Hei ja kiitos tärkeästä viestistäsi.

Kolme vuotta on pitkä aika pitää näin tärkeää asiaa salassa, joten on hyvä, että otit yhteyttä saadaksesi vanhemmille kertomiseen tukea. On hienoa, että sisaresi ovat tukenasi, ja olet ollut rohkea, kun olet kertonut asiasta heille.

Vanhemmille kertomiseen ei ole olemassa mitään yhtä oikeaa tapaa, mutta moni on kokenut kirjeen kirjoittamisen hyväksi. Kirje mahdollistaa sen, että vanhempasi voivat lukea sen rauhassa ja palata siihen tarvittaessa. Tieto voi nimittäin herättää vanhemmissasi monia tunteita ja hämmennystä. Joskus nämä tunteet voivat tulla ulos äkkipikaisuutena tai ajattelemattomina kommentteina ja aiheuttaa pahaa mieltä tai riitaa. Kirjeen avulla vanhempasi saavat vähän lisäaikaa sulatella asiaa. Voi myös olla, että vanhempasi ovat aavistelleet jotakin, mutta odottaneet sinun ottavan asian puheeksi. Kirjeeseen voitkin kirjoittaa, että kertominen pelottaa ja toivot, että vanhemmat suhtautuvat kertomaasi ymmärtäväisesti. Antaessasi kirjeen heille voi pyytää, että vanhemmat lukevat sen rauhassa ja toivoa, että voitte jutella asiasta vielä yhdessä myöhemmin. Voit myös kertoa, että sisaresi tietävät ja ovat tukenasi. Vanhemmille kannattaa myös vinkata Setan Kasvurauha -oppaasta, jonka löydät täältä. Oppaasta vanhempasi saavat tietoa ja vastauksia mielessään oleviin kysymyksiin.

Usein nimittäin suhtaudumme kielteisesti asioihin, joita emme ymmärrä tai joita pelkäämme. Kun ymmärrys lisääntyy, usein pelotkin hälvenevät. Jos mahdollista, niin tulosta opas koulussa tai kirjastossa kirjeen mukaan, niin vanhempasi pääsevät tutustumaan siihen heti. Mikäli kertominen jännittää kovasti, voit käydä hakemassa rohkaisua Sekasin-chatista. Voit myös varata ajan Nettiturvikseen, jossa voit pohtia työntekijän kanssa vielä tarkemmin, miten kertoa vanhemmille. Voit varata ajan vaikka yhdessä siskojesi kanssa, niin saat heistä tukea. Nettiturviksessa voitte jutella työntekijän kanssa myös niin että vanhempasi ovat mukana. Mutta vain jos itse niin haluat.

Toivottavasti sait tästä viestistä apua ja asiat etenevät toivomallasi tavalla. Voit lukea lisää vinkkejä kertomiseen myös täältä. Toivon sinulle rohkeutta ja aurinkoista kevättä. Sinä ansaitset olla oma, arvokas itsesi!

Moikka ja kiitos viestistäsi!

Tosi harmi kuulla, jos yöunet ovat sinulla katkonaisia. Tilapäiset uniongelmat ovat melko tavallisia. Jos ongelma kuitenkin jatkuu pidempään ja se alkaa haitata jaksamista päivällä, kannattaa siihen hakea apua. Apua voi saada esimerkiksi opiskeluterveydenhuollosta.

Unen kannalta on tärkeää sekä unen määrä että laatu. Nuorena unen tarve vaihtelee yleensä 8-9 tunnin välillä. Osa meistä saattaa nukkua yönsä heräilemättä ja osa taas heräilee yön aikana enemmän tai vähemmän. Jos unen aikana heräilee yhtenään, ei uni ole niin palauttavaa. Oletko pohtinut, mikä tuohon heräilyyn voisi olla syynä? Onko sinulla esimerkiksi jotain mieltä kuormittavia asioita, joita ehkä heräät pohtimaan öisin?

Hyvä yöuni rakennetaan oikeastaan päivän aikana. Esimerkiksi säännöllinen liikkuminen ja syöminen tukevat hyvää yöunta. Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota puhelimella/ruutujen parissa vietettyyn aikaan ja rajoittaa niiden käyttöä erityisesti illalla. Unirytmi kannattaa pyrkiä pitämään säännöllisenä sekä arkena että viikonloppuna, eli mennä nukkumaan ja herätä suunnilleen samoihin aikoihin joka päivä. Lisätietoa unesta voit lukea täältä.

Pohdit myös, voiko seksi auttaa nukkumaan paremmin. Joillekin seksi voi tuoda esimerkiksi rentoutuneen tunteen, mikä voi auttaa nukkumaan paremmin. Omaan uneen voi vaikuttaa positiivisesti myös erityisesti edellä mainituilla terveillä ja säännöllisillä elintavoilla.

Toivottavasti tästä vastauksesta oli apua tilanteeseesi.

Moi! Koulun terveystarkastukset ovat monille jännittävä paikka, ja niihin voi liittyä uskomuksia, jotka eivät pidä paikkaansa. Hyvä, että laitoit meille viestiä asiasta!

Pohdit sitä, kosketaanko 5. ja 8. luokan terveystarkastuksessa sukuelimiin tai rintoihin. Ihan ensiksi sinun on hyvä tietää, että saat terveystarkastuksessa itse päättää, otatko paitaa tai housuja pois ja saako kehoasi koskea. Lääkäri ja terveydenhoitaja kunnioittavat itsemääräämisoikeuttasi, eikä sinulle tehdä mitään, mihin et ole antanut lupaa. Sinun kannattaakin sanoa terveydenhoitajalle ja lääkärille, mikäli et johonkin asiaan suostu.

Laajojen terveystarkastusten tarkoituksena on arvioida nuoren hyvinvointia, kasvua, kehitystä ja terveydentilaa. Samalla selvitellään koko perheen hyvinvointia, ja tarkastukseen kutsutaankin mukaan oppilaan vanhemmat. Ennen terveystarkastusta oppilas ja vanhemmat täyttävät heille annetut esitietolomakkeet, joiden pohjalta terveystarkastuksessa keskustellaan muun muassa perheen elintavoista ja oppilaan hyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä asioista. Näitä asioita ovat esimerkiksi koulunkäynnin sujuminen, vapaa-aika, kaveri- ja perhesuhteet, murrosikä ja seksuaaliterveys. Terveystarkastuksessa tutkitaan yleensä muun muassa ryhti, pituus, paino, verenpaine ja näkö sekä annetaan puuttuvat rokotukset. Lisäksi selvitetään murrosiän alkamista ja etenemistä. Kahdeksannen luokan terveystarkastuksesta löydät lisää tietoa Hyvä Kysymys -sivustolta.

Terveystarkastuksessa yleensä pyydetään riisumaan paita pois ryhdin tutkimiseksi, mutta rintoihin tai pimppiin ei kosketa missään vaiheessa. Sen sijaan kivekset on tapana tutkia, mutta tämäkään ei ole pakollista, mikäli sitä ei halua. Murrosiän alkamiseen ja kehitykseen liittyviä asioita voi käydä läpi ihan vain keskustelemallakin. Tähän sisältyy juttelua esimerkiksi siitä, ovatko rinnat alkaneet kasvaa, kuukautiset alkaneet, kivekset alkaneet kasvaa ja onko tullut karvoitusta. Kaiken kaikkiaan terveystarkastus on hyvä tilaisuus keskustella lääkärin kanssa, jos jokin asia mietityttää tai huolettaa sinua esimerkiksi terveydessäsi tai murrosiässä. Näin voit saada tukea ja neuvoja ammattilaiselta mahdollisiin huoliisi. Kannattaa myös kertoa, jos tarkastus jännittää sinua, jolloin lääkäri osaa ottaa sen huomioon. Tarkastus tehdään sinua ja hyvinvointiasi varten, ja on tärkeää, että sinulla on tilanteessa turvallinen olo.

Sitten vielä vastaus toiseen kysymykseesi siitä, milloin kuukautiset alkavat: Yleensä ne alkavat 10–16 vuoden iässä noin vuoden tai parin kuluttua valkovuodon erittymisen alkamisesta. Kuukautisten alkaminen on hyvin yksilöllistä, ja niiden alkamiseen vaikuttavat esimerkiksi perintötekijät, ravinto ja liikunta. Voit lukea lisää kuukautisista Fressiksen artikkelista. Kuukautiset ovat myös aihe, josta voit oikein hyvin esittää kysymyksiä terveystarkastuksessa. Halutessasi voit myös keskustella mieltäsi askarruttavista murrosikään liittyvistä asioista vanhempiesi kanssa.