Kysymys
Ruoka
Yökruokaa Haasteita syömisen ja ruokailutilanteiden kanssa Olen todella nirso, esim. pääruuat joita syön ovat laskettavissa yhden käden sormilla. Ja nekin ruuat ovat raskaasti muokattuja ja yksinkertaistettuja, ei oikeita reseptejä. Tämä...
Fressis

Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!

Kuten varmaan tiedätkin, voi autisminkirjoon liittyä jonkinlaisia syömisvaikeuksia, joita myös kuvailet sinulla olevan: ruoan rakenne, ulkonäkö, suutuntuma tai muut aistittavat ominaisuudet eivät miellytä. Uskon, että sinulle olisi kaikista hyödyllisintä hakeutua ravitsemusterapeutin vastaanotolle, sillä vaikuttaa siltä, että ruokailun valikoivuus häiritsee arkielämääsi. Ravitsemusterapeutti osaisi tarkistaa, että saat ruokavaliostasi riittävästi ravintoaineita sekä neuvoa ruokavalion monipuolistamisessa ja laajentamisessa, ettei sinulle ainakaan kehittyisi puutostiloja keskeisistä ravintoaineista. Hän voi myös tarvittaessa ohjata sinut eteenpäin: ruokailun valikoivuutta voidaan hoitaa muun muassa toiminta- tai psykoterapialla.

Tässä kuitenkin ensihätään muutamia vinkkejä, joista voisi olla sinulle apua:

Yritä olla stressaamatta syömisestä lomilla tai kyläillessäsi. Tämä on varmasti helpommin sanottu kuin tehty, mutta ei ainakaan kannata yrittää väkisin syödä. Ruokailun pakottaminen voi johtaa siihen, että syömiseen liittää negatiivisia tunteita, minkä seurauksena syömiseen suhtautuminen muuttuu yhä kielteisemmäksi ja syöminen vaikeutuu entisestään. Pohdi, mitkä ruoat ovat sinulle mieluisia ja suosi sellaisia. Kerro ystävillesi ja läheisillesi mahdollisuuksien mukaan syömiseen liittyvistä haasteistasi – tämä saattaa helpottaa ruokailutilanteiden painetta. Listaa tilanteita, joissa ruokailuun on liittynyt positiivisia tunteita.

Kerrot, että sinulla on ruokahaluttomuutta – osaatko tunnistaa kehosi nälkä- ja kylläisyyssignaaleja? Kehon viestien kuunteleminen ja tunnistaminen voi auttaa ruokahaluttomuuteen. Kun ruokailusta on kulunut pari-kolme tuntia, voit alkaa kuulostella alkaako sinulla olla jälleen nälkä, tai millaisia tunteita ruoan ajatteleminen sinussa herättää. Mikäli et tunne itseäsi kovin nälkäiseksi, liikunta ja ulkoilu voivat auttaa. Esimerkiksi lyhyt ulkoilu ruoka-ajan lähestyessä voi kasvattaa ruokahalua.

Kolmanneksi, jos ajatus yhtään helpottaa sinua, niin koska olet jo yli 18-vuotias, eli merkittävimmän kasvuiän ohittanut, ei ajoittainen syömättömyys tai ruokailun satunnainen rajallisuus ole kokonaisvaltaisen terveyden kannalta liian haitallista. Tasapainoisen ja terveellisen ruokavalion koostamisessa pätee 80–20 sääntö, eli jos noin 80 % ruokavalion sisällöstä on terveellistä ruokaa, ei lopulla 20 %:lla ole niin väliä. Jos siis kotona ollessasi pystyt pääosin syömään säännöllisesti ja jokseenkin monipuolisesti, ei ajoittainen syömättömyys tai ruokailun yksipuolisuus haittaa kokonaisuuden kannalta. Joka tapauksessa ruokavaliosi riittävyys olisi hyvä tarkistaa ravitsemusterapeutin kanssa.

Mikäli et vielä ole tutustunut Syömishäiriöliiton toimintaan, niin kannattaa tutustua. Heillä on tarjolla tukipalveluita sekä vertaistukea. Syömishäiriöliitto järjestää 1.3. webinaarin liittyen ARFID-arkeen lapsiperheessä. Tämä ei toki sovi ihan suoraan sinun tilanteeseesi, mutta saattaa silti olla hyödyllinen. Webinaari on myös katsottavissa tallenteena Syömishäiriöliiton Youtube-kanavalla.

Mukavaa kevään odotusta!

Oliko vastauksesta hyötyä?