ruoka

Moikka ja kiitos kysymyksestäsi! 🙂

Yksi yksinkertainen apu kaupassakäynnin haasteisiisi voisi olla Sydänmerkki-tuotteiden suosiminen. Voi olla, että Sydänmerkki onkin entuudestaan sinulle jo tuttu, mutta lyhyesti sanottuna merkki tarkoittaa, että kyseinen tuote on terveellisempi vaihtoehto omassa tuotekategoriassaan. Jos siis haluat suosia terveellisiä ruokia, mutta et oikein osaa päättää minkä tuotteen valitset, niin katso löytyisikö joukosta Sydänmerkittyä vaihtoehtoa. Sydänmerkki kertoo siitä, että esimerkiksi leivässä on enemmän kuitua ja vähemmän suolaa, tai levitteissä on enemmän pehmeää rasvaa. Sydänmerkittyjen tuotteiden kirjo on laaja ja siihen voi luottaa, että sydänmerkitty tuote on kahdesta samanlaisesta tuotteesta terveellisempi, koska merkin kriteerit ovat moniammatillisen asiantuntijaryhmän luomia. Tuoteryhmäkohtaisiin kriteereihin voi tutustua täällä.

Onko sinulla muuten ruokahaluttomuutta tai laihtumista? Entä oletko tyytyväinen kehonkuvaasi? Maistuuko sinulle lämmin ruoka lainkaan vai syötkö pääsääntöisesti välipaloja? Jos pohdit näitä asioita, suosittelen että otat yhteyttä esimerkiksi terveydenhoitajaan, jotta pääset keskustelemaan niistä ammattilaisen kanssa.

Kuvailemissasi välipaloissa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta jotta saisit riittävästi energiaa sekä monipuolisesti eri ravintoaineita, joita kehosi tarvitsee toimiakseen optimaalisella tavalla, olisi hyvä syödä vähintään kerran päivässä lämmin ruoka. Se sisältää kasviksia, hiilihydraatin lähteen (peruna/riisi/pasta mieluiten täysjyvänä) sekä proteiinin lähteen (kasviproteiini, kala, kana, satunnaisesti myös liha).

Lautasmalli on hyvä ohjenuora tasapainoisen aterian kokoamiseen. Lisäksi on hyvä muistaa, että ruokavalio on kokonaisuus, johon mahtuu mukaan myös sattumia ja niitä niin sanotusti epäterveelliseksikin ajateltuja ruokia. Kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta ei haittaa yhtään, vaikka silloin tällöin söisikin jonkin runsassokerisen tai -rasvaisen herkun, kunhan ruokavalion pohja on kunnossa ja koostuu hyvistä valinnoista.

Jos koet tarvitsevasi vielä henkilökohtaisempaa ohjausta ja tukea ruokien valintaan liittyvissä asioissa, niin kannattaa siinäkin tapauksessa pyrkiä terveydenhoitajan vastaanotolle keskustelemaan aiheista.

Tsemppiä ruokaostoksiin!

Hei vaan ja kiitos kysymyksestä.

Yleinen ohjenuora on, että jos pääosin syö terveellistä ja monipuolista ruokaa, niin silloin tällöin voi hyvin syödä mitä vaan. Tällaiset ruokavaliomme ”sattumat” löytyvät ruokakolmion ylimmästä kerroksesta, ja niitä on hyvä syödä ruokakolmion osoittamassa suhteessa – kannattaa tutustua ruokakolmioon täällä. Hampurilainen ei ole välipalana parhaasta päästä, sillä se sisältää usein runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sekä vain vähän kuitua tai kasviksia. Suosittelisin siis pääsääntöisesti valitsemaan jotain muuta, kuten esimerkiksi mainitsemiasi hedelmiä tai yosa-jogurttia. Mutta aina välillä voi toki hampurilaisellakin herkutella!

Mitä proteiinin saantiin tulee, en usko, että sinun tarvitsee siitä olla valtavan huolissasi. Proteiinin puutos on erittäin harvinaista etenkin nuorilla, ja itseasiassa suomalaiset saavat keskimäärin jopa turhan paljon proteiinia. Jokaisella aterialla ei tarvitse olla proteiinin lähdettä ja lihan sekä kanan lisäksi proteiinia saa muun muassa maitotuotteista ja viljoista. Jos olet kuitenkin kovin huolissasi proteiinin saannista, voisit ehkä hakeutua esimerkiksi terveydenhoitajan vastaanotolle puhumaan aiheesta, ja ehkä hän voi ohjata sinut ravitsemusterapeutille, jolta voisit saada apua myös ARFID:n kanssa elämiseen.

Täällä sivustolla on hyvin avattu proteiinin tarvetta ja esitelty esimerkkiruokavalio, jossa proteiinin tarve täyttyy 58 kg painavalla naisella sekä 85 kg painavalla miehellä. Kannattaa tutustua, ja voit vaikka vähän verrata omaa ruokailuasi esimerkkiin.

Fressiksessä on aiemminkin kyselty neuvoja ARFID-oireiluun. Kysymys ja vastaus löytyvät täältä.

Kivaa kevättä!

Hei nimimerkki ”Huolissaan kaverista”,

kiitos yhteydenotostasi ja siitä, että pidät kaveristasi huolta. Maitoa ei tarvitse juoda janoon, mutta jokaisen lapsen pitäisi saada kotona ruokaa. Teetkin siis aivan oikein pyytäessäsi tukea tilanteeseen, jonka edessä olet ehkä neuvoton. Itse asiassa on aikuisten tehtävä selvittää kaverisi tilannetta ja auttaa häntä. Pyydänkin, että ottaisit huolesi puheeksi huoltajiesi tai vaikka koulun terveydenhoitajan kanssa. Tai onko koulussa joku muu aikuinen, jonka koet turvalliseksi ja jolle voisit huolesi jakaa?  Heidän tulisi kuulla huolesi ja hoitaa asiaa eteenpäin. Myös oman kunnan lastensuojeluun voi ottaa yhteyttä, kun on huolissaan kaverin hyvinvoinnista. Jos haluat jutella asiasta lisää, niin se onnistuu Sekasin-chatissa: https://sekasin247.fi/

Toivon kovasti, että joku aikuinen ottaa kaverisi tilanteen selvittelyyn. Jos toisin käy, siinäkin tilanteessa voit olla yhteydessä Sekasin-chatiin. Toivottavasti vastauksestani on sinulle apua ja kiitos vielä, kun huolehdit kaveristasi.

Hyvää kevättä sinulle!

Moikka! Hyvä, että kirjoitit tänne meille.

Apua voi hakea silloinkin, kun on vain huolissaan, eikä ole ihan varma siitä, onko jokin vialla vai ei. Kerroit, että sinulla on syömiseen liittyvää epämukavuutta, haluat laihtua ja ruokaan ja kaloreihin liittyvät ajatukset ovat paljon mielessä. Tämä on jo syy hakea apua pian. Sinun ei kannata nyt huolehtia, mitä seuraa siitä, kun haet apua. Voi olla, että liikkumisesta ja painosta keskustellaan, kuten olet miettinytkin. Luultavimmin kanssasi keskustellaan myös esimerkiksi riittävän ruuan saannin tärkeydestä.

Kannustan sinua keskustelemaan jonkun turvallisen aikuisen kanssa. Jos kouluterveydenhoitajasi on vielä paikalla, varaa hänelle aika pikapuoliin. Vanhemmillekin voi kertoa, vaikka asia vähän jännittäisikin. Voi olla, ette hekin ovat huomanneet, että syöt vähemmän kuin ennen. Mitä nopeammin saat tilanteeseen apua, sitä parempi. Kannattaa siis toimia heti, kun tämän vastauksen saat.

Kaikkea hyvää sinulle jatkoon!

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Viestistäsi päätellen harrastat runsaasti liikuntaa. Mahtavaa, jos liikkuminen on sinulle mielekäs harrastus ja viihdyt sen parissa. Koska liikut monta kertaa viikossa, on hyvä muistaa myös riittävä ravinnon saaminen ja huolehtia energiansaannista. Kirjoitat viestissäsi, että olet lähiaikoina ollut huolissasi kilokaloreista ja alkanut laskemaan kilokaloreita päivittäin – lisäksi tuot esiin sen, että koet syyllisyyttä syömisestäsi tai herkuttelusta. Mitään pahaa ei tapahdu, jos päivittäinen energiansaantisi silloin tällöin ylittyy ja kilokaloreita kertyy hieman enemmän, eritoten kaltaisesi paljon liikkuvan nuoren kohdalla. 14-18-vuotiaiden tyttöjen energiankulutuksen on arvioitu olevan noin 1480-2700 kilokaloria / vuorokausi. Siinä esiintyy siis suurta vaihtelua riippuen esimerkiksi siitä, kuinka paljon harrastaa liikuntaa viikon aikana ja millainen on nuoren kasvukäyrä tai muu päivittäinen aktiivisuus.

Kuvailusi perusteella tärkeintä kohdallasi olisi varmasti olla itseään kohtaan armollinen ja salliva – hyvinvoinnin kannalta on tärkeää syödä riittävästi ruokaa ja sallia itselleen myös satunnainen herkuttelu. Emme siis suosittele kasvavalle nuorelle kilokalorien laskemista, vaan liikunnasta ja ruoasta nauttimista. Jos vain suinkin pystyt, koita pikkuhiljaa pyristellä pienin askelin eroon kilokalorien laskemisesta ja ole itseäsi kohtaan lempeä – herkuttelusta ja ruokailusta ei tarvitse ahdistua, vaan ne tekevät sinulle hyvää niin yleisterveyden kuin mielen hyvinvoinnin kannalta! Tärkeintä kohdallasi on varmasti syödä riittävästi ja monipuolisesti päivittäin, joten älä huoli kilokaloreiden päivittäisestä saannista.

Jos koet kuitenkin haasteita syömisen kanssa jatkossakin, olisi sinun hyvä jutella asiasta esimerkiksi vanhemmillesi tai muulle lähiaikuiselle. Voit myös olla yhteydessä kouluterveydenhoitajaan. Lisäksi Syli Ry:llä on puhelin- ja chattipalvelu, jossa voit myös käydä juttelemassa aiheesta nimettömänä.

Tsemppiä kevääseen!

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Sinun ei tarvitse olla asiasta huolissasi. Mikroaaltouunit ovat normaalissa käytössä turvallisia. Ruoan lämmittäminen mikrolla ei lisää syöpäriskiä, eikä mikron käytöstä ole Suomessa havaittu myöskään muita terveyshaittoja.

Mukavaa kevään odotusta!

Moikka! Kiitos kysymyksestä herkutteluun liittyen. Herkut kuuluvat olennaisesti osaksi elämää ja etenkin juhlahetkiin, mutta toki kohtuullisissa määrin. Sopiva määrä on esimerkiksi yksi pieni herkku päivässä tai kohtuullinen herkkupäivä viikossa – sen mukaan mikä omalla kohdalla tuntuu järkevältä.

On tärkeää, että ruokavalion perusta on kunnossa. Eli paljon kasviksia ja hedelmiä, kuitupitoista täysjyvää sekä proteiinia ja pehmeää rasvaa. Herkut ovat niin sanottua sattumaosastoa, joita voi syödä nimensä mukaisesti satunnaisesti. Nälän kurniessa kannattaa syödä monipuolista perusruokaa ja vasta kylläisenä vähän herkutella. Herkkujen määrää on helpompi kontrolloida, kun niitä ei syö nälkäänsä.

Joillekin ihmisille toimii hyvin tyyli, että syö joka päivä yhden pienen herkun. Toiset taas keskittävät herkuttelun esimerkiksi viikonlopulle. Tällöin kuitenkin riskinä on, että kun koko arkiviikon odottaa viikonvaihteen herkkuhetkeä, lähtee viikonloppuna herkuttelu lapasesta. Toimivampi tyyli voisi olla niin, ettei herkkujen syöminen ole milloinkaan kiellettyä, mutta samalla kiinnittää huomiota määrään – suuria herkkumääriä ei tule syödä päivittäin.

Herkuista ovat kysyneet myös nimimerkit t19 ja Makea-addiktoitunut. Vinkit helppoihin makupaloihin Fressiksestä.