Moikka! Hyvä kysymys!
Lautasmalli kertoo, miten kootaan terveellinen ja monipuolinen ruoka-annos ja lautasmallin periaatetta voi hyvin soveltaa myös ei-lämpimiin ruokiin. Lautasmallin ykkösjuttu on, että puolet annoksesta on kasviksia, sitten neljännes täysjyvähiilihydraattia ja neljännes proteiinin lähteitä. Lisäksi tasapainoinen ateria sisältää myös pehmeitä rasvoja.
Kylmä lounas tai päivällinen voi olla esimerkiksi ruokaisa salaatti, jossa on runsaasti erilaisia kasviksia, proteiinina vaikka raejuustoa tai savulohta omien mieltymysten mukaan ja hiilihydraatin lähteenä vaikka täysjyväpastaa tai siivu ruisleipää margariinin kanssa. Salaatinkastikkeeksi kannattaa valita öljypohjaisia vaihtoehtoja, joissa on meille tärkeitä, välttämättömiä rasvahappoja.
Salaatin ohella täysipainoisen aterian voi koota muullakin tapaa. Esimerkiksi smoothiesta saa riittävän täyttävän, jos hedelmien ja kasvisten sekaan heittää vaikka pähkinöitä (hyvä rasvan lähde), kaurahiutaleita (kuitua ja hiilihydraattia) ja luonnonjugurttia (proteiinia). Sitten vaan sekaan suosikkihedelmiäsi ja kasviksia! Kolmas, viileä ateriavaihtoehto voi olla esimerkiksi ihan vain täysjyväleipä tai pari, joiden päältä löytyy esimerkiksi kananmunaa ja juustoa (proteiinin lähteitä), paljon kasviksia sekä margariini.
Ja huomionarvoista on myös se, että jokaisella ruokailulla ei ole tarpeen noudattaa supertarkasti lautasmalliajattelua ravintoaineiden osuuksien näkökulmasta. Tärkeintä on, että pitkällä aikavälillä saa riittävästi ja monipuolisesti eri ravintoaineita. Lisäksi jos helteellä kokee ruokahaluttomuutta, voi olla hyvä idea syödä pieniä aterioita vähän useammin.
Helteillä kannattaa muistaa nesteytys ennen kaikkea! Riittävä nesteen määrä riippuu iästä, fyysisestä aktiivisuudesta ja ruokavaliosta, mutta hellepäivänä noin 1–1,5 litraa nestettä on yleensä riittävä määrä.
Lue lisää aiheesta Fressiksen tietopankista.
Ihania kesäpäiviä!
Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!
Kuten varmaan tiedätkin, voi autisminkirjoon liittyä jonkinlaisia syömisvaikeuksia, joita myös kuvailet sinulla olevan: ruoan rakenne, ulkonäkö, suutuntuma tai muut aistittavat ominaisuudet eivät miellytä. Uskon, että sinulle olisi kaikista hyödyllisintä hakeutua ravitsemusterapeutin vastaanotolle, sillä vaikuttaa siltä, että ruokailun valikoivuus häiritsee arkielämääsi. Ravitsemusterapeutti osaisi tarkistaa, että saat ruokavaliostasi riittävästi ravintoaineita sekä neuvoa ruokavalion monipuolistamisessa ja laajentamisessa, ettei sinulle ainakaan kehittyisi puutostiloja keskeisistä ravintoaineista. Hän voi myös tarvittaessa ohjata sinut eteenpäin: ruokailun valikoivuutta voidaan hoitaa muun muassa toiminta- tai psykoterapialla.
Tässä kuitenkin ensihätään muutamia vinkkejä, joista voisi olla sinulle apua:
Yritä olla stressaamatta syömisestä lomilla tai kyläillessäsi. Tämä on varmasti helpommin sanottu kuin tehty, mutta ei ainakaan kannata yrittää väkisin syödä. Ruokailun pakottaminen voi johtaa siihen, että syömiseen liittää negatiivisia tunteita, minkä seurauksena syömiseen suhtautuminen muuttuu yhä kielteisemmäksi ja syöminen vaikeutuu entisestään. Pohdi, mitkä ruoat ovat sinulle mieluisia ja suosi sellaisia. Kerro ystävillesi ja läheisillesi mahdollisuuksien mukaan syömiseen liittyvistä haasteistasi – tämä saattaa helpottaa ruokailutilanteiden painetta. Listaa tilanteita, joissa ruokailuun on liittynyt positiivisia tunteita.
Kerrot, että sinulla on ruokahaluttomuutta – osaatko tunnistaa kehosi nälkä- ja kylläisyyssignaaleja? Kehon viestien kuunteleminen ja tunnistaminen voi auttaa ruokahaluttomuuteen. Kun ruokailusta on kulunut pari-kolme tuntia, voit alkaa kuulostella alkaako sinulla olla jälleen nälkä, tai millaisia tunteita ruoan ajatteleminen sinussa herättää. Mikäli et tunne itseäsi kovin nälkäiseksi, liikunta ja ulkoilu voivat auttaa. Esimerkiksi lyhyt ulkoilu ruoka-ajan lähestyessä voi kasvattaa ruokahalua.
Kolmanneksi, jos ajatus yhtään helpottaa sinua, niin koska olet jo yli 18-vuotias, eli merkittävimmän kasvuiän ohittanut, ei ajoittainen syömättömyys tai ruokailun satunnainen rajallisuus ole kokonaisvaltaisen terveyden kannalta liian haitallista. Tasapainoisen ja terveellisen ruokavalion koostamisessa pätee 80–20 sääntö, eli jos noin 80 % ruokavalion sisällöstä on terveellistä ruokaa, ei lopulla 20 %:lla ole niin väliä. Jos siis kotona ollessasi pystyt pääosin syömään säännöllisesti ja jokseenkin monipuolisesti, ei ajoittainen syömättömyys tai ruokailun yksipuolisuus haittaa kokonaisuuden kannalta. Joka tapauksessa ruokavaliosi riittävyys olisi hyvä tarkistaa ravitsemusterapeutin kanssa.
Mikäli et vielä ole tutustunut Syömishäiriöliiton toimintaan, niin kannattaa tutustua. Heillä on tarjolla tukipalveluita sekä vertaistukea. Syömishäiriöliitto järjestää 1.3. webinaarin liittyen ARFID-arkeen lapsiperheessä. Tämä ei toki sovi ihan suoraan sinun tilanteeseesi, mutta saattaa silti olla hyödyllinen. Webinaari on myös katsottavissa tallenteena Syömishäiriöliiton Youtube-kanavalla.
Mukavaa kevään odotusta!
Heippa ja kiitos kysymyksestäsi!
Ruokahaluttomuus voi johtua monista asioista. Väliaikainen ruokahaluttomuus on melko yleistä. Ihmiset saattavat reagoida esimerkiksi stressiin tai flunssaan ruokahaluttomuudella. Lyhytaikaisella ruokahaluttomuudella tai syömättömyydellä ei ole terveyden kannalta suurta vaikutusta perusterveelle nuorelle, mutta kerrot kuitenkin, että ruokahaluttomuutta on jatkunut sinulla jo useamman kuukauden ajan.
Harrastatko liikuntaa? Liikunta ja ulkoilu lisäävät energiankulutusta ja kasvattavat luontaisesti nälkääsi. Voisit esimerkiksi kokeilla lyhyttä kävely- tai juoksulenkkiä kerran päivässä ja katsoa saako ulkona liikkuminen ruokahalusi kasvuun. Miten jaksamisesi muuten? Nukutko riittävästi vai kärsitkö unettomuudesta? Tuntuuko, että jaksat keskittyä päivittäisissä askareissa? Uupumuksen tunne yhdistettynä ruokahaluttomuuteen voi olla merkki raudanpuutoksesta, joka on etenkin nuorilla naisilla melko yleinen. Voisit käydä kouluterveydenhoitajan tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla mittauttamassa hemoglobiiniarvosi.
Hyvä, että pyrit ruokahaluttomuudesta huolimatta syömään säännöllisesti. Hyvä ajatus voisi olla pienten annosten syöminen useammin. Valitse mieluiten esimerkiksi terveellisiä lempiruokiasi. Voisit myös päivän ajan pitää aina laukussa mukana esimerkiksi hedelmää tai muuta välipalaa, ja laittaa vaikka kännykkään muistutuksen sen syömisestä. Aamuisin syöminen voi tuntua joidenkin mielestä epämiellyttävältä ajatukselta, kun taas toiset eivät voisi kuvitella starttaavansa päivää syömättä. Aamupalan syömisen voi opetella ja pienikin aamupala helpottaa päivän käyntiin saamista. Varsinkin jos edellisenä iltana ei ole ruoka maistunut, niin aamulla kannattaa syödä edes jokin pieni jugurtti tai leipä. Tältä videolta löydät vinkkejä aamu- ja välipalojen helppoon koostamiseen. Kannattaa myös lukea artikkelimme siitä, miksi säännöllinen ateriarytmi on niin tärkeä asia.
Pitkäaikainen ruokahaluttomuus voi liittyä myös johonkin sairauteen, kuten masennukseen. Jos yhtään epäilet, että saattaisit kärsiä masennuksesta tai muusta terveysongelmasta, kannattaa sinun ehdottomasti mennä juttelemaan lääkärille näistä oireista, etenkin jos kotikonstit eivät toimi eikä ruokahalusi palaa tulevien viikkojenkaan aikana.
Mukavaa joulun odotusta!
