piilottelet. Kuulostaa kuitenkin tosi kurjalta ajatukselta, ettet voisi nauttia lomastasi jonkun aiemmin tehdyn asian vuoksi.
Paras ratkaisu – toki varmasti vaikea – olisi kertoa kotona jäljistä. Kertominen tuntuu usein vaikealta, mutta helpottaa varmasti oloa pidemmän päälle. Kerroit tässä viestissä todella hyvin sen, miten jossain vaiheessa olosi on ollut kurja ja olet hakenut silloin apua viiltelystä. Nyt kuitenkin tilanne on parempi ja aiempi ratkaisu nolottaa. Voisitko kertoa saman? Jos ääneen kertominen tuntuu hankalalta, voisitko kirjoittaa viestin? Kertomisessa voit painottaa, että olosi on nyt parempi ja kertoa miksi aiemmin olet päätynyt viiltelemään. Eikä viiltelyä tarvitse hävetä. Se on tuntunut silloin keinolta hallita pahaa oloa. Nyt olet toivottavasti löytänyt parempia keinoja hallita pahaa oloa. Tai jos et ole vielä kokeillut muita tapoja, niin seuraavalla kerralla voit kokeilla esim. kylmää suihkua, ihon sivelyä jääpalalla tai chilikarkkeja. Eli jotain sellaista, joka herättää kehossa vahvoja tuntemuksia, mutta joka ei ole vahingollista.
Jos kaipaat rohkaisua kertomiseen, käy juttelemassa nimettömänä esimerkiksi Sekasin-chatissa. Voit kirjoittaa sinne tämän saman viestin, kun kirjoitit tänne ja keskustella nimettömänä aikuisen kanssa tilanteesta lisää. Toivottavasti löydät riittävästi rohkeutta, jotta voit nauttia reissusta ilman huolia.
Tsemppiä sinulle!
Hei! Aikuisille kertominen ei aina ole helppoa ja vaatii aikamoisen määrän rohkeutta. Jo tänne kirjoittaminen on vaatinut sinulta rohkeutta, mutta olet uskaltanut tehdä senkin, se on tosi hienoa! Voisitko ottaa ystäväsi mukaan? Usein yhdessä meneminen on helpompaa, kun on toinen turvana. Tai jos aikuiselle kertominen silti jännittää, niin kokeile ensin jutella aikuisen kanssa jostain kevyemmistä asioista. Kun se tuntuu sujuvan, voit pikkuhiljaa alkaa kertoa omasta olostasi enemmän. Jos tuntuu oikein hankalalta, niin kokeile juttelua Nuortennetin chatissa. Kukaan ei tiedä kuka olet ja voit sielläkin jutella ensin kevyemmistä asioista ja jos siltä tuntuu, niin kertoa enemmän pikkuhiljaa. Kertominen helpottuu ainoastaan harjoittelemalla. Ensimmäinen kerta on kuin laastarin repäisy – alkuun jännittää, että sattuuko, mutta usein se tuntuu paljon pahemmalta mielessä kuin oikeasti sitten onkaan. Usko itseesi, uskallat ihan varmasti!
