Hei ja kiitos viestistäsi!
Olet huolissasi rintojen muhkuraisuudesta ja pateista. Kuten itsekin toteat, rintarauhaskudos todella on luonnostaan hyvin epätasaista ja muhkuraista. Tässä on myös suurta yksilöllistä vaihtelua. Ikäsi puolesta kysymykseen tulee myös erilaisten hyvänlaatuisten muutosten mahdollisuus, kuten fibroadenooma (aristamaton, hyvin liikkuva patti).
Pahanlaatuisilta muutoksilta olet ikäsi puolesta lähestulkoon täysin suojassa. Esimerkiksi rintasyöpä on alle 30-vuotiailla erittäin harvinainen. Todennäköisyydet ovat siis tässä asiassa puolellasi, ja kyseessä on hyvin luultavasti tavanomainen muhkurainen rintarauhaskudos tai mahdollisesti jokin hyvänlaatuinen muutos.
Kaikki uudet selvästi käsin tuntuvat rintojen kyhmyt tai patit kannattaa kuitenkin kertaalleen arvioida terveydenhuollossa. Kannustan sinua kertomaan asiasta ensin omalle huoltajallesi tai muulle läheiselle aikuiselle, jonka kanssa voitte sitten tarvittaessa yhdessä varata ajan lääkäriin. Lääkäri voi arvioida tarvitaanko esimerkiksi kuvantamistutkimuksia tai muunlaista seurantaa.
Tsemppiä sinulle loppuvuoteen!
Moikka ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä.
Mieltä voi ajatella vähän kuin ilmapallona. Jos ilmapallo täyttyy stressistä ja huolista, ei sinne mahdu samalla tavalla tietoa kuin tyhjään mieleen, eli asioita voi tällöin unohtua. Siksi välillä on tärkeä tyhjentää ilmat, eli päästää huolet ulos, jotta tilalle mahtuu muuta – myös niitä hyviä ajatuksia.
Mikäli stressi jatkuu pitkään, voi sillä olla vaikutusta niin fyysiseen (mm. vatsakipu, päänsärky) kuin psyykkiseenkin (mm. ahdistuneisuus, levottomuus) terveyteen. Voimakas, tai pitkäkestoinen stressi voi aiheuttaa myös muistiongelmia, mutta ne ovat ohimeneviä ja muisti palaa normaaliksi, kun stressi helpottaa. Nuoruudessa tapahtuu kuitenkin paljon kehitystehtäviä, jolloin kehon ja mielen voimavaroja tarvitaan kasvuun ja kehitykseen. Pitkäkestoisella tai hyvin voimakkaalla stressillä voi siis olla vaikutuksia kehitykseen. Omista murrosikään ja kehoon liittyvistä huolista onkin tärkeä päästä puhumaan, jotta huolet eivät kasva omassa päässä liian isoiksi.
Hienoa että isoimmat huolet ovat jo takana ja mikäli huolet olisivat vaikuttaneet sinuun pitkäkestoisemmin, olisit sen varmasti huomannut. Jos jokin vielä alkaa huolettaa, niin käy juttelemassa asioista nimettömässä chatissa aikuisen kanssa. Hienoa että kirjoitit tänne, sillä tärkeintä on että huolten kanssa ei jää yksin. Toivon sinulle huoletonta loppuvuotta!
Moikka ja kiitos viestistäsi!
Erektio eli peniksen jäykistyminen on normaali poikakehossa tapahtuva reaktio. Erektiossa peniksen sisällä olevat kolme erillistä paisuvaiskudosta täyttyvät verellä, jolloin penis jäykistyy. Penis myös pitenee, paksuuntuu ja kovenee. Terveillä nuorilla erektio saattaa tulla useamman kerran yön aikana ja on hyvin yleistä, että aamuisin on erektio. Vieläkään ei tiedetä, mikä saa peniksen erektoitumaan useita kertoja yön aikana. Lisätietoa erektiosta voit lukea täältä.
Kerroit myös, että peniksesi on joskus vähän liukkaan tuntuinen. Tämä voi johtua siitä, että olet ehkä yön aikana saanut siemensyöksyn. Liukkaus voi joskus myös johtua siitä, että erektion ja kiihottumisen yhteydessä peniksestä voi myös erittyä ns. esiliukastetta eli touhutippoja. Väestöliiton sivuilta löydät myös lisää tietoa siemensyöksystä ja touhutipoista.
Moi! On tosi ymmärrettävää, että murrosikään liittyvät asiat pohdituttavat ja aiheuttavat murheitakin, joten on hyvä, että otit meihin yhteyttä.
Jokaisen murrosikä etenee omaa tahtiaan, eikä siihen oikein voi itse vaikuttaa mitenkään. Yleensä murrosikä alkaa pojilla 9–14-vuotiaana, ja se kestää noin 2–5 vuotta. Niin keho kuin mielikin kokevat kuitenkin muutoksia vielä murrosiän jälkeenkin, joten siinä mielessä emme ole koskaan ”valmiita”.
Viestistäsi ei ilmene, onko murrosikä jo muutoin alkanut kohdallasi, eli onko sinulla esimerkiksi kivekset ja penis alkaneet kasvaa ja/tai tullut äänenmurrosta tai oletko alkanut kasvaa pituutta. Mikäli murrosikäsi on vasta aluillaan, häpykarvoja ei vielä välttämättä ole ehtinyt tulla. Jos murrosikäsi on jo alkanut tai edennyt jo pitkälle, saattaa olla, että sinulle ei juurikaan kasva tummaa karvoitusta tai se kasvaa joskus myöhemmin. Karvojen kasvuun ei voi itse vaikuttaa.
Kaikkien kehot ovat omanlaisiaan. Tämä koskee myös karvoituksen määrää, väriä, paksuutta, pituutta ja kiharuutta, joten siinä mielessä ei kannata ainakaan vertailla itseään muihin. Jokaisen keho on hyvä ja arvokas sellaisenaan riippumatta sen ominaisuuksista. Mikäli kuitenkin olet huolissasi murrosiän etenemisestäsi, kannattaa mennä juttelemaan asiasta kouluterveydenhoitajan kanssa.
Entä pystytkö keskustelemaan vanhempiesi tai jonkun muun luotettavan aikuisen kanssa murrosikään liittyvistä asioista? Vanhemmilta saadut geenit osaltaan vaikuttavat murrosiän etenemiseen, joten ehkä heillä on ollut iässäsi sama tilanne ja heiltä voisit saada tukea. Ehkäpä heiltä tai joltain muulta sinulle turvalliselta aikuiselta voisit saada muutenkin neuvoja murrosiän herättämiin tunteisiin ja pohdintoihin.
Toivottavasti vastauksesta on apua sinulle. Mukavaa talvea!
Moi nimimerkki Nolostunut!
Gynekologille hakeudutaan yleensä ensimmäistä kertaa, kun raskaudenehkäisy tulee ajankohtaiseksi tai jos kuukautiset ovat hyvin runsaat, pitkäkestoiset, kivuliaat tai epäsäännölliset. Myös silloin on syytä hakeutua gynekologin vastaanotolle, jos emättimessä tuntuu kipua, kirvelyä, polttelua tai kutinaa tai sieltä tulee epämääräistä vuotoa.
Gynekologin vastaanotolla käydään ensiksi alkukeskustelu, jossa gynekologi kyselee asiakkaan terveydestä ja vastaanotolle tulemisen syistä. Gynekologi saattaa kysyä esimerkiksi kuukautisten alkamisikää, kuukautisten kestoa ja säännöllisyyttä ja sitä, onko asiakas harrastanut jo toisen kanssa seksiä ja onko aiheesta jotain kysyttävää. Pohdit sitä, kysyykö gynekologi itsetyydytyksestä ja vastaus tähän on, että ei kysy. Se harvemmin vaikuttaa gynekologille tulemisen syihin, jolloin siitä ei ole tarpeellista kysyä. Asiakas voi kuitenkin halutessaan itse ottaa itsetyydytyksen puheeksi, jos siihen vaikkapa liittyy jonkinlaisia huolia tai haasteita, kuten kipua. Tällöin asiaa voi lähteä ratkomaan gynekologin kanssa.
Ensimmäisellä gynekologikäynnillä ei välttämättä tarvitse tehdä sisätutkimusta, mutta tämä vaihtelee tilanteen mukaan. Usein pelkkä keskustelu terveydentilasta riittää. Voit lukea Hyvä Kysymys -sivuston artikkelista, mitä kaikkea gynekologin vastaanotolla tapahtuu.
Lopuksi sanon vielä, että itsetyydytyksessä ei ole mitään noloa, vaan se on sinun oma ihana hetkesi, jolloin voit keskittyä kehosi tuntemuksiin, kokea nautintoa ja tutkia mielihyvän lähteitäsi. Jokaisella on oikeus itsetyydytykseen, ja suurin osa sitä tekee ainakin jossain vaiheessa elämäänsä. Lisäksi jokainen saa itse päättää omasta yksityisyydestään, eli itsetyydytyksestä ei tarvitse puhua muille, jos ei niin halua.
Kiitos yhteydenotostasi!
Pohdit viestissäsi siemensyöksyjen alkamista murrosiässä. Yleensä siemensyöksyjä alkaa tulla noin 13–15 vuoden iässä. Kukin keho kehittyy tässä asiassa kuitenkin omaa tahtia.
Kuvauksesi kuulostaa itseasiassa siemensyöksyltä, joten ehdotan, että luet siemensyöksyistä ja- nesteestä lisää täältä. Artikkelin lukemisesta voi olla sinulle apua oman tilanteesi pohdinnassa.
Kannattaa myös katsoa Poikien Puhelimen video ja artikkeli aiheesta ”Milloin alkaa tulla spermaa?”. Voi tosiaan hyvin olla, ettei kyse ole virtsan tulemisesta kesken masturbaation. Yleisesti ottaen virtsaa ei tule peniksestä seksin aikana, sillä erektio estää virtsan tulemista virtsarakosta, jotta virtsa ei sekoittuisi siemennesteeseen. Siemenneste sen sijaan voi olla koostumukseltaan vesimäistä kuten myös esiliukaste, jota tulee ennen siemensyöksyä. Esiliukasteesta löydät lisää tietoa täältä.
Mikäli olet vakuuttunut, että kyse on nimenomaan virtsasta masturbaation aikana, olisi hyvä ottaa asia puheeksi terveydenhuollossa. Usein helpointa on hakeutua juttelemaan ensin kouluterveydenhoitajan kanssa. Aiheesta keskusteleminen voi tuntua alkuun hankalalta, mutta sen ei kannata antaa estää sinua hakemasta apua terveydenhuollosta silloin, jos koet sitä tarvitsevasi.
Toivottavasti vastauksesta on apua pohdinnoissasi!
Hei!
Kyllä on, täysin normaalia! Rintojen muotoa ja kokoa määrittävät sekä äidiltä että isältä saadut perintötekijät. Äidin rintojen koko ei siis välttämättä määritä tyttären rintojen kokoa, vaan määräävä tekijä tälle voi tulla myös isän puolen suvusta.
Perintötekijöiden lisäksi nuoruudessa rintojen kokoon vaikuttaa kunkin oma hormonitoiminta, ja kehon muodot ovat muutenkin yksilöllisiä asioita. On lisäksi hyvä muistaa, että rinnat muotoutuvat läpi elämän esimerkiksi painonvaihtelun, raskauden, imettämisen ja ikääntymisen myötä.
Jokaisella meistä on yksilöllinen keho, ja kaikki rinnat ovat yhtä hyviä koosta ja muodosta riippumatta. 😊 Voit halutessasi lukea lisää rinnoista täältä.
Toivottavasti vastaus helpotti oloasi! Mukavaa syksyä!
Moikka!
Kiitos viestistäsi. On hyvin yleistä, että murrosikä ja siihen liittyvät kehon muutokset aiheuttavat huolta ja pohdintoja. Vaikka useimmilla tytöillä rintojen kasvu alkaa viimeistään 13-vuotiaana, liittyy normaaliin murrosiän kehitykseen aina yksilöllistä vaihtelua. Murrosiän muutokset, mukaan lukien rintojen kehitys, on monimutkaisten hormonitoiminnan muutosten ja aivojen kehityksen aikaansaamia. Kasvun ja kehityksen arviointi koostuu monesta eri tekijästä kuten terveydentilasta, kasvukäyristä ja lähisukulaisten kasvutavasta. Näin ollen pelkän rintojen kehityksen perusteella on haasteellista tehdä luotettavia johtopäätöksiä kokonaistilanteestasi.
Viestistäsi ei käy ilmi, oletko osallistunut 8. luokalla tehtävään koululääkärin tarkastukseen. Tuossa tarkastuksessa arvioidaan oppilaan murrosiän kehitystä kattavasti sekä annetaan ohjausta ja tukea pulmatilanteissa. Joskus on hyvä poissulkea mahdollisesti kehitykseen vaikuttavia terveydentilaa koskevia asioita kuten keliakia tai kilpirauhasen toimintahäiriö. Ajattelen, että olisi hyvä ottaa tämä mieltäsi painava asia vielä puheeksi koulu- tai opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajan kanssa. Hän osaa varmasti auttaa ja tukea sinua eteenpäin tässä tilanteessa.
Moikka Jesse ja kiitos kysymyksestäsi!
Murrosiässä on tosi tavallista miettiä omaan kehoon ja kehitykseen liittyviä asioita. Herkästi tulee myös vertailtua itseään muihin ja pohdittua esimerkiksi sitä, miksi oma keho näyttää erilaiselta kuin kavereilla.
Pohditkin viestissäsi, onko normaalia jos kavereilla penis on jo kasvanut, mutta sinulla ei. Kyllä tämä on ihan normaalia, sillä murrosiän kehitys etenee jokaisella omaan tahtiin eikä kehityksen etenemiseen voi myöskään itse vaikuttaa. Esimerkiksi peniksen kasvu ei siis tapahdu kaikilla samanikäisenä, vaan toisilla aiemmin ja toisilla myöhemmin. Yleensä murrosiän kehitys alkaa pojilla 9-13-vuotiaana kivesten kasvulla ja noin vuosi tämän jälkeen penis alkaa kasvaa.
Kehityksen jälkeenkin penikset ovat kaikilla hyvin eri näköisiä ja kokoisia. Peniksen ulkonäöllä ja koolla ei ole merkitystä sen toiminnalle. Lisätietoa aiheesta voit lukea täältä.
Jos sinua mietityttää vielä jokin asia omaan kehitykseen liittyen voit keskustella siitä anonyymisti esimerkiksi Väestöliiton tai Nuortennetin chateissa.
Heippa! Kiitos kysymyksestäsi.
Viestistäsi ei käy ilmi, miksi asia tarkalleen ottaen huolettaa sinua. Pohdin voisiko se liittyä siihen, että hien haiseminen jollain tavalla hävettää sinua? Ovatko murrosikään kuuluvat muutokset kehossa, kuten hikoilu ja hien voimakkaampi haju asioita, joista et mielellään puhu? Onko äitisi ehkä huomauttanut sinulle hien hajusta joskus ikävään sävyyn?
Hikoilun lisääntyminen ja hien voimakkaampi haju ovat luonnollisia, murrosikään kuuluvia asioita, joita jokainen käy kehossaan läpi ennemmin tai myöhemmin. Toki se on myös yksilöllistä, kuinka kukin hikoilee ja kuinka voimakkaasti kunkin hiki haisee. Mitään noloa siinä ei kuitenkaan ole. 😊 Hien hajuun voi myös jossain määrin itse vaikuttaa huolehtimalla henkilökohtaisesta hygieniasta. Tässä siihen muutama vinkki:
- Suihkussa kannattaa käydä kerran päivässä ja aina hiostuttavan liikkumisen jälkeen. Päivittäinen peseytyminen poistaa iholta bakteereita ja likaa, joka ehkäisee hien haisemista.
- Peseytymisen jälkeen kainaloihin voi laittaa deodoranttia, joka ehkäisee hikoilua.
- Myös alusvaatteet (alushousut, sukat ja aluspaita) kannattaa vaihtaa pesun jälkeen. Peseytymisestä ei ole hyötyä, jos sen jälkeen pukee päälle likaiset vaatteet.
Vaikka hien hajun voimistuminen ja murrosiän muutokset muutenkin ovat elämään kuuluvia luonnollisia asioita, voi niistä puhuminen tuntua vaikealta ja nolostuttavalta. Sinun ei tarvitse siis puhua näistä asioista äitisi kanssa, jos et halua. Voi olla kuitenkin hyvä, jos ilmaiset asian (että et halua puhua tästä) äidillesi, niin sinun ei tarvitse pelätä, että hän ottaa itse asian puheeksi. Jos äitisi on puhunut asiasta sinulle jotenkin ikävään sävyyn, myös se on hyvä kertoa hänelle, jotta hän osaa toimia jatkossa eri tavalla. Uskon, että äitisi ei joka tapauksessa tarkoita asiasta puhuessaan mitään pahaa.
Haluamme kuitenkin myös kannustaa juttelemaan murrosiän mukanaan tuomista muutoksista, ajatuksista ja mahdollisista huolista luotettavan aikuisen kanssa. Usein jo asiasta keskustelu voi helpottaa omaa oloa. Näistä asioista voi jutella myös nimettömästi esimerkiksi Väestöliiton seksuaalineuvontachatissä tai Nuortennetissä. Voit halutessasi lukea aiheesta lisää Hyvä kysymys -palvelun artikkelista.
Mukavaa syksyä!
