Rytmi

Arkirytmi – 5 tyypillistä ongelmaa ja helpot vinkit niiden selättämiseksi

Nälkä kiukuttaa ja huonosti nukutun yön jälkeen olo tuntuu ihan sairaalta. Voimat eivät tunnu riittävän mihinkään ja sitä paitsi jatkuva myöhästely stressaa. On aika pistää arjen palikat kuntoon! Seuraavassa on viisi kaikille tuttua ongelmaa ratkaisuineen. Kokeile, saatko näillä konsteilla arkirytmisi hallintaan.

Arkirytmi – 5 tyypillistä ongelmaa ja helpot vinkit niiden selättämiseksi

Ongelma 1: En jaksa nousta aamuisin

Aamuherätykset ovat kidutusta, jos ei ole tullut nukuttua riittävästi. Hyvä ja riittävä yöuni on kuitenkin todella olennaista ihmisen hyvinvoinnille – me emme pärjää ilman riittävää unta. Iltaisin pitäisi malttaa mennä petiin ajoissa: jos herätys on klo 7, sopiva nukkumaanmenoaika olisi viimeistään klo 22.

Ratkaisu: Kiinnitä huomiota iltarutiineihisi. Rauhoita ilta-aika ennen nukkumaan menoa. Himmennä valoja, kuuntele rauhoittavia biisejä, tee rentoutusharjoituksia tai katso jokin rentouttava ohjelma. Lopeta kavereiden kanssa viestittely ajoissa, koska muuten keskustellut asiat jäävät pyörimään päähäsi ja jopa vaivaamaan. Kännykän sininen valo muistuttaa elimistön näkökulmasta auringon valoa. Se ei valmista kehoa uneen vaan virkistää. Voisitteko tehdä yhteisen päätöksen, että öisin ei viestitellä, jotta riittävästi nukkuvakaan ei jäisi yhteisten juttujen ulkopuolelle?

Ongelma 2: Olen aina myöhässä

Me olemme yksilöllisiä: toiset ovat aina myöhässä ja toiset poikkeuksetta ajoissa. Myöhästely kuitenkin on aikavarkautta muilta, eikä kovin huomaavaista. Myöhästely on myös stressaavaa myöhästelijälle itselleen.

Ratkaisu: Valmistaudu, ennakoi ja suunnittele. Jos myöhästelet etenkin aamuisin, tee aamupala illalla valmiiksi ja valitse vaatteet tuolille odottamaan. Käy edellisenä iltana päivärytmisi läpi: missä pitää olla huomenna ja mihin aikaan, onko sovittu jotain ennakolta jne. Huomio päivän suunnittelussa perheen meno, kavereiden yhteiset menot, harrastukset ja muut sovitut tapaamiset. Lähden ajoissa ja ole realistinen siinä, kuinka paljon matka vie aikaa.

Ongelma 3: Aina tekee mieli herkkuja

Ihmisellä on luontainen mieltymys makeaan ja myös rasvaiseen ruokaan. Se pukkaa pintaan etenkin, jos ruokarytmissä on aukkoja ja ehtii tulla nälkä aterioiden välissä.

Ratkaisu: Syö päivän aikana ainakin aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala. Valmista itsellesi ruokaa, kiinnostu ruuasta sekä raaka-aineista ja innostu kokkailusta. Tee itsellesi terveellisiä eväitä: pilko porkkanoita rasiaan tai pyöräytä smoothie matkapulloon. Kun pikkuhiljaa vierottaa itseään makeasta ja pitää itsensä kylläisenä, himot vähenevät eikä epäterveellisiä herkkuja tee koko ajan mieli.

Ongelma 4: Voimat loppuvat kesken päivän

Aina välillä tuntuu, että arki vie kaikki voimat. Voi olla, että nukut riittävästi ja syötkin ihan hyvin, mutta silti uuvuttaa lähes joka päivä. Liikunta on tärkeä osa hyvinvoivaa elämää, mutta miten siihen jäisi aikaa ja intoa?

Ratkaisu: Liikunnan ei tarvitse olla kilpaurheilua tai ohjatusti harrastamista vaan kävelylenkki koiran kanssa, pyöräily kouluun, soutaminen kalareissulla tai vaikka pihatyöt ovat tehokasta arkiliikuntaa. Entä saisitko kaveritkin innostumaan jostain uudesta kivasta tekemisestä tai vaikka pihapeleistä? Säännöllisyys on tärkeää, joten yritä mahduttaa jokaiseen päivään kivoja liikuntahetkiä. Ja kun liikut, muista juoda riittävästi vettä sekä huolehtia ruokarytmistä ja levosta.

Ongelma 5: Jatkuva stressi painaa päälle

Jokaisella on joskus liikaa tekemättömiä töitä ja tunne, että tekisi mieli piiloutua sängyn alle ja jäädä odottamaan seuraavaa lomaa. Pieni paine kuuluu toisinaan elämään ja voi viedä eteenpäin, mutta liian iso stressi vie voimat. Elämän pitäisi pääosin tuntia mielekkäältä.

Ratkaisu: Tehtävät ja työt eivät vaivaa mieltä koko ajan, kun kirjaat ne listaan ja teet yksi kerrallaan pois päiväjärjestyksestä. Pistä listaan myös pieniä helposti toteutettavia hommia, kuten ”vien roskat ulos”, jotta saat useita onnistumisia ja hyvää fiilistä pitkin viikkoa. Ole armollinen itsellesi – maailma ei tule koskaan valmiiksi. Tee runsaasti asioita, joista saat hyvää mieltä ja voimaa elämääsi. Priorisoi: kaikkia asioita ei tarvitse tehdä heti – tai koskaan.

 

Teksti Susanna Cygnel, asiantuntija Katri Peräaho (Nuorisoalan osaamiskeskus Vahvistamo)

Katso myös

Rytmi ja rutiinit

Vaikka vanhempien asettamat kotiintuloajat ja koulutyön vaatimat aamuherätykset tuntuisivat tylsiltä, kannattaa vankasti luottaa yhteen asiaan: arkipäivissä on hyvä olla... Lue lisää

Säännöllinen ateriarytmi arjen tukena

Ruuasta saamme energiaa ja ravintoaineita, jotta kehomme toimii ja ajatus kulkee. Jotta saisimme ruuasta parhaan tuen päivän askareisiin, se... Lue lisää

Rytmi

Säännöllinen päivärytmi, joka sisältää riittävän määrän unta ja tasapainoisen ruokailun, auttaa jaksamaan arkitöissä, koulu- ja opiskelutöissä sekä olemaan hyvällä... Lue lisää

Miksi uni on tärkeää?

Ihmiset nukkuvat, apinat nukkuvat, kärpäset nukkuvat ja sinivalaat nukkuvat. Emme kuitenkaan tiedä, miksi uni on välttämätöntä. Silti on selvää,... Lue lisää

Miten nukkua riittävästi?

Paras tapa auttaa keskuskellon toimintaa on säännöllinen vuorokausirytmi. Tätä auttaa esimerkiksi herääminen ja nukkumaan meno samaan aikaan sekä arkena,... Lue lisää

Päivittäinen aktiivisuus on pieniä tekoja

Liikkumisen tulisi olla ennen kaikkea kivaa ajanvietettä ja joka tuottaa onnistumisen kokemuksia. Liikkuminen voi koostua monista pienistä palasista pitkin... Lue lisää
LiikeRytmi

Rytmiä arkeen

Riittävä lepo, säännöllinen syöminen sekä sopiva määrä liikuntaa auttavat jaksamaan. Kuuntele kehoasi ja mieltäsi.

Tiesitkö että...

Itselle sopiva ateriarytmi pitää vauhdissa

Itselle sopivan ateriarytmin tunnistaa siitä, että ennen ruokailua ehtii tulla pieni nälkä, mutta ruokapäätökset ovat vielä hyvin hallittavissa. Jos aterioiden väli on venynyt liian pitkäksi niin kaikista rasvaisimmat ja makeimmat herkut valtaavat mielen. Toiset taas saattavat huomata muuttuvansa kärsimättömäksi tai kiukkuiseksi, jos aterioita jää päivän aikana väliin.

Monelle säännöllisen syömisen ohjenuorana toimii 4-5 aterian päivärytmi eli aamupala, lounas ja päivällinen sekä tarvittaessa 1-2 välipalaa.

Lue lisää ateriarytmistä

LiikeNuuskaRuoka

8 × harhaluulo energiasta ja jaksamisesta

Nikotiini, proteiini, kofeiini, ravintolisät…Fressis tarkastelee eri elintarvikkeiden sisältämiin aineisiin liittyviä harhaluuloja. Lue, niin tiedät paremmin!

LiikeRuokaRytmi

Mistä on hyvä päivä tehty?

Katso vinkit, joilla jaksat aamusta iltaan ja pidät elämän rytmissä.

Rytmi

Vaikea herätä? Helpota kouluaamuja oikealla rytmillä

Unirytmin muutokseen on hyvä varautua jo ennen koulujen alkua. Katso vinkit siihen miten teet sopeutumisesta aamuherätyksiin helpompaa.

Tiesitkö että...

Vuorokausirytmi 8+8+8

Vuorokaudessa on 24 tuntia. Ne olisi hyvä suurin piirtein jakaa kolmeen osaan: 8 tuntia nukkumiseen ja lepoon, 8 tuntia opiskeluun ja koulunkäyntiin ja 8 tuntia vapaa-aikaan ja omaan mielekkääseen tekemiseen.

Arkea ja jaksamista helpottaa, kun siinä on paljon ”ärrää” eli rytmiä ja rutiinia. Rutiinit auttavat ylläpitämään rytmiä ja helpottavat arkea. Lue lisää

Tiesitkö että...

Unentarve on yksilöllinen

Nuoret tarvitsevat unta keskimäärin 8-9 tuntia vuorokaudessa. Unentarve on kuitenkin yksilöllinen: toinen tarvitsee pidemmät yöunet ja toinen pärjää vähemmällä. Unentarvetta ei voi muokata tahdonvoimalla, mutta se voi muuttua elämänvaiheesta toiseen.

Omaan unen tarvetta ei tiettävästi voi muokata harjoittelemalla tai tahdonvoimalla. Unen tarve elää kuitenkin ihmisen mukana ja voi muuttua elämänvaiheesta toiseen. Lue lisää

LiikeMieliNuuskaRuokaRytmiSähkötupakkaSeksiTupakkaYleinen

Vilma Alina: ”Lavalla ei jaksa rapakunnossa”

Vilma Alina tietää kokemuksesta, että esiintyminen ja epäsäännöllinen työrytmi vaativat hyvää kuntoa. Fressiksen kysymys nuuskaamisesta saa Vilma Alinan purskahtamaan nauruun – arvaatko, miksi?

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Pelkän netissä käytetyn ajan sijaan on hyvä pohtia kokonaisuutta, eli mitä siellä netissä tehdään. Jos netissä olo on pääosin luonteeltaan aktiivista, kuten sinulla vieraskielistä kirjallisuutta, luovaa tekstin tuottamista sekä keskustelua ”nettikirjeiden” avulla ystävälle, ei tällaisen ruutuajan määrää ole yleensä tarpeen rajoittaa. Kuten itsekin totesit, tällainen aktiivinen tekeminen voi kehittää hyvinkin monia taitoja.

Ruutuaikaa tärkeämpi mittari on oma hyvinvointisi ja se, että arkesi on kokonaisuudessaan sujuvaa ja terveellistä. Jos aikaa kuluu paljon koneella tai muulla älylaitteella, kannattaa kiinnittää huomiota asentoon sekä siihen, että tauottaa tekemistään. Myös säännöllinen ja terveellinen ruokailu sekä itselle miellyttävä liikkuminen olisi hyvä huomioida omassa arjessa, jotta arki ja hyvinvointi pysyy tasapainossa.

Sinun ei missään nimessä tarvitse luopua kirjeiden kirjoittamisesta! On todella hienoa, että sinulla on itsellesi mieluisia ja kehittäviä harrastuksia niin netissä kuin muillakin elämän alueilla, joten pidä niistä ehdottomasti kiinni 😊

Aurinkoista kesää!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

On tosi hienoa, että haluat pitää huolta terveydestäsi. Kerrot, että haluaisit polttaa rasvaa. Ikäisellesi emme suoraan suosittelisi varsinaista ”rasvanpolttoa”, koska keho kasvaa, kehittyy ja muovautuu muutenkin vielä. Tavoitteena voisi rasvanpolton sijaan olla esimerkiksi fyysisen kunnon kehittäminen tai oman hyvinvoinnin tukeminen.

Kropan ja mielen hyvinvointia tukee parhaiten monipuolinen liikkuminen, terveellinen ravinto ja riittävä palautuminen. Kun liikkuu monipuolisesti, syö terveellisesti ja säännöllisesti sekä muistaa välillä löysätä tahtia palautumisen kannalta, vaikuttaa se myös kehon koostumukseen. Tiukat ruokarajoitukset tai liikkumismäärän raju lisääminen tuottavat usein ainoastaan lyhytkestoisia vaikutuksia. Lisäksi monelle se voi aiheuttaa enemmän stressiä kuin mielihyvää.

Pidempiaikaiset ja pienet muutokset arjessa auttavat paremmin löytämään tasapainoisen ja terveellisen tavan liikkua, syödä ja palautua. Tällä tavalla terveyttä tukevista elintavoista tulee vähitellen luonteva osa arkea.

Alkuun on hyvä pohtia omia liikkumis- ja ruokailutapojaan. Ikäiselläsi liikkumista, liikettä ja hengästymistä olisi hyvä tulla päivittäin. Lisäksi lihaskuntoa, ketteryyttä ja liikkuvuutta oli hyvä harjoitella useampi kerta viikossa. Myös kaikenlainen arkiaktiivisuus ja paikallaan olon tauottaminen, kuten portaiden kävely hissin käytön sijasta tai pienet taukojumpat, ovat hyväksi terveydelle. Tärkeää on löytää itselleen mielekkäät tavat liikkua. Liikkumisesta voit lukea Fressiksen liike-kanavalta.

Liikkumisen lisäksi terveellinen ravinto on tärkeä hyvinvoinnin kannalta. Ruokavaliossa kannattaa suosia kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljoja, hyvänlaatuisia rasvoja sekä hyviä proteiininlähteitä. Tavallisesta ruoasta, kuten kalasta, kanasta ja palkokasveista, saa usein riittävästi proteiinia, joten tarvetta esimerkiksi erillisille proteiinilisille ei yleensä ole. Ravinnon sisällön lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota säännölliseen ateriarytmiin. Säännöllinen ateriarytmi pitää verensokerin tasaisena, auttaa syömään kohtuullisesti yksittäisillä aterioilla ja vähentää houkutusta naposteluun. Lisätietoa ravitsemuksesta voit lukea Fressiksen sivuilta.

Keho ja mieli tarvitsevat jaksaakseen myös unta ja lepoa. Oman hyvinvoinnin kannalta on tärkeä muistaa, että tekee asioita, joista tulee itselle hyvä mieli ja olo.

Jos kaipaat tarkempia ohjeita esimerkiksi harjoitteluun tai monipuoliseen ravitsemukseen, voit hyvin kysyä vinkkiä esimerkiksi koulun liikunnan- ja terveystiedon opettajalta tai terveydenhoitajalta. Monilla kuntosaleilla on myös nykyään erilaisia palveluita, joita voi tiedustella. Erilaisia treeniohjelmia löytyy esimerkiksi Smart Movesin sivuilta.

Kivaa kevään jatkoa!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä!

Ruutuajaksi määritellään aika, jota vietetään älypuhelimen, tabletin, tietokoneen, television tai pelikonsoleiden parissa. Nuorille suositeltu ruutuaika on korkeintaan kaksi tuntia päivässä.

Vaikka älylaitteisiin liittyy paljon positiivisia juttuja, kuten yhteydenpito kavereihin, pelien pelaaminen ja uusien taitojen opettelu, on päivittäistä ruutuaikaa kuitenkin hyvä rajata. Runsas ruutuaika voi aiheuttaa erilaisia fyysisiä oireita, kuten niska-hartiakipuja, alaselkäkipuja, päänsärkyä sekä silmäoireita. Lisäksi runsas ruutuaika voi häiritä unta ja lisätä liikkumattomuutta. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta olisikin tärkeää varmistaa, että arkeen sisältyisi myös mm. säännöllistä liikuntaa sekä riittävästi unta ja lepoa. Lisätietoa aiheesta voit lukea Fressiksen tietopankista.

Mukavaa alkanutta kevättä!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka!

On ihan normaalia, että joskus vaikka olisi kuinka väsynyt, tuntuu ettei kuitenkaan saa unta. Joskus tälle on vaikea löytää mitään sen kummempaa syytä. Nukahtamista voivat kuitenkin häiritä esimerkiksi mieltä painavat asiat. Itseä mietityttävistä asioista olisikin hyvä keskustella esimerkiksi vanhempien kanssa ennen nukkumaanmenoa, jotta ne eivät ainakaan häiritsisi unta. Joillakin saattaa auttaa myös asioiden kirjoittaminen ylös paperille. Myös esimerkiksi television katsominen tai puhelimen selaaminen voivat häiritä nukahtamista, joten laitteet kannattaa laittaa kiinni hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Muita vinkkejä hyvään uneen löydät Fressiksen tietopankista.

Mikäli vaikeudet nukkumisessa jatkuvat pidempään, on sen taustalla olevat syyt hyvä selvittää. Tilanteesta kannattaa kertoa ensiksi vaikka vanhemmille ja voitte sitten yhdessä olla yhteydessä esimerkiksi kouluterveydenhoitajaan.

Kivaa alkanutta vuotta!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos viestistäsi!

Normaalisti ihmiset nukahtavat noin puolessa tunnissa. Kertomasi 1-2 tunnin nukahtamisaika voi viitata siihen, että kärsit unettomuudesta. Pitkän nukahtamisajan vuoksi yöunet voivat jäädä riittämättömiksi, kun aamulla on herättävä tiettyyn aikaan esimerkiksi kouluun. Unen tarve on yksilöllistä, mutta nuoren olisi hyvä saada unta noin 8-9 tuntia yössä. Riittävä uni on tärkeää kasvun ja kehityksen kannalta, ja jatkuva unenpuute heikentää usein jaksamista koulussa ja esimerkiksi harrastuksissa.

Yksittäisinä öinä ilmenevä tilapäinen unettomuus on ihan normaalia, mutta pidemmän unettomuuden taustalla voi olla esimerkiksi jatkuvasti stressaava elämäntilanne. Joskus voi olla kyse myös ns. primaarisesta unettomuudesta, jolloin jo lapsuudesta lähtien on vaikea saada unta. Tälle ei ole olemassa mitään selkeää syytä, vaan se on rakenteellinen ominaisuus. Murrosiässä joskus myös kasvuun ja kehitykseen liittyvät tekijät voivat vaikuttaa uneen. Osaatko sanoa, miksi nukahtaminen on sinulle hankalaa? Onko sinulla esimerkiksi stressiä joistain asioista ja pyörittelet niitä mielessäsi ennen nukkumaanmenoa?

Kertomasi perusteella nukahtamisen vaikeus on jatkunut jo pidemmän aikaa. Oletkohan kertonut siitä jo vanhemmillesi? Jos et, niin suosittelen, että pohtisit asiaa yhdessä vanhempiesi kanssa. Voisitte yhdessä miettiä, löytyykö sille jotain syitä, miksi sinun on vaikea nukahtaa ja voisiko nukahtamista helpottaa joillain keinoilla. Tarvittaessa voisitte olla myös yhteydessä esimerkiksi kouluterveydenhoitajaan ja keskustella tilanteesta hänen kanssaan. Vinkkejä hyvään uneen löydät myös Fressiksestä.

Tsemppiä alkaneeseen vuoteen!

Fressis
Kysymys & vastaus

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi!

Kerrot, että olet epävarma painostasi ja asiasta puhuminen jollekin tuntuu vaikealta. Hienoa, että rohkaistuit laittamaan meille viestiä!

Yleisesti suositellaan, että nuori liikkuisi vähintään tunnin päivässä ja sinullahan liikettä näyttäisi tulevan päivittäin ja monipuolisesti. Joukkuevoimistelu onkin fyysisesti vaativa laji ja on tosi hyvä, että sen rinnalla liikkumiseesi sisältyy koululiikuntaa ja kevyttä liikettä, kuten koulumatkat kävellen.

Pohdit kysymyksessäsi, että pitäisikö sinun huolestua painostasi. Sinun ei missään nimessä tarvitse olla huolissaan eikä sinulla ole tarvetta ryhtyä laihduttamaan. Tärkeää on huolehtia, että liikkumisen ja urheilun lisäksi saat riittävästi ja monipuolisesti perusruokaa ja lepoa. Mitä enemmän liikkuu, sitä enemmän keho tarvitsee ravintoa ja rakennusaineita. Kun syö riittävästi ja monipuolisesti, niin kroppa jaksaa, eikä painosta tarvitse olla huolissaan. Myös keho ja mieli rasittuu päivän aikana, oli se sitten treeniä tai normi koulupäivä. Siksi onkin hyvä muistaa, että aikaa jäisi myös ihan vaan olemiselle ja riittäville yöunille.

Urheilijan terveellisistä elintavoista ja ravitsemuksesta voit lukaista Terve urheilija -sivuilta tai voimisteluliiton sivuilta. Jos tuntuu, että ajatukset pyörivät liikaa painon ympärillä, niin siitä on hyvä mennä juttelemaan vaikka kouluterveydenhoitajalle.

Tsemppiä loppuvuoteen!

Fressis