”Kunpa en olisi koskaan aloittanutkaan tupakointia”
Elämä olisi paljon helpompaa ilman tupakkaa, miettii tupakoinnin lopettamisen kanssa kamppaileva Anna Karhu, 24.
”Olen tupakoinut jo kymmenen vuotta, vaikka en ole vielä kolmeakymmentäkään. Se tuntuu hirveältä. Eihän tupakoinnissa ole järkeä!
Maistoin tupakkaa ensimmäisen kerran 13-vuotiaana. Olen aina halunnut olla osana porukkaa, joten tuntui jännittävältä lähteä koulun jälkeen joukolla tupakalle sillan alle. Pikku paikkakunnalla oli muutenkin vaikea keksiä tekemistä.
16-vuotiaana poltin jo säännöllisesti kuten kaikki kaverini yhtä lukuun ottamatta.
Lukioaikoina muutin Ouluun. Uusia ystäviäni ei tupakointi kiinnostanut. Kotibileiden kahdenkeskiset tupakkatuokiotkin alkoivat jäädä iän myötä pois. Yhdistystoiminnassa ollessani muistan edelleen olleeni ainoa tupakoitsija – ja se nolotti.
Tupakoineet tätini kuolivat syöpään
Olen yrittänyt lopettaa tupakoinnin 18-vuotiaasta lähtien, mutta ensimmäisen kerran tosissani vuosi sitten. Yksi tätini on kuollut paksusuolensyöpään ja toinen tätini rintasyöpään. He kumpikin olivat tupakoitsijoita. Äitini on ollut jo vuosia polttamatta ja toivoo kovasti minunkin lopettavan.
Terveyden lisäksi tupakka tuntuu kukkarossa. Pahimmillaan tupakkaan on kulunut 200 euroa kuukaudessa. Vähentämisen myötä summa on pienentynyt, mutta sekin on paljon asiaan, josta ei ole mitään hyötyä – päinvastoin. On naurettavaa maksaa omasta huonosta olosta!
Koska olen polttanut pitkään, en tunnista tupakan haittoja kehossani tai haista tupakkaa vaatteissani. Olisikin ok, jos tutut sanoisivat joskus asiasta, jolloin tupakasta tulisi pieni häpeäpotku.
Sähkötupakka ei ole vaihtoehto tupakoinnin lopettamiselle
Valmistuin hiljan laborantiksi. Nykyisin poltan helpoiten tilanteissa, joissa olen yksin ulkona, kuten bussia odotellessa. Pysäkillä olen saattanut soittaa kaverille ja sanonut, että puhutaan hetki puhelimessa, koska en halua polttaa röökiä.
Olen kokeillut myös sähkötupakkaa, mutta en pidä sitä vaihtoehtona lopettamiselle. Höyry ei tuntunut mukavalta, eikä sen vaikutuksia ole kunnolla tutkittu. Lisäksi sähkötupakkakin maksaa ja tuntuu muutenkin vaivalloiselta.
Olen vakavassa parisuhteessa ja miettinyt tulevaisuutta. Tupakoinnin lopettaminen olisi tärkeää myös raskauden ja mahdollisten lasten takia. Lisäksi olen halunnut jo pitkään luovuttaa munasoluja.
Jos tuhoan tupakalla itseäni, en voi auttaa ketään muutakaan.
Koska tupakointi on syvään juurtunut tapa, olen päättänyt luopua siitä asteittain. Nyt saatan olla ilman tupakkaa joskus viikonkin.”
Teksti ja kuva Lilli Ollikainen